Venäjällä kaikki on mahdollista

Saara Rautiainen opiskelee lääkäriksi ja Riku Toivola Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajaksi pietarilaisessa yliopistossa. Venäjällä he ovat oppineet, että mitä tahansa saattaa tapahtua, mutta siitä ei pidä hermostua ja periksi ei kannata antaa.

Venäläiset partiokaverit, rockbändit ja kansantanssiryhmän koreografit herättivät Riku Toivolan kiinnostuksen Venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan. IB-lukiota käyneelle Rikulle Venäjä tuli tutuksi myös koulun opintoretkien kautta: ”Teimme koulun kanssa paljon reissuja Petroskoihin, jossa venäläiset tutut opiskelivat suomea. He ehdottivat minulle, että tulisin Venäjälle opiskelemaan.”

Saara Rautiaisen lähtöä siivitti kiinnostus Venäjää kohtaan ja halu opiskella ulkomailla. Hän tunsi muitakin suomalaisia, jotka olivat suorittaneet valmistavia yliopisto-opintoja Venäjällä. Lähtökynnystä madalsi tieto siitä, että valmistavan vuoden jälkeen on vielä mahdollista tulla kotiin, jos opiskelu Venäjällä ei olisikaan häntä varten.

Venäjän aakkoset auttoivat alkuun

Saara ja Riku hakivat CIMOsta Venäjän valtion apurahaa, joka voidaan myöntää koko tutkinnon suorittamiseen. ”Se oli oikeastaan aika kevyt ja kivuton prosessi. Niin helppo, etteivät edes vanhempani tajunneet, että olin hakemassa Venäjälle opiskelemaan ennen kuin olin jo lähettänyt paperit eteenpäin”, Riku kertoo.

Molemmat kertovat osanneensa venäjän kielestä lähinnä aakkoset ja joitakin fraaseja ennen lähtöään. Ulkomaalaisina opiskelijoina he suorittivat ensin vuoden kestävät valmistavat yliopisto-opinnot, joiden aikana keskityttiin kielen opiskeluun. ”Pääasiassa venäjää oppi kuitenkin asuntolassa, vaikka siellä olikin enemmän ulkomaalaisia”, Riku toteaa. ”Myös kaupungin liikennevälineissä ja kaikissa kaupoissa piti jutella venäjäksi, joten oli pakko oppia. Joulua kohti tunsin osaavani venäjää sen verran että pärjäsin.”

Venäjän valtion apurahan saajat eivät maksa lukukausimaksuja ja saavat asua ilmaiseksi opiskelija-asuntolassa. Lisäksi Saara ja Riku saavat suomalaista opintotukea. ”Suomalaisella opintotuella kyllä pärjää vaikka ei mitenkään leveästi eläkään. Täällä alkaa olla monet asiat samoissa hinnoissa kuin Suomessa”, Saara toteaa.


Saara Rautiainen halusi suorittaa tutkintonsa ulkomailla. Kuva omista arkistoista.

Ruumiit oppimateriaalina

Saara opiskelee lääketiedettä Pietarin valtiollisessa lääketieteellisessä yliopistossa. Hän on tyytyväinen yliopistonsa opetustarjontaan ja opetuksen tasoon: ”Tämä on luokiteltu Venäjän toiseksi parhaaksi lääketieteelliseksi yliopistoksi Moskovan jälkeen. Mielestäni opetus täällä on erittäin tasokasta, varsinkin jos opiskelee venäjän kielellä.”

Saara on nyt toisen vuoden yleislääketieteen opiskelija ja kertoo opiskelleensa mm. fysiologiaa, histologiaa, anatomiaa, parasitiologiaa ja mikrobiologiaa. ”En tiedä käytetäänkö Suomessa alusta asti ruumiita, mutta täällä niitä näkee tosi paljon. Anatomian tunnilla jokainen sai oman osansa ruumiista ja sitä leikattiin ja käytiin kerros kerrokselta läpi.”

Lääketieteen opinnot etenevät koulumaisesti kuten Suomessakin ja ulkomaalaiset opiskelevat lääketiedettä aluksi omassa ryhmässään. ”Meidän ryhmässämme on vain viisi opiskelijaa, joten saamme paljon henkilökohtaista huomiota opettajilta. Jatkossa meidät hajautetaan venäläisten kanssa samoihin ryhmiin.”

Aikanaan Saara joutuu vielä täydentämään opintojaan Suomessa ja hakemaan lupaa lääkärin ammatin harjoittamiseen kotimaassa.

