Campus - CIMOn asiakaslehti verkossa
27.5.2004
Katse tulevaisuuteen
Pääkirjoitus
Ulla Ekberg
Johtaja / CIMO
Olemme CIMOssa käyneet keskustelua arvoista ja visiostamme.
Arvokeskustelu osoitti, että jaoimme hyvin samankaltaiset arvot jo ennen keskustelun alkua. Arvoiksemme nimesimme seuraavat: tasavertaisuus, osaaminen, luotettavuus, yhteistyö ja asiakaslähtöisyys. Näistä lukija varmasti huomaa, että cimolaiset haluavat antaa asiakkaille parasta mahdollista palvelua. Tämä näkyy myös selvästi talon toiminnassa. Niukkaa aikaa jaettaessa cimolaiset priorisoivat asiakaspalvelun muun toiminnan edelle. Juuri valmistunut terve organisaatio -tutkimus kertoo, että cimolaisten sitoutuminen työhönsä on hyvin korkealla tasolla, kirkkaasti vertailuarvoa parempi.
Visiokeskustelu ei ollutkaan ihan yhtä helppo. CIMOn toimintaa ohjaavat monet hyvin erilaiset tahot: opetusministeriön strategiat, tulossopimus opetusministeriön kanssa, Euroopan unionin eri ohjelmille unionin päätöksenteolla asetetut tavoitteet, pohjoismaisen ministerineuvoston tavoitteet - ja tietysti omat ajatuksemme tulevaisuudet näkymistä. Halusimme myös, että visiomme ei olisi pelkkä korulause.
Päädyimme seuraavaan:
CIMO on aktiivisesti kehittämässä Suomea avaramieliseksi ja monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi edistämällä tasapainoista ja laadukasta kansainvälistä vuorovaikutusta.
Tämä lausahdus sisältää monia ajatuksia. Ensinnäkin: haluamme olla aktiivisia toiminnan kehittäjiä, emme vain reagoida tapahtuneeseen. Useat Suomen tulevaisuutta pohtineet tahot ovat asettaneet tavoitteeksi hyvin toimivan monikulttuurisen Suomen. Sen rakentamisessa haluamme olla mukana.
Avaramielisyys herätti meillä paljon keskustelua. Sillä haluamme kertoa kansainvälistymisen monenlaisista vaikutuksista. Yhteiskunnan kilpailukyky paranee, laatu nousee, verkostoituminen edistyy. Kansainvälistymisellä on kuitenkin aina vaikutusta myös yksilön kasvuun ihmisenä, minkä halusimme tuoda selvästi esille.
Suomen väestöpohjasta käydään vilkasta keskustelua. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoamme muille maille. Tasapainoisella tarkoitamme sitä, että liikkuvuuden virtojen tulee olla kohtuullisessa tasapainossa. Jos annamme, täytyy myös saada ja olla valmiina ottamaan vastaan.
Haastavan työn taitajat suuntasivat tulevaisuuteen Turusta
Teksti: Tuija Ruoho, tiedotustoimittaja / CIMO
Kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäiville kokoonnuttiin helteiseen Turkuun 4.-6.5.2004. Jälleen rikkoutui päivien osallistujaennätys: mukana oli kaikkiaan noin 300 korkeakoulujen kansainvälistymisen ammattilaista. Erittäin onnistuneen tapahtuman suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat turkulaiset korkeakoulut yhteistyössä CIMOn kanssa.
Kv-päivät ovat ainutlaatuinen tilaisuus ajatusten vaihtoon ja uusien ideoiden saamiseen omaan päivittäiseen työhön. Päivien merkitys onkin suuri kv-väen kohtauspaikkana ja tiedonkulun edistäjänä. Myös CIMOlaisia oli mukana Turussa runsain joukoin; antavathan päivät meillekin oivan tilaisuuden tavata korkeakouluissa toimivia yhteistyökumppaneita.
