(Muisti)kuvia Budapestista

Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Jyri Äärilä oli viime syksynä Erasmus-vaihdossa Unkarin taideakatemiassa Budapestissa. Kuvat ja otteet vaihtokuukausien aikana kirjoitetusta blogista kertovat tunnelmista ja merkityksellisistä hetkistä vieraassa maassa.

Opiskelin syksyllä 2007 Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. TAIKin vaihtokoulukseni olin valinnut Unkarin Taideakatemian (engl. Hungarian Academy of Fine Arts). Varsinaiset opintoni käsittivät syventymisalueeni mukaisia mediaopintoja; ohessa opiskelin perinteistä mallipiirustusta ja siihen liittyen anatomiaa. Reissu Unkariin jäi kolmen kuukauden mittaiseksi, mutta oli onnistunut sekä opiskelullisesti että hienona elämyksenä.

Päätin matkalle lähtiessäni pitää päiväkirjaa blogin muodossa ja nyt reissun ollessa takanapäin, ajatukset, tunnelmat ja kuvat syksyisestä Budapestista ovat tallella. Olen poiminut otteita blogini päiväkirjamerkinnöistä. Enemmän kuin opiskelusta, ne kertovat ajatuksista ja tuntemuksista, merkityksellisistä hetkistä jotka eläminen toisessa maassa ja hieman toisenlaisessa kulttuurissa herättivät.

Otteita matkapäiväkirjasta

19.9.
Budapest on kuvaajan ja piirtäjän paratiisi. Jatkuvasti tapahtuu ja mielenkiintoisia yksityiskohtia riittää. Kuljen kamera kädessä ja otan kuvia minkä kerkeän. Jos malttaa hetkeksi pysähtyä, myös piirrettävää löytyy. Suomeen verrattuna kontrasteja on enemmän kaikessa. Ihmisiä on laidasta laitaan kuten myös rakennuksia. Kaduilla koirat kulkevat vapaina ja pölyä on enemmän kaikkialla. Se kertyy nurkkiin. Täällä kaikki ei ole siivouksen arvoista.


Näkymä ikkunastani

22.9.
Eilen lähdin kämppisten kera hämmästelemään Budapestin kiinalaisbasaaria. Paikan portilla kyltti kehotti jättämään kamerat, juomat, koirat ja aseet (!!?) ulkopuolelle. Join siis juomat, jätin koiran tolpalle, aseen narikkaan ja haikein mielin kameran reppuun. Paikka on peltihökkeleiden viidakko, jonka kujat on katettu. Vesi ei siis sada niskaan, mutta kuumalla kelillä paikka lienee helvetillisen kuuma.

Heti basaarin ensimetreillä totesimme, ettei paikasta luultavasti löydy yhtään ainutta uniikkia merkkituotetta. Yritin etsiä mitä tahansa paitaa jossa ei olisi jotakin logoa brodeerattuna. Unkarilaiset eivät myöskään tunnu tuntevan yksivärisiä vaatteita ja heitin menemään toiveeni löytää kuviottomia T-paitoja. Ainoa hankintani olivat Gilletten partakoneenterät, jotka olivat noin puolta halvempia kuin Suomessa. Jukkis löysi itselleen bootsit ja Arto Unkarin futismaajoukkueen huivin.

Emme juuri yrittäneet tinkiä vaikka luulen että kaikesta otetaan ylihintaa – etenkin turisteilta. Enimmäkseen basaari pursuaa merkkituotteiden kopioita joista jotkut saavat hupaisia ilmenemismuotoja: ”Eastpak” on vääntynyt muotoon “Eastwest” ja Superman-repussa komeilee Spiderman! Sääli että kuvaaminen oli kielletty!


