Campus-logo
arkisto
palaute
toimitus
tekstiversio
CIMOn verkkolehti 1/2007 15.2.2007 — TEEMANA UUDET OHJELMAT
Pääkirjoitus
Uudet ohjelmat, uusi organisaatio, uudet tilat
Artikkelit
Ohjelmat tukevat korkeakouluja kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla
NORTH-SOUTH -vaihto toi Célian ja Miguelin Tampereelle
Uutta yhteistä Eurooppaa etsimässä – kulttuuria ja taidetta yli rajojen
Nuoria kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen
Haussa eurooppalainen liikenneopettaja
Erasmus-opiskelijat hakevat suomen intensiivikurssilta käytännön kielitaitoa
Kolumni: Koululaiset kolumnisteina
Lähikuvassa kirjailija Maria Peura, ensimmäisen vaiheen Erasmus-opiskelija
 
Makasiini
CIMOlta kysyttyä
>> Takaisin etusivulle

Nuoria kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen

Teksti ja kuva: Jaana Fedotoff, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus


Suomalaisia nuorisotyöntekijöitä eurooppalaisessa verkostotapaamisessa Pariisissa. Ylhäältä vasemmalta Kaisa Ahokas, Mika Pietilä, Päivi Timonen-Verma; alhaalla Jaana Fedotoff.

Vuoden vaihteessa EU:n Nuoriso-ohjelmasta kuoriutui Nuorisotoimintaohjelma. Mitä on saatu aikaan päättyneellä ohjelmalla? Millaisia tavoitteita ja painotuksia uusi tuo tullessaan? Mikä ylipäätään on kansainvälisyyden merkitys nuorille ja nuorten parissa toimiville? Nuorisotyön oululainen konkari Jaana Fedotoff purkaa kokemuksiaan mm. työstä Nuoriso-ohjelman kansallisessa ohjausryhmässä.

Kansainvälisyys tukee nuorten kehitystä monipuolisesti – ei ainoastaan tiedollisesti ja taidollisesti vaan myös sosiaalisesti. Nuoret ottavat vastuuta itsestään ja muista sekä osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. He opettelevat uusia käytännön taitoja sekä oppivat toimimaan itsenäisesti ja ryhmänä. Kansainvälisyys on osa tämän päivän arkea ja nuorten elämää, ja sillä tulee olemaan entistäkin suurempi merkitys huomispäivän aikuisten elämässä. On tärkeätä, että mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus tutustua eri maista ja erilaisista kulttuureista tuleviin ihmisiin, ja samalla kokea itsensä osaksi eurooppalaista historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

EU:n Nuoriso-ohjelman viisi päätavoitetta linkittyvät erinomaisesti myös meidän kansalliseen nuorisotyöhömme viime vuonna voimaan tulleen nuorisolain sisältöjen kanssa. Ohjelman tavoitteena on tukea nuorten aktiivista kansalaisuutta, kehittää yhteisvastuullisuutta ja edistää suvaitsevaisuutta sekä eri maissa asuvien nuorten keskinäistä ymmärtämystä, kehittää nuorten toimintaa tukevia järjestelmiä ja alalla toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja vielä eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyötä.

Kokemuksia EU:n Nuoriso-ohjelmasta 2000–2006

Ohjelman tuloksia listattiin keskustelutilaisuudessa CIMOssa viime kesäkuussa. Keskustelijat kokivat tärkeäksi nuorille mm. mahdollisuuden omien vahvuuksien ja identiteetin tunnistamiseen kohtaamisissa muiden maiden nuorten ja erilaisten kulttuurien kanssa. Työntekijöille tärkeinä pidettiin verkostoitumista sekä luottamuksellisen kumppanuuden, uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. Kansainvälisyydestä kehittyy vähitellen osa meidän kaikkien nuorisotoimijoiden perustyötä ja -toimintaa, ja siitä hyötyvät alueen nuoret. Itse pidän ryhmätapaamista erityisen turvallisena tapana astua ensi kertaa kansainvälisen toiminnan areenoille sekä nuorille että työntekijöille. Ryhmä auttaa uskaltamaan ja kokeilemaan omia siipiä turvallisessa ympäristössä.

Opetusministeriön toteuttamassa ohjelman vaikuttavuusarvioinnissa v. 2004 nuorten parissa toimijat totesivat ohjelman vahvistaneen työntekijöiden ammatillista identiteettiä ja nuorisotyön asemaa kunnissa. Hankkeet ovat tuoneet lisäresursseja nuorisotyöhön. Nuorisotyön toimijat ovat olleet varsinkin pienissä kunnissa edelläkävijöitä EU-ohjelmien hyödyntämisessä ja sektorien välinen yhteistyö on vahvistunut ohjelman avulla. Työntekijöille ohjelma on ollut uudenlainen väline, jolla toteuttaa paikallista nuorisotyötä nuorten ideoita ja toiveita tukien.

Vaikuttavuusarvioinnissa listattiin myös ohjelmaan osallistuneiden kokemuksia. He kokivat, että ohjelman avulla nuorten elämänhallintataitoja on voitu tukea kannustamalla heitä aktiiviseen osallistumiseen ja vastuunottoon. Nuoret, jotka ovat sitoutuneet hankkeisiin, saavat kosketuksen uusiin kulttuureihin ja solmivat pitkälle kantavia henkilökohtaisia kontakteja. Nuorten kyky sietää erilaisuutta kasvaa, oma kansallinen identiteetti hahmottuu ja ajatus siitä, että on itse osa eurooppalaista kokonaisuutta vahvistuu. Nuoriso-ohjelmassa nuoret ovat myös oppineet aivan uudenlaisia yhteiskuntataitoja ja laajentaneet kokemusmaailmaansa.

