Kansainvälistymiskokemukset kuuluvat resursseihin, joilla naiset varautuvat
kilpailuun työpaikoista

Korkeakoulujen kansainvälistä liikkuvuutta koskevat tilastot osoittavat, että valtaosa Suomesta vaihtoon lähtevistä opiskelijoista on naisia. Miksi ulkomaan jaksot houkuttelevat nimenomaan naisia ja millaisia vaikutuksia asialla on? Tarkastelimme tilastoja dosentti, sosiologi Tuula Gordonin kanssa.

Helsingin yliopiston tasa-arvopalkinnon saanut Tuula Gordon ei vaikuta kovinkaan yllättyneeltä naisten keskimääräistä suuremmasta vaihtoaktiivisuudesta ja koulutusalakohtaisista jakaumista. Hänestä tilastot istuvat luontevasti yleisempiin trendeihin. Naiset kouluttautuvat keskimäärin miehiin verrattuna enemmän, päällekkäin, peräkkäin ja useaan kertaan.

Näin siksi, että nuoret naiset ovat tietoisia naisten heikommasta työmarkkina-asemasta ja siitä, että naisen euro on edelleen 80 senttiä. Nuorilla naisilla on kokemuksia yhä lisääntyvästä pätkätyöstä. Vakinaisen, koulutusta vastaavan työn saaminen ei ole helppoa ja työstä on kova kilpailu.

Nuorten aikuisuuteen siirtymistä Elina Lahelman kanssa tutkinut Gordon kertoo, että suomalaiset nuoret naiset varautuvat usein tietoisesti itsenäiseen elämään, jossa on pärjättävä – hyvin mahdollisesti yksin tai jopa yksin lasten kanssa – monenlaisissa olosuhteissa. ”Elämänsuunnittelun ja työmarkkinoille sijoittautumisen tueksi tarvitaan monipuolinen, joustavasti sovellettavissa ole resurssikimppu. Vaihtoon lähtemisen voi nähdä asettuvan tällaiseen kontekstiin”, sanoo Tuula Gordon.

Suomalaiset työ- ja koulutusmarkkinat ovat edelleen sukupuolisesti eriytyneitä

Naiset tarvitsevat enemmän ja monipuolisempia resursseja, sillä työmarkkinat ovat Suomessa edelleen monin tavoin sukupuolisesti eriytyneet. Hiljattain julkaistun tasa-arvoraportin mukaan sukupuolten palkkaerot ovat Suomessa suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Meillä ero näyttää jopa kasvaneen vuosina 1999-2004. Myös pätkätyöt ovat yleisempiä naisten kohdalla.

”Kyllä opiskelijat ovat tietoisia siitä, että korkeakoulutetut naiset ovat miehiä hankalammassa asemassa työmarkkinoilla”, toteaa Tuula Gordon. Miehillä koulutus on keskimäärin nopeammin ja helpommin käännettävissä työmaailmassa hyväksyttäväksi ja arvostettavaksi kompetenssiksi. Korkeakoulutus siis hyödyttää eri tavalla miehiä ja naisia. Tämä näkyy Gordonin mukaan kautta linjan eri koulutus- ja tieteenaloilla.

Suomessa myös koulutusalavalintojen eriytyminen sukupuolittain on silmiinpistävää. Gordon viittaa yhdysvaltalaisten tutkijoiden havaintoon, että täällä naiset tekevät julkisesti niitä töitä, joita he monissa muissa yhteiskunnissa tekevät kotona. Hyvinvointiyhteiskunta on toki arvo sinänsä, mutta tasa-arvonäkökulmasta sen vaikutukset eivät olekaan yksiselitteisiä. Se näyttää tuottaneen yksityisen julkiseksi — eikä tälle naisten julkisesti tekemälle hoiva- ja kasvatustyölle ja siihen liittyvälle osaamiselle anneta vastaavaa arvoa kuin miesten tekemälle työlle.