Ensimmäisenä päivänä oli tarjolla tulokaskoulutusta kansainvälisissä tehtävissä hiljattain aloittaneille ja konkarikoulutusta tehtävissä jo pidempään toimineille. Tulokkaat vertailivat kansainvälisen toiminnan arkea omissa korkeakouluissaan ja saivat samalla tilaisuuden verkostoitumiseen muiden tulokkaiden kanssa. Samaan aikaan konkarit perehtyivät kv-projektien taloushallinnon kiemuroihin.
Ensimmäisen varsinaisen seminaaripäivän pääluennossa ministeri Christopher Taxell pohti korkeakoulujen kansainvälistymisen merkitystä globalisoituvassa maailmassa. Luentonsa lopuksi Taxell totesi rohkaisevasti, että korkeakoulujen kansainvälinen toiminta lisää suomalaisen yhteiskunnan dynamiikkaa ja kasvattaa siten omalta osaltaan Suomen houkuttelevuutta, kun pätevät osaajat tulevaisuudessa valitsevat asuin- ja työskentelymaataan.
Päivien ohjelma oli laaja ja kattoi erilaisia teemoja, jotka tarjosivat uusia näkökulmia kv-työhön. Monipuoliset luennot, sessiot ja infotilaisuudet toivat ansiokkaasti esiin, mitä kaikkea parhaillaan tapahtuu kansainvälisen toiminnan kentällä. Suosituimmissa sessioissa käsiteltiin mm. kv-henkilöstön roolia opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden moottorina, kansainvälisten opiskelija- ja opettajapalveluiden etiikkaa, strategisia valintoja ja strategian seurantaa kansainvälisessä toiminnassa, joint degree -koulutusyhteistyötä ja Venäjä-yhteistyötä.
Turun kv-päivien verkkosivuille (http://meetturku.utu.fi)
on koottu sessioiden materiaalia sekä DIAK:n viestinnän opiskelijoiden laatimia uutisartikkeleita ja valokuvia päivien tunnelmista. Sivuilla kannattaa siis vierailla vielä näin päivien päätyttyäkin!
Seuraavan kerran tapaamme kv-päivien merkeissä Jyväskylässä keväällä 2005.
EU:n Nuoriso-ohjelma monikulttuurisen nuorisotyön työkaluna
Teksti: Hasan Habib, nuorisotyön ohjaaja / Turun kaupunki
Nuorisotyön tehtävänä on kasvattaa, ohjata ja tukea sekä liittää yhteiskuntaan. Monikulttuurista nuorisotyötä tehdään kulttuurin, etnisyyden, vähemmistöjen, rasismin, seksismin sekä osallisuuden ja osattomuuden herättämien kokemusten ja tunteiden parissa. Monikulttuurisesta yhteiskunnasta ei ehkä ole yksiselitteistä määritelmää eikä monikulttuurisesta nuorisotyöstäkään vallitse yksimielisyyttä. Monikulttuurisuus voidaan ymmärtää yhteiskunnan ominaisuudeksi, jolle on ominaista kulttuurinen monimuotoisuus. Se voi olla myös tavoite eri väestöryhmien yhdenvertaisista oikeuksista ja vastavuoroisesta kunnioituksesta. EU:n Nuoriso-ohjelma toimii edellä kuvatussa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Se edistää harmonista politiikkaa väestön etniseen tai kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. EU:n Nuoriso-ohjelma on tarpeellinen työkalu monikulttuurisen nuorisotyön toteuttamisessa.
Ajatus ihmisten, ryhmien ja kansojen välisestä tasa-arvosta on ominaista monikulttuurisuudelle. Monikulttuurisen ideologian toteuttaminen vaatii yhteiskunnalta sitä tukevia säädöksiä ja toimenpiteitä. Eurooppalaisella tasolla tätä näkemystä tukee eri toimintojensa kautta myös Nuoriso-ohjelma, joka edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutukseen ja kulttuurien rinnakkaiseloon pyritään ohjelmassa siten, että eri ryhmät säilyttävät itselleen ominaiset piirteet kuten kielen, tavat ja uskonnon. Samanaikaisesti vahvistetaan myös eurooppalaista identiteettiä ja arvopohjan toteutumista.
