EU:n uudet jäsenvaltiot tuovat haasteita ja mahdollisuuksia

"Kokemuksemme uusista jäsenvaltioista ovat pääosin hyviä", EU:n Sokrates-ohjelmaa hallinnoivan Koulutus-tulosalueen päällikkö Juha Ketolainen CIMOsta summaa. Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyvät kymmenen uutta jäsenvaltiota (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro) ovat jo joidenkin vuosien ajan osallistuneet EU:n liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmiin kuten Sokrateksen opiskelijavaihto-ohjelma Erasmukseen.

Kokemuksia uusista jäsenmaista on toki kertynyt muutenkin kuin EU-yhteistyön merkeissä. Esimerkiksi Puola on jo vuodesta 1959 ollut jäsenenä kansainvälisessä teknisen alan harjoittelijavaihtoa hoitavassa IAESTE-järjestössä, jossa kaikki muutkin tulevat EU-maat ovat Latviaa lukuunottamatta jäseninä.

Entuudestaan tutut maat kiinnostavimpia

Suomalaiset ovat useimmissa CIMOn hallinnoimissa ohjelmissa tehneet aktiivisimmin yhteistyötä Viron ja Unkarin kanssa, sillä näiden maiden kanssa Suomella on jo vanhastaan kiinteät suhteet ja ne on koettu kiinnostaviksi, tutuiksi ja turvallisiksi yhteistyökumppaneiksi. Virosta on myös helppoa tulla Suomeen ja päinvastoin, koska matkakustannukset ovat pienet ja kulttuurien välinen kynnys matala. Muuallakin Euroopassa kokemukset ovat olleet samansuuntaisia. Esimerkiksi Erasmus-opiskelijavaihtojen määrät ovat olleet suurimpia niiden maiden välillä, joilla on kulttuuris-historiallisia tai kielellisiä yhteyksiä tai jotka sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan.

Myös EU:n komission laajentumisesta vastaavalta pääosastolta saatava raja-alueyhteistyörahoitus (co-operation) helpottaa yhteistyötä lähinaapureiden kanssa. Vuoteen 2006 jatkuvaa rahoitusta myönnetään hakijamaiden ja niiden rajanaapurina sijaitsevien jäsenmaiden yhteisiin hankkeisiin. Tavoitteena on integroida uusia jäsenvaltioita unioniin jo ennen varsinaista jäsenyyttä sekä helpottaa jäsenyyden alkuvaiheessa yhteistyötä vanhojen jäsenmaiden kanssa. Suomella on vuodesta 2002 ollut mahdollisuus käyttää EU:n Nuoriso-ohjelmassa raha-alueyhteistyörahoitusta Viron kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tänäkin vuonna pelkästään näiden hankkeiden toteutukseen saatiin merkittävä summa eli 165 000 euroa. ”Syynä runsaaseen yhteistyöhön Viron kanssa on paitsi se, että rahoitusta on ollut tarjolla niin myös se, että meillä on niin paljon yhteisiä asioita”, suunnittelija Mauri Uusilehto CIMOn Nuoriso-yksiköstä kertoo. Esimerkiksi sekä Tallinnassa että Helsingissä taistellaan huumeongelmaa vastaan, ja Nuoriso-ohjelman tuella on järjestetty koulutusta pääkaupunkien nuorisotyöntekijöille päihdeongelman ratkaisemiseksi.

Suomalaisilla tahoilla oli suuri kiinnostus tehdä hankkeita hakijamaiden kanssa jo ennen niiden tuloa mukaan Nuoriso-ohjelmaan. Vuosien 2001-2003 aikana Nuoriso-ohjelman puitteissa Suomella on ollut yhteistyötä kaikkien hakijamaiden kanssa. Viron lisäksi Tšekki, Unkari ja Puola ovat olleet tässä ohjelmassa suomalaisille erityisen kiinnostavia yhteistyökumppaneita.

