Monen kulttuurin Metla

Kansainvälistyminen ja ihmisten lisääntyvä liikkuminen tuo Suomessakin työpaikoille yhä useammin vieraskielisiä työtovereita. Monikulttuurinen työyhteisö vaatii sopeutumista niin työntekijältä kuin työnantajaltakin. Metsäntutkimuslaitoksessa eli Metlassa ulkomaalaiset tutkijat ja harjoittelijat ovat olleet tuttu näky jo vuosikymmenien ajan.

Metlan kansainvälisten asioiden suunnittelija ekonomi Anne Luhtala kertoo kansainvälisten yhteyksien lisääntyvän Metlassa joka vuosi. Työntekijöitä kannustetaan luomaan kansainvälisiä kontakteja ja osallistumaan erilaisiin liikkuvuusohjelmiin. Luhtala uskoo, että tulevaisuudessa ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä ja metlalaisten liikkuvuus lisääntyy.

Metlalla on kaksi tutkimuskeskusta ja seitsemän tutkimusasemaa, joissa vakituista henkilöstöä on 750. Viime vuoden alussa Metlassa työskenteli 15 ulkomaalaista. Tänä vuonna ulkomaalaisten määrä tuplaantuu Metlan osallistuttua EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmaan vastaanottamalla espanjalaisia harjoittelijoita. Metlassa on ollut CIMOn omien ohjelmien kautta tulleita harjoittelijoita muun muassa Kanadasta, Ukrainasta, Kiinasta ja Puolasta. Viime vuonna Metlaan tuli kahdeksan CIMOn harjoittelijaa.

Luhtalan mukaan Metla panostaa ulkomaalaisten palkkaamiseen erityisesti kehittääkseen kansainvälistä yhteistyötä. Ulkomaalainen työntekijä on lisäksi erinomainen työyhteisön kansainvälisyyskouluttaja. Luhtala on huomannut myös työpaikan yhteishengen parantuvan, kun yhteisesti ratkotaan eteen tulevia käytännön ongelmia. Unohtaa ei myöskään sovi taloudellisia tekijöitä, sillä kansainvälisiin harjoittelu- ja tutkimusohjelmiin sisältyy usein mahdollisuus saada rahallinen korvaus palkkakustannuksia varten.

Perehdyttäminen helpottaa sopeutumista

Vanhempi tutkija Egbert Beuker Punkaharjun tutkimusasemalta tuli Metlaan harjoittelijaksi vuonna 1985. Muutamaa vuotta myöhemmin hollantilaisen tie vei jälleen Metlaan, jossa hänen työuransa jatkuu edelleen. Punkaharjun tutkimusasemalla on tällä hetkellä kaksi kiinalaista ja kolme espanjalaista harjoittelijaa. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä normaalisti asemalla on yksi tai kaksi harjoittelijaa kerrallaan.

Beukerin mukaan työyhteisön jäsenet suhtautuvat ulkomaalaisiin erittäin positiivisesti, näin oli jo hänen omana harjoitteluaikanaan. Vaikka kaikki eivät kommunikoikaan sujuvasti englanniksi, ulkomaalaiset koetaan työyhteisöä rikastuttavana tekijänä.

Monikulttuurisessa työpaikassa vaaditaan sopeutumista kaikilta osapuolilta. Beukerin mukaan Punkaharjulla sopeutuminen on sujunut hyvin puolin ja toisin. Sopeutumisessa on tietenkin yksilöllisiä eroja. Varsinkin alussa joillakin ulkomaalaisilla on ollut vaikeuksia sopeutua erityisesti Punkaharjun syrjäisen sijainnin vuoksi, varsinkin, kun julkinen liikenne lähikyliin ei ole kovin vilkasta. Punkaharjulla onkin totuttu kuljettamaan harjoittelijoita kaupoille ja erilaisiin viikonlopun tapahtumiin.

Oleellista sopeutumisen kannalta on ulkomaalaisen työntekijän riittävä perehdyttäminen työyhteisön tapoihin ja työtehtäviin. Tärkeää on se, että tulijalla on tiedossa henkilö, jonka puoleen hän voi aina kääntyä. Kiire hankaloittaa valitettavan usein perehdyttämistä, Luhtala harmittelee. Sopeutumisen kannalta on yhtä tärkeää tutustua myös ulkomaalaisen kotimaahan ja työkulttuuriin. Punkaharjulla pyritään järjestämään ulkomaalaisille mahdollisuuksia esitellä kotimaataan aseman muille työntekijöille.

Organisaatio ja toimintatavat kehittyvät

Luhtalan mukaan Metlassa odotukset ulkomaalaista työntekijää kohtaan eivät ratkaisevasti eroa suomalaiseen työntekijään kohdistuvista odotuksista. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuus kotimaisiin nähden aiheuttaa pientä varautuneisuutta, samoin ulkomaalaisen kielitaito ei aina vastaa odotuksia. Kulttuuriset tasa-arvokysymykset eivät ole nousseet Metlassa esille, joskin englanninkielisen tiedottamisen tarve on ilmeinen. Luhtala uskoo, että nyt, kun monessa Metlan yksikössä kerätään kokemuksia ensimmäisestä ulkomaalaisesta työntekijästä, hänellä saattaa olla jopa muita työntekijöitä parempi erityisasema. Beukerkin muistuttaa, että Punkaharjulla ulkomaalaisista on tullut sitä normaalimpi osa arkea, mitä enemmän heitä on ollut. ”Toisaalta tällä hetkellä meillä on monta ulkomaalaista yhtä aikaa ja on havaittavissa, että he helposti muodostavat tauoilla oman ryhmänsä ja suomalaiset omansa, ehkäpä tähän meidän tulisi puuttua”, Beuker toteaa.

Tulevaisuudessa henkilöstön koulutuksessa joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota kansainvälistymiseen. Beukerin mukaan Punkaharjulle töihin hakevien kielitaitovaatimukset ovat nousseet. Pienetkin asiat, esimerkiksi englanninkieliset tietokoneohjelmat helpottavat monikulttuurisen työyhteisön toimimista.

Monikulttuurisuuden lisääntyminen työpaikalla vaatii työnantajaa kehittämään organisaatiota ja toimintatapoja. Metlassa tähän on kiinnitetty huomiota: ”Viime aikoina ulkomaalaisten määrä on huomattavasti kasvanut ja olemme keskustelleet tarvittavista muutoksista. Metlassa onkin vuoden alusta nimetty yhdyshenkilö selvittämään kansainvälisen henkilövaihdon käytännön asioita. Suunnitteilla on myös englanninkielinen Talon tavat- ohjekirja, sisäisen viestinnän tuottaminen ainakin osittain englanniksi sekä virkistystoiminnan organisointi. Metlalla on vielä paljon tehtävää muun muassa viestinnän, ohjeistuksen ja ehkä myös asennekasvatuksen osalta, mutta asian tärkeys on huomioitu ja olemme mielestäni oikealla tiellä”, Anne Luhtala toteaa. BR>