Mehiläisten hoitoa ja murresanojen keruuta

Rikulla on menossa neljäs opintovuosi Venäjän kielen ja kirjallisuuden opinnoissa. Opinnot sisältävät mm. komposition, säeopin, retoriikan ja hermeneutiikan kursseja sekä nykyvenäjän kielioppia ja kirjallisuushistoriaa. ”Venäjän ohella olen opiskellut myös maailmankirjallisuuden historiaa ja muita kieliä, kuten ukrainaa, espanjaa, muinais- ja kirkkoslaavia, muinaisvenäjää, antiikinkreikkaa ja latinaa.”

Kielen ja kirjallisuuden opintoihin kuuluu myös opetusharjoittelua: ”Minulla oli juuri pedagoginen harjoittelu venäläisessä koulussa, jossa opetin viidesluokkalaiselle venäläisiä adverbeja ja ysiluokkalaisille runoja.” Lisäksi Riku on ollut työharjoittelussa Anna Ahmatovan kotimuseossa ja kerännyt murresanastoa Penzan alueella, 600 kilometriä Moskovasta kaakkoon. ”Siellä asusteltiin erään Polja-mummon tuvassa ja käytiin aamu- ja iltalypsyjen välissä haastattelemassa mummoja ja ukkoja ja opettelemassa heidän kanssaan mehiläisten hoitoa ja kaalinnuppujen kastelua.”

Karnevaali-ilmapiiri vie mukanaan

Riku ja Saara ovat oppineet ymmärtämään venäläistä kulttuuria ja elämäntapaa. Heitä viehättää Venäjällä erityisesti mahdollisuuksien avoimuus ja arkielämän yllätyksellisyys. ”Olen oppinut, että aina kannattaa yrittää. Vaikka ensin sanotaan ei, asia voi siitä huolimatta järjestyä. Mitä tahansa voi tapahtua, mutta ihmiset eivät hermostu helposti. Olen itsekin alkanut tottua siihen ja se tekee elämästä mielenkiintoisempaa”, kertoo Saara.

Venäläiseen elämäntyyliin kuuluu myös, että löydetään helposti syitä juhlia ja juhlat koetaan koko tunnespektrillä. Venäläiset ilmaisevat tunteensa avoimesti, Suomessa ollaan astetta pidättyväisempiä. ”Karnevaali-ilmapiiri viehättää minua Venäjällä. Mikään ei toimi niin kuin pitäisi, mutta samanaikaisesti mikään ei ole mahdotonta”, pohtii Riku. ”Se vapauttaa elämään niin, ettei itsekään tarvitse toimia pikajuoksun starttipyssyn mukaan.”

Saaran mukaan parasta Venäjällä on, ettei koskaan ole tylsää. Ikävintä on köyhyys ja sosiaaliset ongelmat, kuten kadulla asuvat lapset.

Tarvitaan hyvät kengät ja mieltymys kaaliin

Rikulla ja Saaralla on ohjeita suomalaisille, jotka suunnittelevat muuttoa Venäjälle: ”Ei kannata antaa helpolla periksi ja pitää vain koettaa nauttia kaikesta mitä vastaan tulee”, Saara neuvoo.

Riku toteaa pilke silmäkulmassaan, että on eduksi jos pitää kaalista ja punajuuresta, sillä niitä syödään Venäjällä paljon. Hyvät kengät pitää myös olla, sillä ainakin Pietarissa tulee käveltyä paljon ja kengät kuluvat nopeasti. ”Jotta oppii suhtautumaan venäläiseen ilmapiiriin, se on tultava kokemaan itse. Venäläistä elämäntapaa ei pidä vierastaa, vaan siihen pitää lähteä mukaan.”

Lisätietoa opiskelusta Venäjällä

CIMOn Maailmalle.netin Venäjä-sivut

Pietarin valtionyliopisto (Saint-Petersburg State University / Sankt-Peterburgski gosudarstvennyi universitet) eli Rikun yliopisto

I.P. Pavlovin mukaan nimetty Pietarin lääketieteellinen yliopisto (I.P.Pavlov State Medical University of Saint-Petersburg / Sankt-Petersburgski gosudarstvennyi meditsinski universitet im. akademika I.P. Pavlova) eli Saaran yliopisto

Medisiinariseura Chiasma ry (Pietari)

Pietarin Suomi-klubi


Tulosta