Suomeen tulijoita on lähteviä enemmän

Ongelmia yhteistyössä tulevien jäsenmaiden kanssa on tähän mennessä aiheuttanut lähinnä epätasapaino lähtevien ja saapuvien määrissä. Ns. KIE-maihin (Keski-ja Itä-Euroopan maat) ei ole lähdössä niin paljon suomalaisia kuin sieltä on tänne tulijoita. Tämä koskee sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoa. Esimerkiksi suomalaiset tekniikan opiskelijat ovat hakeutuneet mieluummin maihin, joissa talous ja tekniikan kehitys on ollut paremmassa jamassa. Viime vuosina tilanne on pikkuhiljaa muuttunut, ja suomalaiset teekkarit ovat nykyisin varsin kiinnostuneita lähtemään myös Puolaan, Tsekkiin, Slovakiaan ja Unkariin. Uusiin jäsenmaihin hakeutuvat harjoittelijoiksi erityisesti ne opiskelijat, jotka ovat suuntautuneet opinnoissaan Itä-Eurooppaan tai ovat olleet opiskelijavaihdossa näissä maissa. Ulkomaanharjoittelusta kiinnostuneet haluavat usein myös jotenkin erottua joukosta. ”Uudet jäsenmaat tarjoavat tutkimusmatkailijan mielellä liikkuville opiskelijoille mielenkiintoisia harjoittelukohteita Euroopassa”, suunnittelija Jaana Mutanen CIMOsta sanoo. Haasteita luovat harjoittelun erilainen traditio sekä kielten ja kulttuurien kirjo.

Haasteena vastavuoroisuuden toteutuminen vaihdoissa

Esteenä opiskelijaliikkuvuuden lisääntymiselle uusiin jäsenmaihin voi ainakin alussa olla se, että kyseisiä maita ja niiden opetustarjontaa ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin, jolloin vaihtoon lähteminen ei innosta opiskelijoita. Lisäksi erityisesti kielitaidon puute voi vähentää lähtijöiden määrää, sillä uusissa jäsenmaissa ei ole englanninkielistä opetusta paljon tarjolla. Vastavuoroisuuden toteutuminen opiskelijavaihdoissa onkin edelleen haaste, vaikka kaikkiaan uusiin jäsenvaltioihin lähtevien opiskelijoiden määrä on parin viime vuoden aikana hypännyt selvästi ylöspäin. Vuonna 2002 kasvua oli jo 39 prosenttia edellisen vuoden 15 prosenttiin verrattuna. Uudet jäsenvaltiot ovat pyrkineet lisäämään kiinnostavuuttaan opiskelijavaihtojen kohteena muun muassa tiedotuskampanjoilla sekä lisäämällä englanninkielisten kurssien tarjontaa. Näyttäisi siis siltä, että ponnistelut houkuttelevuuden lisäämiseksi ovat tuottaneet tulosta.

Kulttuuriyhteistyöllä on pitkät perinteet

Kulttuuri 2000 -ohjelmassa uusien jäsenmaiden kulttuuriorganisaatiot ovat olleet hyvin aktiivisia sekä monenkeskisissä yhteistyöhankkeissa että kirjallisuuden käännöshankkeissa. "Kulttuuria voidaankin pitää melko ongelmattomana kansainvälisen yhteistyön alueena, onhan valtioiden ja kielirajojen ylittäviä yhteyksiä ollut taiteen ja kulttuurin alalla aina taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuessa ympäri Eurooppaa", suunnittelija Ulla Nyberg Kulttuuri 2000 -yhteyspisteestä pohtii.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna Kulttuuri 2000 -ohjelmayhteistyötä tehdään paljon Baltian ja muiden Itämeren maiden kanssa. Tulevat jäsenmaat ovat saaneet suomalaisilta kulttuuritoimijoilta runsaasti asiantuntija-apua hankevalmistelussa jo olemassa olevien kontaktien ja verkostojen välityksellä. Näihin maihin on myös perustettu CIMOa vastaavia Kulttuuri 2000 -ohjelman yhteyspisteitä ja siten tiivistetty hallinnonalan kontakteja. Kulttuurialan lähitulevaisuuden haasteena on kontaktiverkostojen laajentaminen ja alalla tehtävän yhteistyön edelleen syventäminen.

