Maaliskuun 22.-23. päivinä järjestettiin Hongkongissa kolmannen kerran eurooppalaista korkeakoulutarjontaa esittelevät messut. EHEF 2003 -messujen työmyyrinä olivat Hongkongissa sijaitsevat kahdeksan EU-maan konsulaatit, Suomen pääkonsulaatti mukaan luettuna. Kahden näyttelypäivän aikana messuilla vieraili runsaat 2 000 kävijää, suurin osa katsastamassa itselleen sopivaa opiskelupaikkaa Euroopasta. Sunnuntaina olivat liikkeellä perheet, ja vanhemmat tenttasivat messuesittelijöitä maan tarjonnasta ja tasosta. Suomi kiinnosti. Luonnollisesti maineemme informaatioteknologian edelläkävijänä oli monelle tuttu, mutta myös muut aihepiirit kiinnostivat: kieltenopiskelusta ja tulkkauksesta taideaineisiin ja hotelli- ja ravintola-alan erikoisuuksiin. Halusivatpa jotkut myös tarkoin tietää mihin tekijöihin perustuu Suomen sijoittuminen maailman kilpailukykyisimpien maiden kärkeen. Tarkkoja ja tiedonhaluisia nämä messuvieraat!

Messuvieraille oli tarjolla molempina näyttelypäivinä vajaan tunnin mittainen Why Finland -esitelmä, jossa suomalaista korkeakoulutarjontaa ja -järjestelmää tehtiin tunnetuksi. Omat, hyvin yleisöä kiinnostavat osansa esitykseen toivat kansainvälisten asioiden päälliköt Outi Savonlahti Joensuun yliopistosta ja Kristiina Erkkilä Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Kaikkiaan messut ovat varsin onnistuneet ja tunnelma oli innostunut, joskin SARSin vaikutukset näkyivät kaduilla yhä enenevinä hengityssuojaimina ja yskivän naapurin kavahtamisina.

Merja Lankinen
Viestintäpäällikkö / CIMO

Euroopan komissio käynnisti huhtikuussa julkisen kuulemisen eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuudesta. Kaikille avoin kuuleminen järjestetään Kulttuuri 2000 -ohjelman seuraajan eli vuoden 2006 jälkeen käynnistyvän kulttuurin toisen puiteohjelman suunnittelun tueksi. Sekä kulttuuriorganisaatiot että yksittäiset kulttuuritoimijat voivat osallistua kuulemiseen 10.7.2003 saakka. Komission mukaan kuulemisen tulokset ovat saatavilla syksyllä 2003. Kulttuuritoimijoilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa Euroopan kulttuuritoiminnan tulevaisuuteen. Komissio tulee tekemään jo tämän vuoden lopussa tai seuraavan vuoden puolella Euroopan parlamentille esityksensä uudesta kulttuuriohjelmasta käyttäen apunaan sekä julkisen kuulemisen kautta saatua palautetta että aikaisempien kulttuuriohjelmien arvioinnin tuloksia.

Nykyisen Kulttuuri 2000 -ohjelman on määrä päättyä vuoden 2004 lopussa, mutta ennen kokonaan uutta kulttuuriohjelmaa edessä on todennäköisesti nykyisen ohjelman jatko kaksivuotiskaudella 2005-06. Komissio on jo tehnyt tätä koskevan ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Julkisen kuulemisen tausta-asiakirja ja online-vastauslomake löytyvät komission Europa-palvelimelta osoitteesta http://europa.eu.int/comm/culture/eac/consult_pub_en.html

Viime syksynä eurooppalaiset korkeakoulut hakivat Euroopan komissiolta uutta Erasmus-peruskirjaa (Erasmus University Charter), joka antaa korkeakouluille osallistumisoikeuden Erasmus-ohjelmaan vuoden 2006 loppuun saakka. Komissio on nyt myöntänyt Erasmus-peruskirjan kaikkiaan1944 eurooppalaiselle korkeakoululle, mukana kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Peruskirjan tarkoituksena on kohottaa ohjelman profiilia ja nostaa näkyvästi esiin ohjelman reunaehdot, joihin korkeakoulujen tulee sitoutua. Hakuvaiheessa korkeakoulut laativat myös Eurooppa-strategiat, jotka ovat nyt nähtävissä Sokrates-ohjelman teknisen avun toimiston (TAO) webbipalvelussa www.socleoyouth.be

Lukuvuonna 2003-04 lanseerataan samanaikaisesti myös Erasmus-opiskelijan peruskirja (Erasmus Student Charter), jonka kotikorkeakoulu jakaa jokaiselle vaihtoon lähtevälle Erasmus-opiskelijalle. Peruskirjan on tarkoitus selventää opiskelijalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa Erasmus-vaihdon aikana ja neuvoa, miten toimia mahdollisten ongelmien ilmetessä.

UKAN on järjestänyt Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja ulkomaisille suomen kielen korkeakouluopiskelijoille jo 40 vuoden ajan. Kurssitoiminta alkoi pohjoismaisena yhteistyönä vuonna 1963, kun Pohjoismaiden neuvoston suosituksesta kaikissa Pohjoismaissa alettiin järjestää kieli- ja kirjallisuuskursseja muiden Pohjoismaiden opiskelijoille. Vuosien mittaan UKANin kesäkurssitoiminta on laajentunut ja kansainvälistynyt. Tänä kesänä kursseja järjestetään yhteensä yhdeksän. Niistä kansainvälisiä kursseja on viisi (neljää eri taitotasoa) ja erityisesti pohjoismaisille opiskelijoille tarkoitettuja kursseja kaksi (alkeis- ja jatkotaso). Pohjoismaisille opiskelijoille on lisäksi suomenruotsalaisen kielen ja kirjallisuuden kurssi. Sukukansojen edustajille järjestetään kesäkurssi Mordvassa.

