CIMO osallistui Tartossa helmikuussa järjestetyille Intellektika-messuille kahden muun ulkomaisen näytteilleasettajan kera. Intellektika on siis hyvin kansallinen messutapahtuma, jossa näkyvät korkeakoulujen ohella myös toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. Messuilla liikkuikin lukumääräisesti eniten juuri yläasteikäisiä nuoria, mutta erityisesti jälkimmäisenä messupäivänä liikkeellä oli myös opiskelijoita ja nuorten vanhempia.

Maaliskuinen Singaporen Career2006 oli tuttu yhdistelmä kansallista ja kansainvälistä koulutustarjontaa kaikilla tasoilla. Luonnollisesti tällaisilla nelipäiväisillä, laajaa kohderyhmää puhuttelevilla messuilla on monenlaista kulkijaa. Suomi oli mukana Study in Europe –kokonaisuudessa niin messuosastollaan kuin esityksissä; kaikkiaan tapahtumaan osallistui 8 eurooppalaista maata ja Eurooppa – Suomi muiden mukana – kiinnostikin kävijöitä. Erityisesti kysymyksissä nousi esiin mahdollisuus suorittaa kokonainen tutkinto jo kandidaatti-tasolla. Aloista kiinnostivat eniten tutusti kaupalliset ja tietotekniset opinnot, mutta erityistä kiinnostusta herättivät myös taide, lääketiede, oikeustiede ja hotelli- sekä matkailuala.

Niin ikään maaliskuussa Hongkongin uudessa kirjastossa yli 40 näytteilleasettajan voimin järjestetty EHEF-messu (European Higher Education Fair) oli erittäin onnistunut. Kävijämäärä kasvoi yli 8 000:aan viimevuotisista liki 5 000 vierailijasta. Lisäksi messuvieraat olivat jo etukäteen varustautuneet hankkimaan lisätietoa korkeakouluopinnoista Euroopassa. Paikalla kävi kiinnostuneita opiskelijoita, tulevien opiskelijoiden vanhempia ja kokonaisia perheitä. Myös Hongkongissa korostui tarve päästä ulkomaille opiskelemaan jo kandidaatti-vaiheessa.


Suomi kiinnosti Shanghain messuyleisöä. Kuva: Jaanaliisa Kuoppa

Tulevia tapahtumia

CIMO osallistuu huhtikuussa Varsovassa Targy Kariery –tapahtumaan, jotka keskittyvät maisteri-, MBA- ja jatkotutkinto-ohjelmiin. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa.

Syksyn opiskelijamessukalenterissa näyttäisivät olevan ainakin Turkki, Pietari sekä Aasian maista Thaimaa, Kiina ja Intia.

Alan ammattilaisia tavataan toukokuisessa NAFSA-konferenssissa Montrealissa ja EAIE-konferenssissa Baselissa. Lisäksi lokakuussa järjestetään Ukrainan Kiovassa suomalaista korkeakoulutusta esittelevä seminaari.

Teksti: Jaanaliisa Kuoppa / CIMO

Maailmanpankin hiljattain julkaisema raportti Higher Education and Economic Development in Africa haastaa vallitsevan oletuksen, jonka mukaan köyhyyden poistamiseksi olisi panostettava nimenomaan peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen. Raportin tekijät toteavat, että mm. Maailmanpankki on väheksynyt korkeakoulutusta omissa avustusstrategioissaan ja tämä näkyy myös kehitysmaiden omissa politiikoissa vähäisenä panostuksena korkeakoulutukseen.

Sitä teknologista osaamista, jota tarvitaan tietoon perustuvassa taloudessa, saadaan kuitenkin vain korkeakouluissa. Raportti nostaa esille Intian hyvänä esimerkkinä siitä, miten korkeakoulutukseen panostaminen on tuottanut tulosta.

Maailmanpankin piirissä onkin vahvistunut uusi ajattelu korkeakoulutuksen ja kehityksen välisistä myönteisistä yhteyksistä. Satsaukset korkeakoulutukseen eivät kuitenkaan automaattisesti johda teknologiseen ja taloudelliseen kehitykseen vaan myös seuraavilla edellytyksillä on merkitystä: ”järkevä” makrotaloudellinen hallinto ja toimiva talouspolitiikka; hyvä hallinto; avoin suhtautuminen vapaakauppaan (olettaen että se hyödyttää kehitysmaita ja lisää niiden ja kehittyneiden maiden välistä yhteistyötä); sekä velkojen mitätöinti, jotta kehitysmaat voivat kohdentaa varojaan velkojen takaisinmaksun sijaan yhteiskuntien kehittämistarpeisiin.

Teksti: Maija Airas / CIMO

CIMO ja Helsingin yliopiston Iberoamerikkalainen keskus järjestivät helmikuun alussa infotilaisuuden, joka koski opiskelua ja harjoittelua espanjankielisissä maissa. Paikalle saapui reilut 200 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa.

Tilaisuudessa oli mukana myös espanjankielisten maiden Suomessa toimivien lähetystöjen väkeä, jotka esittivät omat tervehdyspuheenvuoronsa tilaisuuden aluksi. Tohtori Miguel Presa Espanjan Berliinin lähetystöstä esittele espanjalaista koulutusta. Sen jälkeen seurasi CIMOn osuus, jossa kerrottiin opiskelusta ja harjoittelusta espanjankielisissä maissa. Lopuksi kuultiin Espanjassa tai Latinalaisen Amerikan maissa oleskelleiden kokemuksia mm. nykyisten työtehtävien ja työllistymismahdollisuuksien kannalta.

Luento-osuuden jälkeen tietoa jaettiin infotorilla, johon osallistuivat em. tahojen lisäksi mm. Allianssi, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, KVT, Latinalaisen Amerikan tutkimus, Suomi-Seura ja Tinku ry.

Teksti: Tiina Lehmusvaara / CIMO

CIMO lyhyesti ja CIMO in Brief –esitteet esittelevät nimensä mukaisesti Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn lyhyesti ja napakasti.

CIMOn ulkomaisille Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opiskelijoille suuntaamat palvelut koottiin yksiin kansiin. Kaksikielinen Suomea – Finnish –opas antaa tietoa tarjolla olevista kielen kesäkursseista Suomessa, Suomea Suomessa –harjoitteluohjelmasta ja juuri tälle kohderyhmälle tarkoitetuista stipendeistä.

Englannin- ja venäjänkieliset Why Finland –esitteet on uudistettu. Englanninkielinen esite toimii markkinoinnin työkaluna ja sisältää perustiedot Suomessa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Venäjänkieliseen esitteeseen on koottu markkinointiosuuden lisäksi tietoa nimenomaan venäjänkielisille, Euroopasta ja sen ulkopuolelta tuleville asiakasryhmille.

Study in Finland 2006-2007 –opas sisältää tiedot suomalaiskorkeakoulujen kansainvälisistä ohjelmista, joita on ensi lukuvuonna tarjolla lähes 400.

Täydellinen julkaisuluettelo löytyy CIMOn verkkopalvelusta http://www.cimo.fi | Julkaisut ja tilastot. Julkaisuja voi tilata osoitteesta julkaisutilaukset@cimo.fi.