Kansainvälisen liikkuvuuden sukupuolittuminen ei yllätä tasa-arvotutkija Tuula Gordonia. Kuva: Reino Havumäki

Onko ulkomaankokemuksen työmarkkinarelevanssi tulkintakysymys?

Viime vuonna CIMOssa tutkittiin ensimmäistä kertaa kansainvälisen kokemuksen arvoa työmarkkinoilla. Irma Garamin selvityksen mukaan työnantajat eivät rekrytointitilanteessa mitenkään automaattisesti arvosta opintoihin sisältyvää ulkomaanjaksoa. Maailmalla opiskelu tai harjoittelu ei tarjoakaan sitä kilpailuetua, mitä sillä on ehkä haettu.

Selvityksen mukaan ulkomailta hankitusta kokemuksesta on hyötyä silloin, kun sen nähdään selkeästi liittyvän niihin tehtäviin, joihin henkilö on hakeutumassa — kun tehtävät ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Kansainvälisen kokemuksen kasvattava ja avartava, yleisiä työelämävalmiuksia tuottava puoli ei rekrytointitilanteissa ole niin merkitsevä.

CIMOn selvityksessä aineistoa ei eritelty sukupuolittain, mutta on houkuttelevaa pohtia aihetta tästäkin näkökulmasta: mielletäänkö ulkomailta hankittu kokemus ja osaaminen ehkä ”pehmeäksi” naisten vahvuusalueeksi, mistä syystä sitä ei työmarkkinoilla arvosteta niin paljoa?

Tasa-arvotutkijan mielenkiinto kohdistuu siihen, millaisessa kontekstissa erilaisia saavutuksia, esimerkiksi kansainvälistä kokemusta, tulkitaan. Tuula Gordonin mukaan mieheydellä ja maskuliinisuudella on työmarkkinoilla suurempi painoarvo. Ajatuksessa menevästä miehestä on dynamiikkaa ja tässä kontekstissa myös ”vaihtoon meneminen” voi saada eri merkityksen. Nuorilla miehillä on usein myös vahvempi toimijuuden tunne, kun he tekevät päätöksiä omasta elämästään ja perustelevat valintojaan.

Tasa-arvon puute on opiskelijavaihdon sukupuolittumista suurempi ongelma

Saisiko kansainvälinen kokemus osakseen suurempaa arvostusta työmarkkinoilla, jos miehet lähtisivät aktiivisemmin hankkimaan sitä opintojensa aikana?

Tuula Gordon ei erityisesti innostu ajatuksesta, että miehiä yritettäisiin nykyistä painokkaammin ohjata vaihtoon, vaikkakin tietoa vaihtomahdollisuuksista toki kannattaa jakaa mahdollisimman laajalti. Gordon toivoo, että se osaaminen ja ne alat, joissa naiset ovat vahvoja, nostaisivat arvostustaan.

Gordon muistelee käytyä keskustelua silloin, kun Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan oppiaineessa naisten suhteellinen osuus aloittavista opiskelijoista ylitti ensimmäistä kertaa miesten osuuden. Asiaa pidettiin ongelmana, mitä Gordon oudoksuu. Hänen mukaansa on tärkeintä, että ihmiset voivat toimia, kehittää omia voimavarojaan, tehdä sitä mitä haluavat — mahdollisimman monipuolisesti.

Olennaista on myös työmarkkinoiden epätasa-arvon poistaminen. Tässä Gordon haluaa painottaa tietoisuuden lisäämisen merkitystä. Syvempää tietoisuutta tarvitaan esimerkiksi lainsäädännöstä, jolla naisten syrjintä kielletään. Vaikka Suomi sijoittuu tasa-arvoindeksien vertailussa usein suhteellisen korkealle, ei se poista tarvetta tarkastella niitä lukuisia tasa-arvoon liittyviä epäkohtia, joita meidänkin yhteiskunnastamme löytyy.