Magyar posta

25.9.
Pahin intoni juoksennella kaupungilla taittui ja sain opinnot jotenkin aluilleen. Menin eilen osastoni Intermedian briiffitilaisuuteen. Tosin sitä edelsi riitelyä portinvartijoiden kanssa, juoksentelua turhaan päärakennukselle ja sekavaa keskustelua kanslian tyyppien kanssa. Mutta pääsin siis lopulta Intermedian rakennukseen ja ohjaavan Erasmus-opettajan puheille. Nyt olen käyttänyt vuorokauden paikallisen suunnitelman tekemiseen ja odotan jännityksellä mitä opettaja tuumaa. Asiat alkavat luistaa toivotulla tavalla ja flunssakin hellittää. Kohta uskaltaudun lenkkeilemään Margit-saarelle.

5.10.
Tänään oli kertakaikkisen huono päivä. Huomasin kaupungilla kännykän kadonneen ja jouduin toteamaan sen vaihtaneen omistajaa. Siis mitä tästä opimme? – Budapestissa varoitellaan taskuvarkaista ja se on syytä ottaa tosissaan!

18.10.
Eilen tutustuttiin Intermedian opiskeluporukan kanssa Artpool-näyttelyyn. Valo- ja ääniteoksista koostuva näyttely taisi olla vaikuttavin yksittäinen taidepaketti tähän mennessä. Ja koska aina voi katsella lisää, lähdin maalauspuolen tyyppien mukana katsomaan taiteilijakommuunia, jossa oli avoimet ovet. Tehdastiloja oli muokattu työtiloiksi ja eri tyylisuuntien tekijät olivat majoittuneet omiksi ryhmäkunnikseen. Jokseenkin kaukana Budan puolella oleva paikka mainosti itseään nimellä ”Museé Schinkovich”.


Kämppikset tehdasalueella

2.11.
Marraskuu on alkanut mahtavilla syyspäivillä. Ilma on kirkas ja melko lämmin. Päivällä tarkenee ilman takkia ulkona. Innokkaimmat lenkkeilijät painelevat shortseissa ja t-paidassa. Taas vietetään jotain kansallista juhlapäivää joita täällä on hämmentävän paljon. Unkarilaiset ovat kansa, joka elää menneessä. Lähes kaikki paikat ovat suljettuja ja kaupunki tuntuu hiljaiselta.


Katusoittajat

8.11.
Viime viikonloppua väritti kavereiden yllätysvierailu Suomesta. – Ilmestyivät varoittamatta suoraan ovelle. Oli pakko tietysti näyttää Szimpla Kért -baari ja päivää myöhemmin tasata oloa esittelemällä Szechényin kylpylä. Kylpylän lämmin ulkoallas alkaa päästä oikeuksiinsa ilmojen viilennyttyä. Syksy on saapunut Budapestiin. Viime päivät ovat olleet sateisia ja kylmiä, ja sitä kummasti alkaa viihtyä sisätiloissa. Katselen lentolippuja, sillä opiskeluasiat vaativat palaamaan Suomeen jo vuodenvaihteeksi.

16.11.
Hämmästyttävästi huomaan yli kaksi kuukautta kuluneen ja Budapestin muuttuneen sateiseksi ja kylmäksi. Päivisin sataa vettä tai räntää ja mittari viivyttelee 5 asteen alapuolella. Olen suunnannut energiani opiskeluun ja kaupungin kuvaamiseen videolle.

29.11.
Talvi on saapunut kaupunkiin ja oleskeluani Budapestissa on jäljellä tasan 2 viikkoa. Lunta on satanut harvakseltaan ja aamuisin on pakkasta. Aurinko paistaa ja valo on ollut erikoisen terävää. Kuljen kameran kanssa. Yritän ehtiä museoihin, joissa en ole käynyt ja pohdin miten kuluttaa loppupäiviä. Opiskelut hoituvat, mutta kaikkia projekteja ei ehdi toteuttaa.




7.12.
Viimeinen viikonloppu Budapestissa alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Opiskelut on hoidettu ja opintoviikot taskussa. Intermedian projekti on käytännön testaamista vaille valmis mutta hoidettu. Kyseisen blogin osoite löytyy linkeistä (intermediatingbudapest). Kuvia reissusta on yli tuhat ja videota jokunen tunti. Piirustuksia on hyvä kasa, joista murto-osa lähtee mukana Suomeen.

Jyri Äärilän blogi


Tulosta