Yhteistyön esteitä

Mahdollisia syitä yhteistyön vähäisyyteen joidenkin uusien jäsenmaiden kanssa voi olla muun muassa se, että kyseisiä maita ja niiden koulutusjärjestelmiä, kulttuuria ja elinkeinoelämää ei välttämättä tunneta kovin hyvin. Lisäksi Itä- ja Keski-Euroopan maiden koulutusjärjestelmät ovat viime aikoina olleet muutoksen kourissa. Työ- ja oleskelulupiin liittyvät hankaluudet ovat nekin saattaneet vaikuttaa, mutta tähän EU-jäsenyys tuo jatkossa helpotusta. Jäsenyyden myötä tulevien jäsenmaiden rahoitusosuus esimerkiksi Leonardo-liikkuvuudessa tulee kasvamaan, jolloin yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät. ”Toisaalta löytyy esimerkkejä siitä, miten uusien jäsenmaiden erityisosaamista ja pitkiä perinteitä on osattu hyödyntää jo nyt. Esimerkiksi käsi- ja taideteollisen alan hankkeissa opiskelijat ovat päässeet opettelemaan sellaisia kädentaitoja, tekniikoita tai perinteisiä työmenetelmiä, joita Suomessa ei hallita”, suunnittelija Maija Airas CIMOn Leonardo-yksiköstä toteaa.

Uudet maat tulossa päätöksentekoon

Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella on vaikeaa ennustaa, miten yhteistyö uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä tulee kehittymään. Toistaiseksi ollaan vielä eletty eräänlaista kuherruskuukausivaihetta, mutta unionin laajentuessa myös uudet maat tulevat varmasti kilpailemaan rahoituksesta. Ne myös pääsevät unioniin liityttyään vaikuttamaan päätöksentekoon ja EU-ohjelmien rahanjakoon toisella tavalla kuin nykyään. ”Odotettavissa on, että uudet maat saavat entistä suuremman osan taloudellisesta tuesta ja vanhat EU-maat saavat entistä vähemmän, elleivät ohjelmien budjetit kasva”, Juha Ketolainen arvioi.

Jääkiekko yhdisti kemijärveläisiä ja slovakialaisia Kemijärvellä sijaitseva Itä-Lapin oppimiskeskus on tehnyt useamman vuoden ajan yhteistyötä Slovakian Kosicessa, lähellä Unkarin rajaa sijaitsevan tekniikan alan oppilaitoksen kanssa. Leonardo-ohjelmasta on tuettu tekniikan alan vastavuoroista opiskelijavaihtoa, johon liittyy työssäoppimista ja yritystoimintaan perehtymistä paikallisissa yrityksissä. Kemijärveläisen koordinaattorin ja opiskelijoiden kokemukset Slovakiasta ovat myönteisiä. Kosicessa suomalaiset opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kahdessa yrityksessä, Slovak Telekomissa ja Globtelissa. Opiskelijat avustivat yritysten asentajia, tutustuivat gsm-tukiasemien toimintaan ja huoltotöihin. Uutta näkökulmaa alan koulutukseen Slovakiassa tuo se, että tyypillisesti oppilaitoksilla on sponsoreita oman alan yrityksistä, mikä tietää tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Yritykset tarjoavat paitsi työharjoittelupaikkoja myös rahoittavat opetusvälineiden hankintaa. Työharjoittelun ja opintojen ohella olennainen osa vaihtoa oli alueen kulttuuriperintöön tutustuminen - Tatran vuoristo tippukiviluolineen ja alueen perinteikäs rakennuskulttuuri teki vaikutuksen nuoriin itälappilaisiin. Yhdistäväksi tekijäksi slovakkien kanssa nousi - mikäpä muukaan kuin - jääkiekko: vapaa-ajalla käytiin yhdessä paikallisten opiskelijoiden ja yritysten työntekijöiden kanssa jääkiekko-otteluissa ja itsekin pelaamassa.