Uusi Youth In Action eli Nuorisotoimintaohjelma 2007–2013

Uuden ohjelman tavoitteena on kannustaa nuoria pohtimaan Euroopan laajuisia kysymyksiä, kuten Euroopan kansalaisuutta, ja saada heidät mukaan keskustelemaan EU:n rakentamisesta ja tulevaisuudesta. Toteutettavilla hankkeilla tulisi siis olla vahva eurooppalainen ulottuvuus, ja niiden pitäisi herättää keskustelua eurooppalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta ja sen arvoista.

Yksi uuden nuorisotoimintaohjelman prioriteeteista on nuorten osallistuminen demokraattiseen toimintaan. Yleisenä tavoitteena on kannustaa nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi. Tähän pyritään mm. lisäämällä nuorten mahdollisuuksia osallistua oman yhteisönsä kansalaistoimintaan ja edustuksellisen demokratian järjestelmään sekä vielä tukemalla entistä enemmän nuorten osallistumisen oppimista sen eri muodoissa.

Euroopan komissio on Nuorisotoimintaohjelman tavoitteissa nostanut korostetusti esille sen, että muita heikommassa asemassa olevat nuoret voisivat osallistua ohjelmaan. Sen vuoksi on tärkeää, että nuorisoryhmät ja alan organisaatiot käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja ja välineitä, jotta nämä nuoret eivät jäisi ulkopuolelle. Nuorisotoimintaohjelma on todellakin tarkoitettu kaikille nuorille ja meidän nuorisotyötä tekevien on pyrittävä saamaan mukaan myös ne nuoret, joilla on erityistarpeita. Kansainvälisyystyö on väline ja mahdollisuus sekä nuorille että nuorten parissa toimijoille.

* * * *

Olen kokenut jäsenyyteni EU:n Nuoriso-ohjelman ohjausryhmässä erittäin tärkeänä. Ohjausryhmän jäsenenä olen ollut osa ohjelman kansallista ja eurooppalaista toteuttamista. Ohjausryhmä keskustelee ja ehdottaa kansallisia painopisteitä sekä valvoo osaltaan hankkeiden laatua ja tasa-arvoisuutta. Tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja haastava ja uskon, että mukanaolostani tässä ryhmässä on ollut hyötyä niin nuorille kuin nuorten parissa toimivillekin.

Kirjoittaja työskentelee Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisena koordinaattorina. Hän on ollut EU:n Nuoriso-ohjelman ohjausryhmän jäsen vuosina 2000–2006.

CIMOn asettama EU:n Nuoriso-ohjelman ohjausryhmä on neuvoa-antava elin, joka koostuu nuorisoalan asiantuntijoista. Ohjausryhmä keskustelee hankevalintoihin ja -tukiin liittyvistä periaatteista sekä ohjelman toteuttamista, arvioimista ja hyödyntämistä koskevista linjauksista.

”Siihen paneutu ja silleen”

Liisa Liinamaa on Mikkelin ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä selvittänyt nuorisoaloitteiden laatua ja vaikuttavuutta. Nuorisoaloitteet ovat nuorten suunnittelemia ja toteuttamia paikallisen tason hankkeita, jotka on rahoitettu EU:n Nuoriso-ohjelmasta (2000–06).

Tutkimuksen aineisto koostui hankkeita koskevista kirjallisista hakemuksista, loppuraporteista sekä videoidusta ja litteroidusta ryhmähaastattelusta. Tulokset purettiin käymällä läpi projektien toteutumista toisaalta nuorten kertoman ja toisaalta hakemuksista ja loppuraporteista saadun tiedon pohjalta. Selvityksessä lähdettiin liikkeelle hypoteesista, jonka mukaan nuorisoaloitteilla onnistuttiin tukemaan nuorten aloitteellisuutta, luovuutta ja aktiivista osallistumista. Haastatteluissa saatiin tietoa siitä, miten nuoret itse kokivat projektien vaikuttaneen itseensä.

Liinamaan mukaan hankkeilla on ollut vaikutusta oletettuihin asioihin. Nuorten osallisuuden taso näyttäisi vaihtelevan sen mukaan, kuinka aikuisvetoinen hanke on. Tutkitut projektit vaikuttivat niihin osallistuvien nuorten lisäksi myös ympäristöönsä. Selvitys osoittaa selkeästi myös niitä alueita, joita nuorisoaloitteissa tulisi jatkossa kehittää. Parasta antia Liinamaan työssä on nuorten oma ääni: hankkeiden nuoret kokivat hyötyneensä asiaan paneutumisesta.

Liinamaa, Liisa 2006: ”Siihen paneutu ja silleen” Nuorten näkökulma nuorisoaloitteiden vaikuttavuuteen. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulun Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Mikkeli.

Teksti: Aleksi Tiira / CIMO

Tulosta
Tulosta
ISSN 1458-9907 © Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, PL 343, 00531 Helsinki, puh. 0207 868 500 (vaihde), faksi 0207 868 601