Comenius-kieliprojekti avasi perholaisille yhteydet Italiaan

Perhon lukio on pieni 2-sarjainen lukio Keski-Pohjanmaalla, jossa matemaattisluonnontieteellisen painotuksen lisäksi panostetaan kielten opetukseen. Koska Perhossa ei juurikaan ole tilaisuuksia puhua vierasta kieltä ulkomaalaisen kanssa, päätettiin koulussa anoa Comenius 1 -kieliprojektia yhdessä italialaisen lukion Liceo Scientifico ”G.Galilein” kanssa. Päätavoitteena oli parantaa oppilaiden motivaatiota englannin kielen opiskeluun ja sitä kautta parantaa oppimistuloksia. Lisätavoitteina oli lisätä oppilaiden ympäristötietoisuutta ja kulttuurituntemusta sekä opettaa heille uutta eurooppalaista kieltä. Partnerikoulu löytyi PartBase:n kautta Lanicanosta, Italiasta, joka on reilun 30 000 asukkaan kaupunki Adrianmeren rannalla lähellä Pescaraa. Varsinaisia kieliprojektilaisia oli Perhosta 21 oppilasta ja Lancianosta viisitoista.

Projektin teemaksi oli Perhon lukion biologian ja maantiedon opettajan Leena Vallipuron avulla valittu ”Ympäristönsuojelu teini-ikäisen kannalta”. Yhdessä opettajakunnan kanssa pohdittiin, mitkä kurssit tukisivat tätä teemaa. Kursseja sijoiteltiin sen mukaisesti jaksoihin, joissa oppilasvierailut tapahtuivat. Näin projektin osaksi saatiin mahdollisimman monta lukiossamme olevaa kurssia: englantia, biologiaa, maantietoa, kemiaa, uskontoa, historiaa, musiikkia, kuvaamataitoa ja tietenkin myös kemiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa - ovathan molemmat koulut matemaattisluonnontieteellisesti painottuneita lukioita.

Varsinainen projekti käynnistyi 1.8.2002, mutta oppilaat tekivät muun muassa sää- ja luontohavaintoja jo edeltävänä kesänä sekä kuvasivat elinympäristöään niin sanallisesti kuin valokuvinkin. Jokainen oppilas suoritti kotonaan myös jonkin ekologisen teon, joista tuotiin kouluun raportit lomien loputtua. Jo syksyllä 2001 oli alkanut myös tiivis yhteydenpito oppilaiden ja opettajien välillä niin sähköpostitse, kirjeitse kuin chat-ohjelmienkin avulla. Varsinaiset projektin kohokohdat olivat kuitenkin itse oppilasvierailut. Perhosta lähdettiin Italiaan lokakuun 18. päivänä. Kahden intensiivisen viikon aikana oppilaat tutustuivat niin italialaisen perhe-elämään kuin koululaitokseenkin sekä tekivät lukuisia vierailuja projektin teeman tiimoilta. Eniten julkisuutta sai kieliprojektilaisten yhdessä Nuovi Orizzoni-yhdistyksen kanssa tekemä roskienkeruuoperaatio San Vito Marinosta San Vieto Chietinon näköalapaikalle. Sen lisäksi oppilaat tutustuivat lukuisiin arkeologisiin ja luonnontieteellisiin museoihin, kävivät Maiellan kansallispuistossa, etsivät luomutuotteita kaupoista, tutustuivat Carratinan kaatopaikkaan, pastatehtaaseen ja mozzarellatehtaaseen sekä ottivat vesinäytteitä analysoitavaksi. Vierailuja järjestettiin myös paikalliseen maatalousoppilaitokseen, ydinfysiikan neutriinilaboratorioon, keramiikkapajaan sekä Roomaan. Ohjelmaa oli siis järjestetty varsin paljon, minkä vuoksi päivät venyivät pitkiksi - tosin syynä oli myös se, että Välimeren tyyliin aikataulut olivat paikoitellen varsin joustavia.

Italialaisten vuoro tulla Suomeen osui huhti-toukokuun vaihteeseen. Perhossa oppilaille jätettiin enemmän aikaa varsinaiseen projektiyöhön sekä suomalaiseen elämäntapaan ja kouluelämään tutustumiseen kuin Italiassa. Näin he joutuivat tekemään myös vertailuja kaupunki- ja maaseutuasumisen välillä. Varsinkin mukana olleita opettajia Rita Amorosoa ja Carlo Orecchionia tuntui hämmästyttävän, miten ihmiset pystyvät tulemaan toimeen paikkakunnalla, jossa etäisyys kauppoihin ja marketteihin sekä sairaalaan on vähintään sata kilometriä (Kokkola).Ihasteltavaakin sentään löytyi. Suurimman vaikutuksen teki suomalainen luonto havumetsineen ja lukuisine järvineen. Ihailua herätti myös talojen rakentaminen elementeistä sekä perinteiset käsityötaidot, joita italialaisille opetettiin perinnepäivänä kädestä pitäen. Eivätpä olleet nämä oppilaat ennen kirnunneet voita tahi tehneet puusta veistä tai tuohesta pärekoria! Ihmeesti se vaan rukkikin pyöri italialaisen poikaoppilaan hyppysissä!

