Yli (sukupuoli)rajojen

Ulkomaille pidemmäksi aikaa lähtevälle maisemanvaihdos merkitsee usein myönteistä mahdollisuutta irrottautua totutuista kuvioista ja omasta vakiintuneesta paikasta tuttavapiirissä. Ulkomailla oleskelu voi antaa vapauden kuunnella itseään ja tehdä aitoja valintoja, kun sukulaiset ja vanhat kaverit eivät ole jatkuvasti läsnä. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori saattaa löytää vaikkapa ulkomaisesta suurkaupungista sellaisen kaveripiirin, joka vahvistaa omaa minäkuvaa ja antaa perspektiiviä elämään Suomessa. Maahanmuuttaja- tai romanitaustasta tulevalle suomalaiselle oleskelu ulkomailla Suomea monikulttuurisemmassa ympäristössä voi tarjota etäisyyttä kantasuomalaisten ylläpitämään mielikuvaan kulttuurisesti homogeenisesta, valkoisesta Suomesta.

Vieraassa ympäristössä hankittu itsenäisyys on arvokasta jokaiselle niin työelämän vaatimusten kannalta kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Kansainvälinen kokemus ei silti siivitä työuraa kotimaassa automaattisesti lentoon. Helsingin yliopiston rekrytointipalvelut järjestää maaliskuussa tilaisuuden otsikolla ”Kansainvälisyys on valtti työmarkkinoilla!” Jotta kansainvälisestä kokemuksesta olisi todella hyötyä työnhaussa, omat kokemukset ja vastoinkäymisetkin on osattava kääntää vahvuuksiksi. Ulkomailla asuva joutuu luomaan alusta asti sosiaaliset suhteensa, opettelemaan toimintatavat ja tulkitsemaan ympäristön käyttäytymiskoodeja usein aika yksin. Uuteen kulttuuriin solahtaa sisälle vasta vähitellen. Kun vieras alkaa tuntua tutulta, kotiinpaluun aika on usein lähellä. Siinä vaiheessa on kuitenkin myös opittu jo paljon.

* * *

Enemmistö suomalaisista ulkomaille opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähtijöistä on naisia. Samaan aikaan työnantajat osoittavat odotettua vähemmän arvostusta kansainvälistä kokemusta kohtaan. Vähentääkö ulkomailla hankittujen taitojen painoarvoa se, että vaihtoon lähtö on ”tyttöjen juttu”? Toivottavasti näin ei ole. Yhteys ei ole kuitenkaan kovin kaukaa haettu. Joissain miesvaltaisissa ammateissa on käynyt niin, että kun ammattikuntaan on tullut enemmän naisia, ammatin tai tehtävän arvostus on laskenut ja työehdot jopa huonontuneet. Miesten tekemää työtä ja miehiä yksilöinä on näillä aloilla arvostettu enemmän kuin naisia. Naisvaltaisilla aloilla on samasta syystä vuoroin ehdotettu miesten osuuden kasvattamista keinona alan palkkatason nostamiseksi, vuoroin taas ehdotettu palkkatason nostamista, jotta miehiä saataisiin rekrytoitua alalle enemmän.

Sukupuolittuneista rakenteista kärsivät yleensä viime kädessä kaikki. Miehen voi olla vaikea irrottautua odotuksista, joihin kuuluu palkkatyö ja uran luominen. Esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai hoiva-alalle lähtevä mies saattaa joutua kestämään Suomessa ennakkoluuloja, koska rikkoo totuttuja sukupuolirajoja. Vapaaehtoistyöhön vaikkapa lastenkotiin lähtevä nainen puolestaan saatetaan nähdä ”naisen luontaisen hoivavietin” toteuttajana, vaikka työ olisi henkisesti ja sosiaalisesti vaativaa ja edellyttäisi asiantuntemusta. Sellainen työnantaja, joka mieltää naisten olevan luontaisesti taipuvaisia oppimaan vieraita kieliä, saattaa vähätellä naishakijan kielitaitoa. Jos maailmaa katsotaan ja rakennetaan sukupuolijärjestelmän silmälasien läpi, ihmiset luokitellaan helposti sukupuolen perusteella eikä yksilön taidoille anneta niille kuuluvaa arvostusta.

* * *

Sukupuoli ei sanele Suomessa yksilön vaihtoehtoja, mutta sukupuolittuneet rakenteet vaikuttavat yksilön minäkuvaan, valintoihin ja yhteiskunnan antamaan tunnustukseen. Kansainvälistymisen sukupuolirakenteet ovat vain yksi esimerkki tästä. Naisten ja tyttöjen kiinnostusta kansainvälisiä kysymyksiä ja monikulttuurisuutta kohtaan on tärkeää tukea. On hienoa, että yhä suurempi osa suomalaisista tytöistä ja naisista vahvistaa sitä kautta osaamistaan ja ymmärrystään maailmasta ja uskaltaa testata kykyään tulla toimeen toisenlaisissa olosuhteissa kuin mihin on tottunut. Samalla poikien ja miesten kiinnostusta kulttuurien kohtaamiseen on tarpeen lisätä. Moninaisuutta aidosti arvostavan yhteiskunnan edellytys on, että sekä naisilla että miehillä on valmiuksia sietää erilaisuutta ja ottaa oudosta selvää.

Kansainvälisyys- ja tasa-arvokasvatuksen lisääminen opetussuunnitelmiin jo hiekkalaatikolta alkaen lieventäisi opiskeluun ja kansainväliseen kokemukseen liittyvien ilmiöiden sukupuolisidonnaisuutta tulevaisuudessa. Itseään ja toisia kunnioittaviksi ja tasa-arvoon pyrkiviksi kasvatetut ihmiset kiinnostuvat muista kulttuureista ja omista mahdollisuuksistaan sukupuolestaan riippumatta. Pitkällä tähtäimellä sukupuolirajojen ylittäminen asennetasolla näkyy myönteisesti myös työnantajien arvostuksissa.