Koulutuksen kansainvälistymistavoite ja hallitusohjelma

Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa todetaan, että Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Ohjelman mukaan yhteiskuntamme arvoihin kuuluvat mm. ihmisten yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. Samassa yhteydessä hallitus toteaa ohjelmassaan, että kansainvälistymisen rinnalla korostetaan alueellisuutta ja paikallisuutta. Opetuksen sisältöjen kehittämisessä huomioidaan kansainvälisen yhteistyön painoarvon kasvaminen sekä suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen Hallitus lupaa laatia maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja tehostaa aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutusta. Hallitus teki myös merkittävän linjauksen siitä, että tutkimus- ja innovaatiorahoitusta lisätään tiede- ja teknologianeuvoston suunnitelman pohjalta.

Hallituksen kansainvälistymiseen liittyvissä linjauksissa on kolme kärkeä: suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen vastaaminen, kansainvälisen vuorovaikutuksen edellyttämien tietojen, taitojen ja osaamisen sisällyttäminen koulutukseen sekä suomalaisen kilpailukyvyn parantaminen koulutuksen ja t&k-toiminnan avulla. Nämä kaikki tavoitteet antavat vahvan pohjan korkeakoulujen kansainvälistämispolitiikan jatkamiselle. Hallitus viittaa ohjelmassaan Valtion tiede- ja teknologianeuvoston vuoden alkupuolella julkaisemaan katsaukseen Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen. Tässä asiakirjassa koulutus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistäminen on nostettu aivan keskeiseksi tulevaisuuden menestystekijäksi. Katsaus on asiakirja, johon kaikkien korkeakoulutuksen kansainvälistymiskysymysten parissa toimivien on syytä tarkoin tutustua. Katsauksessa asetetaan tavoitteeksi kansainvälistyminen järjestelmätasolla ja tämähän on se, mihin koulutuksen kansainvälistäjät ovat jo aiemmin viitanneet ns. kotikansainvälistymisellä.

Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat arvoja, joiden todeksi tulemiseen kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö parhaimmillaan luovat pohjaa. Tämä on erittäin tärkeä elementti myös korkeakoulujen kansainvälisessä toiminnassa, vaikka se usein jää arkipäivän puurtamisen varjoon. Korkeakoulut ovat monessa suhteessa suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistämisen kärkijoukkoa, ja uudenlaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin luominen on myös korkeakoulujen vastuulla.

Hallituksen ohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen muuttuneeseen toimintaympäristöön, jossa suomalaiset saavat nykyisin toimia. Koulutuksen tulee antaa sellaiset valmiudet, että suomalaisella koulutuksella voi menestyksellisesti työllistyä paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Kansainvälistymisen rinnalle on näkyvästi nostettu alueellisuus ja paikallisuus, mikä ei sinänsä ole korkeakouluille uutta: globalisaation ja lokalisaation vaatimukset ovat korkeakoulujen toiminnassa jo pitkään kulkeneet rinnakkain.