Toki italialaisia tutustutettiin myös paikallisiin nähtävyyksiin ja yhteistyökumppaneihin. Kokonainen päivä vierähti Keskipohjanmaan maaseutuakatemian Perhon toimipisteessä tutustuttaessa suomalaiseen erä-, metsästys-, metsä- ja maatalouskulttuuriin. Ympäristöaiheen puitteissa järjestettiin myös tutustumismatka Jyväskylään, jossa käytiin muun muassa luontomuseossa, hiukkaskiihdyttimessä ja Fortumin energiatuotantolaitoksella. Perhon kuuluisaan hakevoimalaankin oli tarkoitus tutustua, mutta laitoksen tekniset ongelmat kariuttivat suunnitelman. Kaustisella käytiin tutustumassa Kansantaiteenkeskukseen, jossa ihasteltiin puusta ja kierrätysmateriaalista tehtyjä taideteoksia. Kansanlääkintäkeskuksessa tutustuttiin perinteiseen kaustislaiseen kansanparannukseen Heikki Hemmilän opastuksella. Tiedettäkään ei unohdettu: fysiikan ja matematiikan lehtori Teemu Nevalainen oli järjestänyt italialaisten vierailun yhteyteen fysiikkapaneelin, johon osallistui Perhosta kotoisin olevia fyysikoita ja omasta oppilaitoksestamme valmistuneita fysiikan tohtoreita.

Jo nyt, italialaisten ollessa vielä kirjoitushetkellä Perhossa, voi sanoa projektin onnistuneen. Oppilaat ovat selvästi motivoituneimpia kielenopiskeluun ja mikä parasta - he ovat saaneet sellaisia elämänkokemuksia, joihin heillä muuten ei olisi ollut mahdollisuutta. Kummankin maan oppilaat ovat myös oppineet toistensa kieltä ja kulttuuria. Sekä Perho että Lanicano saivat avukseen syntyperäisen Comenius-apulaisopettajan projektin ajaksi, mikä varsinkin Perhossa tuki projektia sataprosenttisesti. Lukiossamme kahdeksan kuukautta työskennellyt Alessandro Frignani opetti italiaa paitsi kieliprojektilaisille myös kaikille muillekin halukkaille iltakurssina sekä kiersi oleskelunsa aikana kaikilla eri ala-asteilla sekä useimmilla yläasteilla ja lukioissa kertomassa kotimaastaan ja kulttuuristaan toimien myös apuopettajana englannintunneilla. Lancianossa puolestaan Anne Haaranen Jyväskylästä oli neljän kuukauden ajan opettamassa suomen kieltä italialaisille partnereillemme.

Rita Amoroson ansiosta projektin siivet kantoivat myös kuntatasolle. Huhtikuun alussa Lancianosta tulivat Perhoon tutustumisvierailulle apulaiskaupunginjohtaja Cesarino Bomba ja kaupungininsinööri Domenico Di Renza. Nelipäiväisen oleskelunsa aikana he loivat yhteyksiä perholaisiin päättäjiin ja yrityksiin sekä käynnistivät pitkän tähtäimen monivuotisen yhteistyöprojektin elinkeino- ja kulttuurisektoreilla kutsuen heti heinäkuussa ensimmäisen perholaisen taiteilijan Lancianossa vuosittain järjestettävään taidekilpailuun. Myöhemmin yhteistyön on tarkoitus jatkua vastavuoroisesti eri messu-, festivaali- ym. tapahtumissa leviten koko Kaustisen seutukuntaa ja Keskipohjanmaan maakuntaa koskevaksi. Myös yhteistyö koulutasolla tulee jatkumaan erilaisten opinto- ja tutustumisvierailujen merkeissä. Opettajat ja oppilaat jatkavat yhteydenpitoa kirjeitse sähköpostitse ja tekstiviestein. Ystävyyskaupunkitoiminnan laajetessa kuvaan tullee mukaan myös oppilaiden vanhempien ja muiden asukkaiden välisiä vierailuja niin Suomessa kuin Italiassakin. Kiitos molempien koulun rehtoreiden ja koulunjohdon sekä opettajakunnan tuen kieliprojektista syntyi koko koulua - ei vain yhtä oppilasjoukkoa - koskeva projekti. Vaikka projektin suunnittelu ja toteutus vaatii työtunteja sekä monenlaisia uhrauksia puolin ja toisin, on kieliprojekti yksi antoisimmista tavoista niin opetuksen kuin elämänkin kannalta. Se ei ainoastaan avarra maailmankuvaa ja anna uusia, elinikäisiä ystäviä, vaan se myös lähentää opettajia ja oppilaita toisiinsa. Voinkin lämpimästi rohkaista kaikkia vielä projektia harkitsevia innolla kehittämään ja suunnittelemaan omaa projektia. Takaan ja allekirjoitan, että se antaa enemmän kuin vie.