Lähikuvassa nuoriso-ohjaaja Ossi Ollikainen

Ossi Ollikainen on hyvä esimerkki siitä, miten harrastuksesta lähtenyt kipinä sytyttää koko elämää ohjaavan palon. Ossi osallistui ensimmäiseen EU:n Nuoriso-ohjelman ryhmätapaamiseensa 16-vuotiaana. Nyt 8 vuotta myöhemmin hän on valmistumassa kansainväliseen toimintaan erikoistuneeksi yhteisöpedagogiksi ja työskentelee nuoriso-ohjaajana Hyvinkäällä. Takana on yli 20 kokemusta ryhmätapaamisista ja runsain mitoin ohjelman seminaareista ammennettua oppia.

Ossi muutti lukioikäisenä Järvenpäästä Kokkolaan, jossa tuli menneeksi mukaan Nuorisokeskus Villa Elban toimintaan. Nuorukaisen kansainväliset kokemukset rajoittuivat Tukholmaan ja Tallinnaan, mutta Elban kautta avautui ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua EU:n tukemaan ryhmätapaamiseen. ”Kohteena oli Belgia, jossa harjoiteltiin kulttuurien välistä vuoropuhelua mm. Amazing Race -tyyppisellä seikkailukisalla,” muistelee Ossi.

Belgiassa Ossi sai ensimmäistä kertaa kokea niitä asioita, joita pitää edelleen keskeisinä nuorten kansainvälisessä toiminnassa – ei ole väliä oletko Aasiasta, Afrikasta tai Euroopasta, samalla pallolla ollaan ja vuorovaikutusta saadaan syntymään, vaikka yhteistä kieltä ei välttämättä olisikaan.

Kansainvälisyys on elämän suola

Ossi Ollikainen toteaa, että kansainväliseen nuorisotoimintaan jää helposti koukkuun ja on itse hyvä esimerkki pysyvästi koukkuun jääneestä toimijasta. Asevelvollisuudestakin alokasvaihe tuli suoritettua kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Armeijan jälkeen Ossi halusi rauhassa miettiä tulevaisuuttaan, mutta tehdä samalla jotakin hyödyllistä. Villa Elbasta järjestyi työmarkkinatuella harjoittelupaikka. ”Elba on aina ollut kansainvälinen talo, mikä näkyi vahvasti myös omassa työssäni. Harjoitteluvuoden aikana sain mm. ensimmäistä kertaa kokeilla ryhmänvetäjän roolia Nuoriso-ohjelman hankkeessa.”

Harjoitteluperiodi selvensi tulevaisuuden kuvioita: Ossi halusi tehdä työtä, jossa kansainvälisyys olisi mukana. Hän sai opiskelupaikan Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion kampukselta, josta on nyt valmistumassa kansainväliseen toimintaan erikoistuneeksi yhteisöpedagogiksi. Opintoihin sisältyvät harjoittelut Ossi suoritti pääosin Villa Elbassa. Yhden lukukauden hän oli Erasmus-vaihdossa Bradfordissa – siellä Ossi työskenteli opiskelun ohella maahanmuuttajille tarkoitetussa nuorisotalossa, jossa pääsi tutustumaan pakistanilaisen vähemmistön asemaan Britanniassa. Hiljattain valmistuneen opinnäytetyön aiheena oli ryhmänvetäjän rooli nuorisohankkeessa.


Kuva: Ossi Ollikaisen arkistoista

Kommunikointia ilman kieltä, hiekkasurffausta Saharassa…

Ossi laskeskelee olleensa mukana noin 25 ryhmätapaamisessa, joita on rahoitettu reilu vuosi sitten päättyneestä EU:n Nuoriso-ohjelmasta ja sen seuraajasta Youth in Actionista. Kokemusta on toimimisesta sekä vieraita vastaanottavassa ryhmässä että maailmalle matkustaneessa, aluksi osallistujana ja sittemmin ryhmän vetäjän roolissa.

Pari reissua on jäänyt erityisesti mieleen: ”Chileen suuntautuneen matkan aiheena olivat erot eurooppalaisen ja eteläamerikkaisen nuorisotyön välillä. Osallistujia oli chileläisten isäntien ja meidän suomalaisten lisäksi Espanjasta, Itävallasta, Argentiinasta ja Meksikosta. Ensimmäistä kertaa elämässäni en tullutkaan toimeen englannilla, vaan käyttöön piti ottaa heikoissa kantimissa oleva espanja. Olen itse monia kertoja seurannut nuoria, joilla on ollut samanlaisia vaikeuksia kankean englannin kanssa. Nyt täytyi kommunikoida ilman kieltä, mikä yllättävää kyllä sujui ihan hyvin.”

Toinen mieleen painunut ryhmätapaaminen tehtiin Egyptissä, teemana kulttuureihin liittyvät juhlat. ”Tapaaminen osui ajankohtaan, jolloin arabivihamielisyyttä oli lietsottu erityisen paljon. Oli hienoa saada tavata egyptiläisiä, libanonilaisia ja tunisialaisia nuoria juuri silloin, ja huomata, että he olivat aivan samanlaisia kuin mekin. Yövyimme Saharan autiomaassa paljaan taivaan alla, surffasimme aavikon hiekassa ja uimme kuumassa lähteessä dyynien keskellä. Elämyksiä vailla vertaa!”

Ossista on ollut hienoa seurata, millaisia vaikutuksia matkoilla on osallistuviin nuoriin. Suomalaisia pidetään ujoina, mikä on tottakin – alussa ollaan varautuneita ja katsotaan sivusta, mutta kun jää saadaan murrettua, ei ilonpitoa estä mikään.


Kuva: Tiina Lehmusvaara

Youth in Action on hyvä työkalu nuorisotyössä

Ossi on syksystä saakka työskennellyt Hyvinkään nuorisopalveluissa – ja kansainvälinen toiminta näyttelee jälleen keskeistä roolia. Valmistellaan jatkoa ryhmätapaamiselle, haetaan omaa EVS-vapaaehtoista, kokoonnutaan kerran viikossa kansainvälisyyteen liittyvien teemojen parissa. Youth in Action -ohjelma on osoittautunut käytännölliseksi työkaluksi, josta Ossi on vienyt tietoa eteenpäin mm. kouluttamalla muita nuorisotyöntekijöitä. ”Olen nähnyt, miten nuoret kasvavat ja kehittyvät projektin aikana. Vaihto on ohjaajallekin mahtava tilaisuus oppia itsestään ja omasta roolistaan ohjaajana.”

Ossi on osallistunut myös ohjelman seminaareihin, jotka on suunnattu nuorison parissa työskenteleville – varovaisen arvion mukaan kokemusta on karttunut ainakin kymmenestä koulutustilaisuudesta, joista on tullut ammennettua oppia monesta ajankohtaisesta aiheesta. ”Omaan salkkuun jää aina jotakin uutta, sillä tässä työssä ei ole koskaan valmis.”

Käytännön hyötyä on ollut myös verkostoista, joita on syntynyt vuosien varrella maailmalla tavatuista nuorista. Heistä jotkut toimivat nyt omissa maissaan nuorisotyössä ja yhteistyökuvioita on vireillä. ”Olen kannustanut kollegoitani osallistumaan seminaareihin myös tässä syystä: on antoisaa tavata samaa työtä muualla tekeviä ihmisiä, vaihtaa kokemuksia ja saada omaan tekemiseen uutta perspektiiviä sitä kautta.”