|
>> Takaisin etusivulle
Erasmus-opiskelijat hakevat suomen intensiivikurssilta käytännön kielitaitoa
Teksti: Maria Härö ja Ilona Noponen / Jyväskylän yliopisto
Kuva: Outi Toijanniemi
 Maria Härö ja Ilona Noponen ovat selvittäneet pro gradussaan EILC-kurssille osallistuneiden Erasmus-opiskelijoiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta
Moni Suomeen saapuva Erasmus-opiskelija aloittaa vaihtokautensa EILC- kurssilla, jossa opiskellaan suomen kieltä intensiivisesti noin kuukauden ajan. Jyväskylän yliopistossa tehty selvitys osoitti, että kurssilla saadaan valmiudet arkipäivän viestintätilanteisiin. Aitoa kieliympäristöä voisi kuitenkin hyödyntää opetuksessa enemmän.
Suomessa Erasmus-opiskelijoille tarkoitettuja suomen kielen intensiivikursseja (EILC, aiemmin ILPC) on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Näiden kymmenen vuoden aikana maahan tulevien Erasmus-opiskelijoiden määrä on yli viisinkertaistunut ja suomen kielen kurssien osallistujamäärät kasvaneet. Elokuussa 2005 kursseja järjestettiin seitsemässä suomalaisessa yliopistossa, ja niille osallistui yhteensä 256 opiskelijaa. Heistä 250 vastasi kurssin lopulla suomen kielen opiskelua ja EILC-kurssia koskeneeseen kyselyyn. Vaihtokauden lopulla tehtyyn toiseen kyselyyn vastasi 86 opiskelijaa.
Kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta
EILC-kurssit kestävät noin kuukauden, jonka aikana kielenopetusta kertyy noin 60 tuntia. Euroopan komissio on asettanut kursseille yleiset tavoitteet, joihin kuuluu opiskelijoiden tutustuttaminen paikalliseen kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on myös auttaa heitä luomaan kontakteja toisiin vaihto-opiskelijoihin ja paikallisiin. Kyselyyn vastanneiden mukaan tavoitteista parhaiten onnistui muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuminen. Noin puolet kurssilaisista oli tyytyväisiä paikallisesta kulttuurista ja elämäntavasta saatuun tietoon, mutta erityisesti koko lukuvuoden maassa viettäneet olisivat kaivanneet sitä lisää. Suomalaisiin saatiin kurssin aikana melko huonosti kontakteja.
Komission asettamia kielellisiä tavoitteita kursseilla ovat valmiuksien antaminen arkisista kommunikaatiotilanteista selviämiseen sekä lyhyiden suullisten ja kirjallisten viestien ymmärtämiseen. Kurssin loppupuolella reilu kolmannes opiskelijoista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että oma kielitaito vastaa näitä tavoitteita, mikä on erittäin hyvä tulos kolmen viikon opiskelun jälkeen. Vastaajien omat tavoitteet olivat samansuuntaisia. Arkipäivän tilanteissa ja keskusteluissa selviämisen ohella mainittiin usein myös puheen ja kirjallisten viestien ymmärtäminen. Reilu 10 % vastanneista asetti tavoitteekseen kielitaidon, joka mahdollistaisi opiskelun tai työskentelyn Suomessa.
Monikulttuurinen Erasmus-opiskelijaryhmä on haaste niin opettajalle kuin opiskelijoillekin. Vuonna 2005 EILC-kursseille osallistui opiskelijoita 21 maasta, joissa kaikissa on oma kielenopetuskulttuurinsa ja omat käsityksensä siitä, miten vieraita kieliä parhaiten opitaan. Suomen opetuksessa onnistuttiin hyvin, sillä vastaajien kurssille antamien arvosanojen keskiarvoksi tuli 8,7. Ryhmissä oli hyvä henki, ja opetussisältöihin ja -tapoihin oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä.
Kiinnostus säilyi, vaikka tavoitteista jäätiin
Kurssin onnistumisesta kertoo sekin, että 250 vastaajasta lähes 86 % ilmoitti haluavansa jatkaa suomen kielen opiskelua EILC-kurssin jälkeen. Toiseen kyselyyn vastanneista 86 opiskelijasta 78 % oli jatkanut suomen opintojaan, kahden lukukauden opiskelijat muita useammin. Aikapula oli tavallisin syy siihen, että suomen kielen opiskelua ei jatkettu EILC-kurssin jälkeen. Muutamassa tapauksessa sopivantasoista jatkokurssia ei ollut tarjolla.
