Lukiolaisia herätellään tiedostamaan vastuu valinnoistaan

Suomalais-venäläisen koulun lukio on mukana viiden maan Comenius-hankkeessa ”Awareness and responsibility in the multicultural Europe”. Hankkeessa oppilaat pohtivat yhdessä muiden eurooppalaisten nuorten kanssa, mikä merkitys tehdyillä valinnoilla on itselle, muille ja ympäristöllemme.

”Lähdimme mukaan Comenius-hankkeeseen, sillä halusimme solmia yhteyksiä eurooppalaisiin kouluihin, joissa opetetaan venäjää ja Venäjän kulttuuria”, kertoo projektia Suomalais-venäläisessä lukiossa koordinoiva fysiikan ja kemian lehtori Anja Jackobson. ”Varsin pian hankkeen teemaksi täsmentyi tietoisuus ja vastuu monikulttuurisessa Euroopassa.”

Kolmevuotisessa hankkeessa on mukana kaksi koulua Saksasta ja yksi koulu Belgiasta, Italiasta ja Portugalista. Suomalais-venäläisen koulun yhteistyöoppilaitos Pietarista liittyi mukaan ulkojäsenenä. Tavoitteena on herätellä oppilaita tiedostamaan jokapäiväisessä elämässä tekemiemme valintojen merkitys omalle elämälle, läheisille ja ympäristölle. ”Koulussa olimme keskustelleet näistä kysymyksistä keskenämme paljon jo ennen hankkeen käynnistymistäkin”, kertoo Anja Jackobson.

Oman elämän valinnoista tunnettujen henkilöiden tekoihin

Hanketyöskentelyssä lähdettiin liikkeelle yksilöstä itsestään, ja ensimmäisen vuoden aikana oppilaat tutkailivat valintoja, joita itse elämässään tekevät. Yksinkertaisimmillaan tämä on esimerkiksi aamuinen päätös siitä, lähteäkö tänään kouluun vai jäädäkö kotiin. Monet valinnoista ovat automaattisia ja tiedostamattomia. Tärkeiden päätösten edessä nuoret ovat tehdessään omaan elämäntapaansa liittyviä valintoja: miten suhtautua päihteisiin, tupakointiin ja huumeisiin. ”Tärkeää on, että nuoret tekevät tietoisia valintoja ja ottavat vastuun omista päätöksistään”, toteaa Anja Jackobson.

Toisena vuonna katsantokantaa laajennettiin kuuluisiin henkilöihin tai idoleihin. Oppilaat tarkastelivat mm. tieteen tekijöiden, poliittisten päättäjien, urheilijoiden, näyttelijöiden, säveltäjien, taiteilijoiden ja kirjailijoiden vaikutusta identiteettiimme, elämäntapaamme ja maailmankuvaamme. Oppilaat pohtivat, mitä kuuluisuudet ovat saaneet aikaan ihmiskunnan tai ympäristön hyväksi ja miten he ovat kantaneet vastuun omista teoistaan.

Suomalais-venäläisen lukion oppilaat käsittelivät kuuluisia venäläisiä, esimerkiksi Katariina Suurta, joka henkilökohtaisessa elämässään oli melko ristiriitainen henkilö mutta teki yhteiskunnallisia uudistuksia ja sai aikaan myös paljon hyvää. Anja Jackobson pitääkin tärkeänä, että esiin nousi myös henkilöitä, joissa on sekä hyviä että huonoja puolia, sillä usein nuoret näkevät asiat joko pelkästään hyvinä tai pelkästään huonoina.

Leirikoulussa opiskeltiin kieliä ja vaihdettiin kokemuksia monikulttuurisessa joukossa

Toisen hankevuoden leirikoulussa Saksassa oppilaat opiskelivat jotain itselleen uutta kieltä, esimerkiksi italialainen nuori sai halutessaan opetusta suomen kielen alkeissa. Opettajina toimivat leirillä mukana olleet opettajat, joista jokainen oli lupautunut opettamaan omaa kieltään kansainväliselle oppilasryhmälle. Lisäksi leirillä oli kansainvälisiä päiviä, joiden aikana tutustuttiin eri maiden kulttuuriin ja siihen, millä tavalla olemme erilaisia ja millä tavalla samanlaisia.

Leirikouluun osallistui noin 100 oppilasta sekä pari opettajaa kustakin hankkeessa mukana olevasta koulusta. ”Hankkeen toimintaperiaatteena on ollut, että opettajien liikkuvuuteen on käytetty vain vähän määrärahoja, jotta mahdollisimman monet nuoret pääsisivät tapaamaan toisiaan leirikoulujen aikana”, kertoo Anja Jackobson.


Leirikouluja on järjestetty Belgiassa ja Saksassa; kolmas on Portugalissa keväällä 2005.

Ympäristöongelmien tarkastelussa keskitytään onnistuneisiin ratkaisuihin

Kolmantena vuonna hankkeen teemana on kulutus, kierrätys ja tuotteiden elinkaari. Oppilaat toteuttivat kemian ja maantiedon tunneilla projektin kierrätyksestä ja erilaisista luonnolle haitallisista aineista. Esimerkiksi yksi kansainvälinen oppilasryhmä tutkii fenoleja ja toinen dioksiineja, miten niitä on joutunut luontoon, miten ne vaikuttavat ympäristössä ja miten niitä pyritään torjumaan.

Pyrkimyksenä on kiinnittää nuorten huomiota siihen, mitä me kulutamme, mikä on tuotteiden elinikä ja mihin ne päätyvät käytön jälkeen. Näkökulma on haluttu säilyttää positiivisena: työskentelyssä ei jäädä rypemään ongelmissa vaan tarkastellaan sitä, millä tavalla ongelmia on pystytty ratkaisemaan. Oppilaat kartoittavat tilannetta oman maansa kannalta ja vertailevat sitten tuloksiaan. Tulokset esitellään keväällä järjestettävässä leirikoulussa Portugalissa. Leirillä on tarkoitus pitää myös europarlamentin simulaatioistunto, jossa parlamentin jäsenillä eli opiskelijoilla on jokin ympäristöön liittyvä kysymys ratkaistavanaan.

Kaikki halukkaat ovat päässeet osallistumaan hankkeeseen

Comenius-hanke on ollut kattavasti mukana monissa oppiaineissa, mm. uskonnon, elämänkatsomustiedon, äidinkielen, luonnontieteiden, matematiikan ja vieraiden kielten oppitunneilla on käsitelty hankkeen teemoja. Erityisen positiivisena Anja Jackobson pitää sitä, että lukion opettajista niin monet ovat olleet innokkaasti mukana hankkeen toteuttamisessa. ”On ollut antoisaa olla tekemisissä eri maista kotoisin olevien nuorten kanssa. On hienoa nähdä, miten nuoret ovat samanlaisia riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet ja kasvaneet; heissä kaikissa näkyy sama nuoruuden puhtaus ja elämän into”, summaa Anja Jackobson kokemuksiaan tapaamisista nuorten kanssa.

Awareness and responsibility in the multicultural Europe -hankkeen www-sivusto

Lisätietoja Comenius-ohjelmasta