”Olkaa rohkeita ja uniikkeja” - suomalaiskaupunkeja kannustettiin hakemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -titteliä

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 valitaan Suomesta. Vaikka itse tapahtumaan on vielä vuosia, hakuprosessi on jo käynnissä. Suomen tulee toimittaa EU:lle ehdotuksensa kulttuuripääkaupungiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto ja CIMO järjestivät 28.2. keskustelutilaisuuden Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman järjestämisestä. Mahdollisuus on jo nyt herättänyt laajaa kiinnostusta: tilaisuuteen osallistui kaupunkien edustajia Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Lahdesta, Oulusta, Rovaniemeltä, Savonlinnasta, Tampereelta, Turusta ja Vaasasta.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -tilaisuuden puhujien joukossa olivat Valtion taidemuseon ylijohtaja Tuula Arkio sekä Espoon kulttuurijohtaja, taannoisen Helsinki 2000 -kulttuurikaupunkivuoden johtaja Georg Dolivo. Molemmat korostivat puheenvuoroissaan sitä, että tapahtumaa hakevalla kaupungilla on oltava riittävän kehittynyt infrastruktuuri kulttuuripääkaupunkihankkeen kokoisen tapahtuman toteuttamiseksi. Kulttuurikaupungin tulee siis olla olemassa jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta. ”Ei tuurilla, vaan kulttuurilla”, kiteytti Dolivo.

Arkio oli mukana vuonna 2001 Euroopan komission asettamassa valintalautakunnassa, joka valitsi kulttuuripääkaupunkia neljän irlantilaiskaupungin joukosta. Hänen mukaansa olemassa olevan kulttuuritoiminnan vilkkaus, riittävä infrastruktuuri ja taloudelliset resurssit ratkaisivat kilpailun myös vuoden 2005 kulttuuripääkaupungin Corkin hyväksi.

Lautakunta kävi paikan päällä tutustumassa ehdokaskaupunkeihin, niiden kulttuurilaitoksiin, -paikkoihin ja -toimijoihin. ”On oleellista, että kulttuurivuoteen satsataan jo ennen varsinaista vuotta. Toisaalta sillä tulee olla vaikutuksia myös varsinaisen tapahtumavuoden jälkeen. Tämä on järkevää siitäkin syystä, että vuosi on joka tapauksessa suuri investointi kaupungille”, sanoi Arkio.

Mahdollisuus kaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

Kaupungilla on oltava selkeä näkemys siitä, mihin kulttuuripääkaupunkihankkeella pyritään. Dolivo kehotti kaupunkeja kysymään itseltään, mikä on tapahtuman tehtävä kaupungin strategiassa. Vaikka tapahtuman luonne on eurooppalainen, sen vaikutukset ja merkitykset ovat ennen kaikkea paikallisia. Dolivon mukaan kysymyksessä on aina hanke, jonka perimmäinen pyrkimys on kehittää kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurin keinoin: ”Vain jos me uskomme siihen, kulttuurivuosi on muutakin kuin markkinoinnillinen jippo.”


Rolf Norås kertoi Savangerin valmistautumisesta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2008

”Pahinta on jos kaupunki herää kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeisenä aamuna ja on kuin sitä ei olisi ollutkaan”, painotti Dolivo. Saman viestin välitti myös keskustelutilaisuuden ulkomainen pääpuhuja Rolf Norås, Stavanger2008 -kulttuuripääkaupunkivuoden vt. johtaja. Jos järjestetään iso festivaali, mutta epäonnistutaan kytkemään vuosi kaupungin tulevaisuuden kehittämiseen, kyseessä on parhaimmillaankin vain rajallinen menestys.

Noråsin mielestä tulevat vuodet ovat jopa merkittävämmät kuin itse kulttuuripääkaupunkivuosi. Stavangerin ohjelmassa etusijalle on nostettu etenkin lapset ja nuoret, ja kaupungin eräänä tärkeänä tavoitteena on tehdä alueesta heille houkutteleva. Varsinainen teema Stavanger2008 -kulttuurikaupunkivuodelle on kuitenkin Avoin satama (Open Port). Rannikkokaupunki haluaa vuoden aikana toimia kulttuurivaihdon sekä taiteen ja ilmaisun satamana Euroopassa.

Sitoutunut yhteisö yksi onnistumisen avaintekijöistä

Sekä Norås että Dolivo puhuivat kumppanuuksien tärkeydestä ja kulttuuripääkaupunkitapahtuman jalkauttamisesta eri sektoreille. On oleellista, että kulttuuritoimen ohella myös muut kaupungin virastot (esim. rakennusvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, opetustoimi) saadaan mukaan hankkeeseen. Dolivo puhui laajapohjaisuuden hakemisesta: ”Kaikki eri tasot löytävät oman sitoutumiskulmansa ja voivat määrittää, millä tavalla kulttuurivuosi on heille tärkeä.”

Sitoutunut yhteisö tarkoittaa myös kaupungin kulttuuritoimijoita ja kaikkia asukkaita. Kaupunkilaiset hyväksyvät hankkeen jos ovat mukana tekemässä sitä. ”Jos onnistumme saamaan laajan osanoton Stavangerissa ja tehtyä asukkaista ’kulttuurivuoden ohjelman lähettiläitä’, voimme puhua todellisesta menestyksestä”, uskoo Norås. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että alueen kulttuuritoimijat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Stavangerissa tämä onnistui ja näkyy nyt kulttuuritoimijoiden sitoutumisena hankkeeseen.


Keskustelutilaisuuteen osallistui edustajia yhdeksästä suomalaiskaupungista

Kulttuuria eurooppalaisessa mittakaavassa

Tilaisuuden puhujat korostivat kulttuuripääkaupunkivuoden eurooppalaista mittakaavaa. Arkion mukaan valitsijalautakunta huomautti aikoinaan Corkille, että kaupungin on ennen varsinaista kulttuuripääkaupunkivuottaan kehitettävä tapahtumistaan selkeämmin eurooppalaisia ja arvioitava uudelleen markkinointitoimiaan. Corkin vahvuutena pidettiin kaupungin aktiivista osallistumista eurooppalaisiin verkostoihin.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen tulee myös näkyä muualla Euroopassa. Tämäkin edellyttää hyvää verkostoitumista. Helsingin kokemusten pohjalta Dolivo oli valmis toteamaan, että markkinoinnissa viesti saadaan kansainvälisesti läpi vain olemassa olevia verkostoja käyttämällä ja kehittämällä.

Norås painotti lisäksi hyvän taiteellisen johtajan merkitystä. Kulttuuripääkaupunkivuoden johtajalla tulisi olla laaja näkemys kulttuurihankkeiden toteuttamisesta eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Stavangerin oma koitos käynnistyy vuoden 2008 alussa. Verkkosivuillaan Stavanger2008 julistaa olevansa uskaliain, innovatiivisin ja jännittävin kulttuurihanke, mitä Norja voi tarjota. Norjan etelärannikon öljy- ja maakaasukaupunki aikoo vaihteeksi tuottaa koko Euroopalle kulttuurista energiaa. Norås kannusti myös suomalaiskaupunkeja olemaan hakemuksissaan rohkeita ja uniikkeja. ”Uskokaa itseenne ja olkaa myös pikkuisen hulluja! Ei liikaa projekteja, ajatelkaa ja toimikaa isosti ja eurooppalaisesti!”