Vaihto-opiskelun aikana suomen taitoa kartutettiin tavallisimmin kielikurssilla tai puhumalla suomalaisten tuttavien kanssa. EILC-kurssin loppuvaiheessa suomen kielen taidot riittivät opiskelijoiden oman arvion mukaan selviytymiseen ja fraaseihin. Vaihtokauden lopulla osaaminen oli yllättävän lähellä kurssin jälkeistä tasoa: ostosten tekeminen ja itsensä esittely mainittiin edelleen keskeisimpinä taitoina. Kyky käyttää kieltä oli kuitenkin monipuolistunut ja vastaanottamisen taito parantunut, sillä nyt pystyttiin ymmärtämään suomenkielinen keskustelu pääpiirteissään tai ainakin erottamaan puheenaihe. Myös kirjoitetun kielen ymmärtämisessä oli kehitytty.
Yleisesti opiskelijat arvioivat jääneensä omista tavoitteistaan. Vain reilu kolmasosa toiseen kyselyyn vastanneista ilmoitti saavuttaneensa haluamansa kielitaidon tason suomen kielessä. Yllättävä tulos on, että kaksi lukukautta Suomessa viettäneet opiskelijat olivat taitoihinsa selvästi tyytymättömämpiä kuin lyhyemmäksi ajaksi tulleet. Ilmeisesti heidän tavoitteensa olivat alun perin olleet korkeammat. Opiskelijoiden tavoitteista toteutui parhaiten perussanaston oppiminen, kauimmaksi jäätiin itsensä ilmaisussa ja puheen ymmärtämisessä.
Vaikka tavoitteet jäivätkin saavuttamatta, eivät opiskelijat kokeneet suomen kieleen tutustumista hyödyttömäksi. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vaihto-opiskelijan kannattaa opiskella suomea. Vaihtokauden lopulla peräti 66 % vastaajista uskoi käyttävänsä suomen kieltä tulevaisuudessa.
Oman oppimisprosessin hahmottaminen auttaa kielen oppimista
Koska suurin osa vaihto-opiskelijoista on muita kuin kieltenopiskelijoita, ei heillä ehkä ole tietoa kielen rakenteen vaikutuksesta oppimiseen. Kurssin alussa olisikin hyödyllistä kertoa, että suomen kieli voi tuntua aluksi vaikealta erilaisen sanastonsa ja rakenteensa vuoksi, mutta myöhemmin oppiminen nopeutuu. Kurssilta saadut perustiedot luovat vahvan pohjan kielen oppimiselle, vaikka taidot tuntuisivatkin vielä vähäisiltä.
Vastaajien kokemukset vieraiden kielten opiskelusta vaihtelivat todella paljon: keskimäärin he olivat opiskelleet kahta kieltä, ja vain joka kymmenennellä oli kokemuksia vieraan kielen oppimisesta maassa, jossa sitä puhutaan. Suomen kielen oppimisen vertaamista aikaisempiin kielenoppimiskokemuksiin pidettiin vaikeana, joten opiskelijoita voisi auttaa tulemaan tietoisemmiksi omasta oppimisestaan. Koska kielen opiskelu aidossa kieliympäristössä on monille uusi kokemus, kannattaa opetuksessa hyödyntää ympäristön havainnointia mahdollisimman paljon.
Härö ja Noponen opiskelevat suomen kieltä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella. Artikkeli perustuu tekeillä olevaan pro gradu -tutkielmaan, jossa on selvitetty EILC-kurssilaisten suomen oppimista lukuvuoden 2005–2006 aikana.
|
Mitä on EILC-kielivalmennus?
Erasmus-opiskelijoiden intensiivinen kielivalmennus (Erasmus Intensive Language Courses, EILC) tarkoittaa opiskelijoiden kohdemaassa järjestettäviä alkeis- tai jatkotason kursseja harvinaisissa eurooppalaisissa kielissä. Kurssit pidetään ennen varsinaisen vaihto-opiskelujakson alkua.
CIMO järjestää Suomessa pidettävät EILC-kurssit yhdessä suomalaisten yliopistojen kanssa. Vuoden 2006 aikana oppia tarjottiin 18 suomen kielen kurssilla ja ensimmäistä kertaa myös yhdellä ruotsin kurssilla. Kursseille haki kaikkiaan 544 Erasmus-opiskelijaa 22 Euroopan maasta.
Erasmus-kielivalmennusta annetaan 22 maassa. Reilut 200 suomalaista Erasmus-opiskelijaa osallistuu vuosittain vastaaville kursseille eri puolilla Eurooppaa.
Teksti: Tiina Lehmusvaara / CIMO
|
|
 Tulosta
|
|