CIMO ja Helsingin yliopiston suomen kielen laitos järjestivät helmikuun 14. päivänä seminaarin, jossa käsiteltiin ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden suomen kielen opetuksen ajankohtaisia haasteita. Seminaariin osallistui noin 70 suomen kielen opettajaa ja kansainvälisten asioiden parissa työskentelevää eri yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Päivän ohjelma oli varsin tiivis ja monipuolinen. Seminaarissa kuultiin mm. opetusneuvos Anita Lehikoista opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yliopistoyksiköstä sekä kansainvälisten palvelujen päällikkö Markus Laitista Helsingin yliopistosta. Aihetta tarkasteltiin myös CIMOn koordinoimien EU:n vaihto-ohjelmien näkökulmasta. Käydyissä keskusteluissa todettiin, että vaikka opiskelijamäärät ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet ja opiskelijat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita suomen kielen opiskelusta, resursseja ei ole voitu vastaavassa suhteessa kasvattaa. Huolestusta herätti myös, miten Bolognan sopimus vaikuttaa korkeakouluissa annettavan kielitaito-opetuksen määrään ja tavoitteisiin.

Opetuksen arkipäivää valottivat Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen suomen kielen lehtorit puheenvuoroissaan. Keskustelussa kävi ilmi, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielitaitotarpeet ovat varsin samansuuntaisia ja oppilaitosten intressit ja ongelmat yhteneväisiä. Lopuksi pohdittiin tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä kielenopetuksessa ja kielitaidon arvioinnissa. Erilaista verkkomateriaalia on monissa oppilaitoksissa jo laadittu ja alan osaamista löytyy. Todettiinkin että korkeakoulujen kannattaa lisätä yhteistyötä tällä alalla.

Krista Kaipainen
Projektisihteeri / UKAN

CIMO osallistui jo neljännen kerran Pariisissa tammikuussa järjestetyille opiskelijamessuille, joiden pääpaino on erityisesti kansainvälisissä opinnoissa. Le Salon des Formations Internationales -messuilla käy kolmen päivän aikana runsas 50 000 vierailijaa, joita kiinnostavat opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla. Tämän vuoden ehdottomasti suosituin aihe oli kansainvälinen liiketoiminta eli International Business ja sen opiskelumahdollisuudet suomalaisissa korkeakouluissa. Myös ympäristöosaaminen, muotoilu ja esimerkiksi hoitotiede olivat aiheita, joista CIMOn emännöimällä näyttelyosastolla välitettiin tietoa vierailijoille. Kävijät olivat kiinnostuneita vaihto-opiskelusta, mutta myöskin maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavista ohjelmista kyseltiin ahkerasti.

Yhdeksän neliön näyttelyosasto oli somistettu tauluilla, joissa esitettiin näkyvästi kysymys Why Finland - miksi Suomi? Varsin palkitsevaa oli huomata useammankin vieraan pysähtyvän lukemaan viestiä ja pyytämään sitten meitä kertomaan mitä Suomi heille tarjoaa. Sanoipa joku kokeensa varsinaisen ahaa-elämyksenkin - niin miksikäs todella ei!

Ranska on varsin aktiivinen yhteistyökumppani mm. Erasmus-ohjelmassa. Viime lukuvuonna Ranskasta tuli Suomeen 467 opiskelijaa, ja Suomesta lähti 320 Ranskaan. Kaikkiaan Ranskasta tuli toiseksi eniten Erasmus -vaihto-opiskelijoita Suomeen.

Merja Lankinen
Viestintäpäällikkö / CIMO

Syksyllä 2003 CIMOn raporttisarjassa julkaistaan kolme tutkinto-opiskelua ulkomailla käsittelevää selvitystä. Tarkastelun kohteena ovat sekä ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa että suomalaisten tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla.

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus rajataan usein pelkkään vaihto-opiskeluun ja ulkomailla tapahtuva tutkinto-opiskelu unohdetaan. Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla onkin pitkälti tutkimaton sarka: ketkä opiskelevat ulkomailla ja mitä, miksi he lähtevät ulkomaille ja mitä heille opiskelun aikana ja tutkinnon suorittamisen jälkeen tapahtuu? Tutkinnon suorittaminen ulkomailla ei kuitenkaan ole aivan vähäinen ilmiö: vuosittain noin 5000 suomalaista opiskelee ulkomailla ja vajaat 4000 ulkomaista Suomessa. Oletettavissa on, että määrät kasvavat tulevaisuudessa. Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla asettaa myös korkeakouluille uusia haasteita. Niiden tulee profiloitua kansainvälisesti, rekrytoida opiskelijoita ulkomailta ja tarjota heille mielekästä opetusta.

Tutkimus ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa toteutetaan yhteistyössä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n kanssa. Tavoitteena on saada tietoa sekä suomalaisten korkeakoulujen valmiudesta rekrytoida ulkomaisia opiskelijoita että ulkomaisten opiskelijoiden kokemuksista Suomessa opiskelusta. Selvityksen laativat Taina Kinnunen Otus rs:stä sekä Pirjo Aalto CIMOsta.

Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomailla käsittelevässä selvityksessä luodaan kattava yleiskuva siitä, mitä tutkintoja ja missä suomalaiset suorittavat. Tarkastelun kohteena ovat myös ulkomaille lähdön syyt sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmat ja valmius palata takaisin Suomeen. Selvitystyöstä vastaa tutkija Irma Garam CIMOsta.

Irma Garam
Tutkija / CIMO

Etsitkö nopeaa ja kattavaa väylää eurooppalaisia koulutusmahdollisuuksia koskevaan tietoon? PLOTEUS-portaalipalvelu toimii oivana navigointivälineenä kaikille, jotka tarvitsevat tietoa koulutusmahdollisuuksista Euroopassa. Palvelun tavoitteena on liikkuvuuden edistäminen ja helpottaminen, ja se onkin siten läheistä sukua EURES-palvelulle, Euroopan talousalueen maiden yhteiselle avointen työpaikkojen eurooppalaiselle tietokannalle.

PLOTEUS-portaali jakautuu viiteen eri alaosioon. Opiskelumahdollisuudet-osiossa, joka on palvelun keskeisin ja sisällöltään laajin osio, käyttäjät voivat suorittaa hakuja eri kriteerien mukaan - opiskelumahdollisuuksia voi kartoittaa niin kyseeseen tulevan koulutusasteen, koulutusalan, opiskelukielen kuin kohdemaankin perusteella. Halutunkaltaisia opintoja tarjoavia oppilaitoksia voi hakea myös alueellisesti kunkin maan kohdalla. Palvelun tarjoamat linkit jäsenvaltioiden kansallisen tason Internet-sivuille ja tietokantoihin tuovat tarpeellisen tiedon vaivattomasti käyttäjien ulottuville.

Koulutusjärjestelmät-osion alle on vastaavasti linkitetty kansallisia Internet-sivustoja, joilta löytyy yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa kunkin kohdemaan koulutusjärjestelmästä, tutkintojen tunnustamisesta, koulutuksesta mahdollisesti perittävistä maksuista sekä apurahamahdollisuuksista. Vaihdot-osiosta puolestaan löytyy tietoa eurooppalaisiin vaihto-ohjelmiin osallistumisesta, ja yhteydenotto-osio sisältää nimensä mukaisesti eri jäsenmaiden neuvonta- ja ohjauspisteiden yhteystietoja. Viides osio, muutto johonkin maahan, vuorostaan sisältää kutakin jäsenmaata koskevaa yleistietoa - esimerkiksi vaikkapa elinkustannuksiin, sosiaaliturvaan, verotukseen sekä opiskelun ja työskentelyn juridisiin puitteisiin liittyvää tietoa.

5. maaliskuuta 2003 avatun PLOTEUS-palvelun sisällöntuotannosta vastaa eurooppalainen Euroguidance-verkosto, jonka toimintaa rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. Toiminnan kansallisia rahoittajia ovat opetus- ja työministeriöt. Suomessa Euroguidance-toiminnasta vastaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.

Portaaliin voi tutustua Internet-osoitteessa www.ploteus.net.

Samuli Repo
Tietopalvelusihteeri / CIMO

Taideteollisen korkeakoulun ja Cumulus-järjestön koordinoima West meets East -muotoiluhanke menestyi EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman Eurooppa Pietarissa -erillishaussa. Rahoitusta saa kaikkiaan neljä hanketta, joista yksi liittyy visuaalisiin taiteisiin ja kolme esittäviin taiteisiin. Hankkeille myönnetty tuki on yhteensä lähes 286 000 euroa.

Syksyllä 2002 Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto järjesti Eurooppa Pietarissa -hakukierroksen tarkoituksenaan vahvistaa EU:n ja Venäjän suhteita sekä nostaa esille kulttuurien yhtymäkohtia. Hanke-ehdotuksia jätettiin kaikkiaan yhdeksän, joista yksi oli Suomesta. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän avustuksella komissio valitsi Taideteollisen korkeakoulun ja Cumulus-järjestön yhdessä koordinoiman West meets East -muotoiluhankkeen parhaaksi Eurooppa Pietarissa -hankkeeksi. Pietarissa syksyllä 2003 kuuden maan yhteistyönä järjestettävällä kolmipäiväisellä muotoilutapahtumalla halutaan vahvistaa Venäjän taiteen ja muotoilutradition vuoropuhelua sekä Euroopan että muun maailman kanssa. Suomesta tapahtumaan osallistuu myös Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti.

