|
>> Takaisin etusivulle
Kansainvälisyys - mahdollisuus myös vammaisille?
Teksti: Kira Andersson ja Aino Kivelä, CIMO Kuva: Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU)

Leirinuotiolla.
Pieni Suuri Seikkailu -leiri järjestettiin Rantasalmella 1.-5.8.2002. Päävastuun järjestelyistä kantoivat Suomen Invalidien Urheiluliiton (SIU) toiminnassa mukana olevat nuoret ja Nuorisoyhteistyö Seitti. Projektiin saatiin tukea myös EU:n Nuoriso-ohjelmasta.
Leirillä kuvattiin myös opetusvideo kajakkimelonnan toteutuksesta liikuntaesteisille. Videota voi tiedustella SIU:sta, puh (09) 613191.
Sokrates-ohjelmassa vammainen saa tukea lisäkustannuksiin
EU:n Sokrates-ohjelma kattaa kaikki kouluasteet esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Ohjelman puitteissa tuetaan sekä eurooppalaista yhteistyötä että yksittäisten henkilöiden liikkuvuutta. ”Itse asiassa on harmi, että niin harva vammainen käyttää hyväkseen mahdollisuutta lähteä vaihtoon, sillä esimerkiksi Erasmus-ohjelmassa on mahdollista saada lisätukea erityskustannuksiin”, suunnittelija Anne Siltala CIMOsta sanoo. Tällaisia erityskustannuksia voi aiheutua apuvälineiden kuten pyörätuolin kuljettamisesta tai henkilökohtaisen avustajan mukanaolosta opiskelun aikana. Kun vaihtopaikka on varmistunut, Erasmus- vaihto-opiskelijan kannattaa ryhtyä hakemaan tukea erityiskustannuksiin oman korkeakoulun kv-koordinaattorin kautta. Lisätukea haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus ja kustannusarvio.
Myös kouluopetuksen Comenius- ja aikuiskoulutuksen Grundtvig-projekteissa vammaisten osallistujien matka- ja oleskelukustannuksiin voi hakea korotettua tukea. Tällöin eritystukea haetaan projektihakemuksen yhteydessä. Koulujen välisissä yhteistyöprojekteissa sekä lähettävä että vastaanottava oppilaitos ovat yleensä olleet saman alan eritysoppilaitoksia. Silloin tarvittaviin järjestelyihin löytyy osaamista ja rutiinia molemmissa päissä.
Leonardo da Vinci tukee myös vammaisten työssäoppimista
EU:n Leonardo da Vinci -koulutusohjelmassa tuetaan eurooppalaisia yhteistyöhankkeita, joissa kehitetään ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. CIMOssa hallinnoidaan ohjelman liikkuvuustoimintoa, jonka kautta voidaan lähettää sekä opiskelijoita, harjoittelijoita että koulutuksen asiantuntijoita yhteensä 31 Euroopan maahan. Useissa maissa pyritään integroimaan erityisryhmiä ammatilliseen koulutukseen, ja silloin Leonardo-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden myös vammaisille mm. työssäoppimisen kokemukseen ulkomailla. ”Myös asiantuntijat voivat Leonardo-vaihtojen kautta omalta osaltaan kehittää vammaisten ulkomaanjaksojen käytäntöjä ja valmennusta yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppaniensa kanssa", kertoo suunnittelija Leena-Maija Talikka CIMOn Leonardo-yksiköstä. Hänen mukaansa Leonardo-hanke on mainio jatke esimerkiksi Euroopan Sosiaalirahaston tuella tehdylle yhteistyölle tai vaikkapa Comenius-hankkeessa luodulle pohjalle.
Vammaiset edunsaajat voivat Leonardo-ohjelmassa saada enimmäismääriä suurempia apurahoja. Lisätukea haetaan täyttämällä Leonardo-hakemuksessa sille varatut sarakkeet. Mukana seuraavalle tukihenkilölle, esimerkiksi opettajalle tai vammaisavustajalle, myönnetään myös apurahaa. Lisäksi vaihtoja tuetaan myöntämällä suurempaa hallintoapurahaa esimerkiksi vaihtoa valmistelevaa vierailua varten. Ohjelmassa on vuosittain ollut mukana suomalaisia hankkeita, joihin on osallistunut myös vammaisia. Tällainen oli muun muassa kehitysvammaisille suunnattu ympäristöalan varastotyöntekijäkoulutushanke Saksaan vuonna 2000.
Vammaisten teemavuosi on Nuoriso-ohjelman painopiste
EU:n Nuoriso-ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten omaa aktiivisuutta. Etusijalla ohjelmassa ovat nuoret, joilla on erityistarpeita ja joiden kansainvälistyminen tuntuu vaikealta esimerkiksi fyysisten tai henkisten rajoitteiden takia. Vammaisjärjestöt ovat jo vuodesta 2000 eli nykyisen Nuoriso-ohjelman alusta lähtien toteuttaneet useita nuorisoaloitehankkeita. Vuoden 2003 toiminnassa vammaisten teemavuosi on Nuoriso-ohjelman painopistealue. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vammaisasiat näkyvät Nuoriso-ohjelman järjestämissä seminaareissa ja koulutuksissa. Esimerkiksi lyhyiden opintovierailujen (nuorisotyötä tekevien tutustumismatkat muissa maissa järjestettäviin teemaseminaareihin) osalta kohteita on priorisoitu niin, että etusijalle on asetettu vammaisasioita, osallisuutta ja urheilua (urheilun teemavuosi 2004) käsittelevät vierailut. Lisäksi Nuoriso-ohjelman ohjausryhmää on laajennettu; mukana on nyt vammaisjärjestöjen edustajana Tiina Siivonen Suomen Invalidien Urheiluliitosta. Tällä pyrintään takaamaan se, että vammaisten osallistumismahdollisuudet otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon jatkossakin.
Kaikissa Nuoriso-ohjelman alaohjelmissa on mahdollista saada lisätukea sellaisiin erityiskustannuksiin, joita vakiosummat eivät kata. Erityisjärjestelyihin haetaan lisätukea itse hankehakemuksen yhteydessä. Esimerkiksi alaohjelma 3:ssa (nuorisoaloitteet) voidaan korvata sataprosenttisesti avustajien, ohjaajien ja invataksin käyttö ynnä muut hankkeen toteutumisen kannalta olennaiset kustannukset. Lisäksi Nuoriso-ohjelman alaohjelma 1 (ryhmätapaamiset) antaa erityisryhmille mahdollisuuden käyttää ryhmätapaamista myös pitkäkestoisena työmuotona. ”Erityiskulujen suuruutta ei Nuoriso-ohjelmassa ole rajattu mitenkään, mutta jos kokonaiskustannukset olisivat kohtuuttoman suuret, olisi tietenkin pakko miettiä”, vastaava suunnittelija Helinä Ylisirniö CIMOn Nuoriso-yksiköstä toteaa. ”Budjettimme rajaa, miten paljon on mahdollista tukea, sillä yhden tahon saama suuri tuki vähentää muuta käytettävissä olevaa tukipottia. Mutta mahdollisuuksien rajoissa kaikki hyvät projektit pyritään rahoittamaan, ja vammaisten osallistumismahdollisuudet pyritään varmistamaan myös erityiskulujen korvaamisen osalta.”
Lisätietoa yllämainituista ohjelmista saa CIMOn www-palvelusta:
>> Sokrates
>> Leonardo da Vinci - liikkuvuushankkeet
>> Nuoriso-ohjelma
 Tulosta
|
|