UKANin kesäkurssit on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille opiskelijoille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä ulkomaisissa yliopistoissa. Pohjoismaiselle alkeiskurssille otetaan korkeakouluopiskelijoiden lisäksi virkamiehiä, jotka tarvitsevat suomea työssään. Tänä kesänä kursseille osallistuu liki 250 opiskelijaa noin 30 eri maasta eli lähes kaikista niistä maista, joissa suomea yliopistossa opetetaan.

Kesäkurssien tavoitteena on aktivoida jo opittua kielitaitoa ja kehittää sitä aidossa kieliympäristössä ja todellisissa kommunikaatiotilanteissa. Tärkeintä kursseilla onkin puhuminen; kursseilla puhutaan vain suomea. Kurssien ohjelmassa on myös kieliopin kertaamista, lukemista ja kirjoittamista sekä luentoja Suomen kulttuurin eri aloilta. Vapaa-ajanohjelmana voi olla vaikkapa maatilamatkailua, mustikkapiirakan leipomista ja pesäpallon pelaamista.

Kesäkurssit järjestetään yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Kurssikaupunkeina ovat Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Savonlinna ja Vaasa. Suomenruotsalaisen kielen ja kirjallisuuden kurssi järjestetään Kuggomissa. Kesäkurssien laajuus on arvioitu ECTS-pistejärjestelmän mukaan (European Credit Transfer System) ja kursseihin sisältyy loppukoe tai kirjallinen harjoitustyö.

Krista Kaipainen
Projektisihteeri / UKAN

Asia-Link -ohjelman toisella hakukierroksella on hyväksytty 30 hanketta, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat hyvin edustettuina: suomalaiset koordinoivat kolmea hanketta ja toimivat lisäksi partnereina kolmessa hankkeessa.

Hankekoordinaattoreina toimivat Turun ammattikorkeakoulu (partnerimaat Indonesia ja Alankomaat), Helsingin yliopisto (partnerimaat Indonesia ja Tanska) ja Teknillinen korkeakoulu (partnerimaat Kiina ja Saksa). Lappeenrannan teknillinen yliopisto on partnerina kahdessa ja Turun kauppakorkeakoulu yhdessä hankkeessa. Asia-Link -ohjelmassa tuetaan EU-maiden ja aasialaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeita, joille myönnetty tuki on tällä kierroksella keskimäärin vajaat 300.000 euroa. Puolet hyväksytyistä hankkeista koskee henkilöstön kehittämistä ja puolet opetussuunnitelmien kehittämistä, lisäksi yksi hanke liittyy instituutioiden kehittämiseen.

Tällä hakukierroksella jätettiin yhteensä 166 hakemusta, joista vain 115 täytti muodolliset kriteerit ja pääsi tarkempaan tekniseen ja taloudelliseen arviointiin. Ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella hyväksyttiin 12 hanketta, joista kahdessa hankkeessa Helsingin yliopisto on partnerina.

Tämän vuoden alussa julkaistu toinen ehdotuspyyntö kattaa kaksi Asia-Link -hakukierrosta, joista toinen päättyi toukokuun alussa ja toinen päättyy 25.9.2003. Hakuohjeissa ja lomakkeissa on tapahtunut joitakin muutoksia ensimmäisen ehdotuspyynnön jälkeen, muun muassa partneriryhmään vaaditaan nyt vähintään kaksi eri Aasian maata.

Oheisissa taulukoissa on CIMOn harjoitteluohjelmiin hakeneet ja jatkoon valitut korkeakouluittain tämän ja viime vuoden aikana. Vertailu korkeakouluittain vuosien 2002 ja 2003 välillä antaa alustavaa kuvaa siitä, mihin suuntaan harjoittelu on menossa. Valittujen harjoittelijoiden osalta on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, mutta hakijamääriä voi jo alustavasti verrata, sillä tämän vuoden suuret hakukierrokset ovat ohitse. Hakijoiden kokonaismäärää kasvattavat vielä hakemukset kansainvälisiin organisaatioihin ja joidenkin yksittäisten paikkojen haut vuoden aikana.

Hakijoiden määrä on kasvanut jo nyt vuodessa 15,6 prosenttia. Merkittävä muutos näkyy ammattikorkeakouluista tulevien hakijoiden määrässä: se on pienentynyt lähes kahdeksalla prosentilla. On selvää, että valittujen hakijoiden määrä ja tarjotut paikat vaikuttavat seuraavan vuoden hakijoiden määrään. Ammattikorkeakouluista valituiksi tuli vain joka viides hakija, kun tiede- ja taidekorkeakouluista joka neljäs hakija pääsi harjoitteluun.

Vuoden 2003 valittujen harjoittelijoiden luvuista puuttuu vielä suurin osa vientikeskuksista, IAESTE-ohjelmasta ja maa-ohjelmista.

Living in Finland - A brief guide for international students and trainees -oppaan yhdeksäs, uudistettu painos on ilmestynyt. Julkaisu löytyy myös pdf-tiedostona CIMOn www-palvelusta (www.cimo.fi) kohdasta Julkaisut ja tilastot. Hiljattain ovat ilmestyneet myös suomalaista korkeakoulutusta esittelevä Higher Education in Finland sekä Study in Finland 2003-2004, joka esittelee suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälistä opetustarjontaa. Myös nämä julkaisut löytyvät CIMOn www-palvelusta pdf-tiedostoina.