Joukko venäläisiä ja suomalaisia jatko-opiskelijoita ja tutkijoita oli 11. - 17. tammikuuta koolla Tvärminnessä Helsingin yliopiston eläintieteellisellä asemalla. He osallistuivat CIMOn suomalais-venäläiseen talvikouluun, joka järjestettiin nyt seitsemännen kerran. Useille tieteenaloille ulottuvan koulun teemana oli neurotiede ja nimenä ”Neuroscience: from molecules to brain fuctions”. Talvikoulu toteutettiin yhteistyössä alan eturiviin kuuluvien suomalaistutkijoiden kanssa. Talvikoulun venäläisistä osanottajista suurin osa tuli Pietarista ja Moskovasta, mutta jotkut niinkin kaukaa kuin Kazanista, Donin Rostovista ja Novosibirskista.

CIMOn talvikoulujen tarkoituksena on löytää lahjakkaita, väitöskirjatyönsä alkuvaiheessa olevia tai sitä suunnittelevia venäläisiä opiskelijoita ja saada heidät suuntaamaan tiensä jatko-opintoihin Suomeen perinteisesti vetovoimaisempien maiden kuten USA:n tai Saksan sijaan. Talvikoulun teemasta riippuen haku kohdistetaan suoraan kyseistä tieteen alaa edustaville laitoksille ja tutkimusryhmille Venäjällä. Talvikouluun valitaan 25 venäläistä osallistujaa, joista myöhemmin noin puolet tulee kutsutuiksi Suomeen. Talvikouluissa kulloinkin opettavat tutkijat ottavat ohjattavikseen talvikoululaisia, joita varten CIMO myöntää Fellowship-apurahan.

Viikon aikana talvikoulussa joutuivat puntariin osallistujien tiedollisen kapasiteetin lisäksi monet muutkin tutkijalle tärkeät ominaisuudet kuten luovuus ja uuden tiedon nopea omaksumiskyky. Nämä ominaisuuksia ovat varsin välttämättömiä itse talvikoulussakin, kun kolmesta venäläisestä ja yhdestä suomalaisesta koostuvat työryhmät rakentavat aihepiiristä omat teemansa ja raportoivat niistä päivittäin opettajille ja muille opiskelijoille. Myös kielitaito joutui koetukselle raportteja tehtäessä ja esitettäessä. Lisäksi tiukkatahtisessa koulussa ilmenevät ryhmätyöskentelyssä välttämättömät sosiaaliset taidot sekä kyky keskittyä olennaiseen kovankin aikapaineen alla.

Talvikoulut ovat tuoneet Suomeen useita kymmeniä lahjakkaita jatko-opiskelijoita eri tieteenaloilta, osa heistä on väitellyt Suomessa, jotkut käyneet Suomesta käsin puolustamassa väitöskirjaansa kotimaassaan. Suurimmalle osalle on myös CIMOn apurahakauden jälkeen löytynyt jatkorahoitusta, mikä on mahdollistanut talvikoululaisten jäämisen eri pituisiksi ajoiksi Suomeen.

Hannele Ahti
Erikoissuunnittelija
Jatko-opiskelun ja asiantuntijavaihdon apurahayksikkö / CIMO

Euroopan komissio keräsi ns. avoimella kuulemisella näkemyksiä EU-ohjelmien tulevaisuudesta seuraavalla ohjelmakaudella. Kuka tahansa sai ilmaista mielipiteensä komission www-palvelusta saatavalla lomakkeella. Vastauksia saapui määräaikaan eli helmikuun 2003 loppuun mennessä noin 1600. Kevään aikana vastaukset käy läpi komission valitsema ulkopuolinen taho, jonka laatiman yhteenvedon pohjalta komissio julkistaa tämän vuoden lopussa tai vuoden 2004 alussa ehdotuksen siitä, mikä tulee olemaan EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien tulevaisuus vuodesta 2007 eteenpäin.

Päätös Euroopan komission viime kesänä tekemästä Erasmus World -ohjelmaesityksestä saadaan mahdollisesti tämän kevään aikana. Vuonna 2004 alkavaksi suunnitellun puiteohjelman avulla lisättäisiin korkeakouluopettajien ja erityisesti maisteritason lahjakkaiden opiskelijoiden vaihtoa EU:n ja muun maailman välillä.

Erasmus World -ohjelmaesitys löytyy komission palvelimelta osoitteesta

- kokonaisbudjetti 18,7 miljoonaa euroa (v. 2001: 18 miljoonaa euroa)
- työsuhteita 94 ja henkilötyövuosia 79,51 (v. 2001 102 ja 81,57)
- apurahoina ja avustuksina jaettiin noin 11,7 miljoonaa euroa
(v. 2001 noin 11,2 miljoonaa euroa)
- 16 639 henkilöä liikkui ohjelmissa (v. 2001 16 233)
- tilastoitua henkilövaihtoa 80 eri maan kanssa
- 112 kotimaista ja 42 kansainvälistä julkaisunimikettä,
joiden yhteisjakelu noin 185 000 kpl (v. 2001 87 kotimaista ja 39 kansainvälistä nimikettä, joiden jakelu 213 510)
- 14 785 neuvontatapahtumaa tietopalvelussa (v. 2001 13 650)
- 516 000 www-palvelujen käyttäjää (v. 2001 460 000)