Korkeakoulutuksen uusi verkosto-ohjelma lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa

Suomalaisten ja kehittyvien maiden korkeakoulujen pysyviin yhteistyösuhteisiin tähtäävä verkosto-ohjelma NORTH-SOUTH Higher Education Network Programme käynnistyy keväällä 2004. Aluksi kyseessä on kolme vuotta kestävä pilotti, jota seuraavan arvioinnin jälkeen päätetään jatkosta.

"Ohjelma tähtää instituutioiden väliseen yhteistyöhön, ei henkilöapuun. Suomalainen yliopistomaailma on tässä avainasemassa - nyt etsitään kehitysmaista kumppaneita, joiden kanssa löytyy molemminpuolista kiinnostusta ja tarvetta yhteistyöhön", ohjelman kehittämisessä mukana ollut apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren ulkoasiainministeriöstä sanoo.

Pilottivaiheessa NORTH-SOUTH -ohjelmassa ovat Suomen lisäksi mukana Saharan eteläpuolisen Afrikan maat sekä Egypti ja Peru. "Tämä rajaus on mielestäni hyvä, koska alkuvaiheessa on viisainta ottaa mukaan niitä maita, joissa meillä on jo kokemusta kehitysyhteistyöstä ja sitä kautta valmiita suhteita." Lisäksi Suomen resurssit ovat rajalliset, joten tulosten saamiseksi on parempi keskittyä. Kyseisten maiden valinta tukee myös kehityspoliittisen ohjelman linjausta. "Afrikka on kaikin tavoin se alue, joka on jäänyt kehityksestä eniten sivuun, ja siksi keskittyminen sinne on perusteltua." Mukana on myös ns. siirtymävaihemaita eli Egypti ja Peru, joiden kanssa voidaan siirtyä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä kaupan, kulttuurivaihdon sekä opetus- ja tutkimusalojen vuorovaikutukseen.

Siinä mielessä NORTH-SOUTH ei tarjoa mitään radikaalisti uutta, että monilla yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on jo ollut yhteistyötä ohjelmamaiden kanssa. "Mutta nyt meillä on tilaisuus tukea olemassa olevaa prosessia. Kumppaneita kehitysmaista hankkinut korkeakoulu voi NORTH-SOUTH -ohjelmasta saada rungon, johon jo syntynyt yhteistyö voi kytkeytyä."

Sundgren on seurannut Ruotsin vastaavaa kehitysyhteistyöohjelmaa (Linnaeus-Palme), josta saadut kokemukset ovat erittäin positiivisia. "Vaikka yliopistojen suunnitteluoikeutta ei ole ohjattu vaan niille on annettu vapaat kädet etsiä juuri omanlaistaan yhteistyötä kehitysmaiden korkeakoulujen kanssa, niin ohjelma ei silti ole hajaantunut moniin pieniin projekteihin vaan tukee Ruotsin yleistä kehitysyhteistyötä." Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat saaneet ohjelman aikana käynnistyneiden tutkimushankkeiden kautta kosketusta kehitysmaiden omiin haasteisiin, on yllättävän suuri. "Jos sama onnistuu meillä Suomessa, se merkitsee sitä että Suomeen saadaan lisää tietotaitoa ja osaamista ja siten myös töitä tulevaisuutta ajatellen. Siinä tulee näkyviin todellinen vuorovaikutus ja yhteinen hyöty siitä, että rakennetaan yhdessä demokraattisempaa, ympäristöystävällisempää ja kestävämpää kehitystä." Tämä on ohjelman ydin ja myönteinen asia, myös Suomen kannalta.

Odotukset NORTH-SOUTH -ohjelman suhteen ovat positiiviset. "Olen onnellinen, että ohjelma on viimein lähtenyt liikkeelle - ajatushan on ollut ilmassa jo kauan", Sundgren sanoo. Myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa odotetaan uutta ohjelmaa kovasti. Puhelimet ulkoministeriössä alkoivat piristä jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset alustavat kokoukset ohjelman tiimoilta oli pidetty. "Hyvä puoli on juuri se, että tätä ei ole keksitty ylhäältä päin vaan ohjelmalle on todella kysyntää, sekä suomalaisissa että kehitysmaiden korkeakouluissa."

Miten ulkoministeriössä nähdään yhteistyö CIMOn kanssa? "Oikein hyvä asia on se, että ohjelman toteuttajana on juuri CIMO, jolla on kokemusta ja kapasiteettia. Koko suunnittelutyö on ollut myönteinen kokemus, sillä CIMO on ollut hyvin aktiivinen ja halukas lähtemään mukaan aivan uudenlaiseen hankkeeseen."