Monikulttuurisuus merkitsee eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa
Käsite ”monikulttuurinen yhteiskunta” on ahkerassa käytössä, vaikka sen määrittelyä ei ole tyhjentävästi tehty. Käytännössä ihmiset kokevat ilmiön jokapäiväisessä elämässään - erilaisen taustan ja kasvatuksen saaneet ihmiset asuvat samassa yhteiskunnassa. Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jonka värittämänä ihmiset rakentavat ja tulkitsevat kokemuksiaan ja havaintojaan. Näiden pohjalta ihmiset myös toimivat ja tekevät valintoja erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen välillä. ”Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa”. Nuorisotyön tai nuorisotyöntekijän tehtävänä on järjestää vapaa-ajan toimintaa, toimia mahdollistajana, tehdä kasvatustyötä, toimia tukijana ja ohjaajana. Organisaation tarpeesta ja taustasta riippuu se, työskennelläänkö ennaltaehkäisevästi vai ongelmakeskeisesti. Monikulttuurinen nuorisotyö voi olla opettavaa, epätasa-arvoa tunnistavaa, osallistuvaa ja osallistavaa, voimauttavaa. Se kyseenalaistaa nuoria koskevaa rasismia ja epäkohtia.
Eurooppaa voi ajatella monenlaisten arvojen, ideoiden ja tavaroiden kannalta: talouden ja ihmisten alueena. Vaikka talous ja ihmiset liittyvät toisiinsa, eivät nuorisotyössä nuorille tarjottavat toiminnot ehkä kehity yhtä nopeasti kuin markkinavoimien nuorille tuottamat palvelut ja yritykset - vertaillaan vaikka nuorisotyön ja elektroniikka-alan yritysten tarjoamia palveluita. Esimerkiksi johtavat viihde-elektroniikka-alan yritykset ovat jatkuvasti kasvavia vaikuttajia nuorten elämän eri osa-alueilla, ja ne myös kiinnittävät huomioita nuorisokulttuuriin. Lisäksi ne tuottavat jatkuvaa muutosta ja kehitystä.
EU:n Nuoriso-ohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen
EU:n Nuoriso-ohjelma on mielestäni erinomainen väline, joka tarjoa nuorille erilaisia vaihtoehtoja kokea, oppia, kasvaa ja vaihtaa kokemuksia. Lisäksi se tukee oman minäkuvan rakentamista. Itse koen, että Nuoriso-ohjelma on ollut omassa työssäni yksi parhaista työkaluista. Sen avulla olen pystynyt tarjoamaan nuorille elämyksiä, rohkaisua sekä kohottamaan heidän itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Samalla olen voinut tuoda uusia työmenetelmiä ja kokemuksia Suomeen.
Nuoriso-ohjelma antaa nuorille myös mahdollisuuden katsoa ja kokea nuorten arkea eri paikoissa. Toisenlaiseen todellisuuteen tutustuessa pystyy ymmärtämään ja kasvamaan. Mäiden kokemusten kautta nuoret pystyvät parhaassa tapauksessa palvelemaan laajentuvaa Eurooppaa ja rakentamaan eurooppalaista identiteettiä. EU:n Nuoriso-ohjelma tukee nuorten liikkuvuutta, mutta käytännössä maahanmuuttajanuoret ja Itä-Euroopan nuoret ovat eriarvoisessa asemassa kuin EU-kansalaiset. Tavoitteista huolimatta jonkun muun kuin EU-kansalaisuuden omaavan nuoren viisumin saaminen on useimmiten todella vaikeaa. Lisäksi välilaskupaikoissa ja rajanylityksissä on nuoria kohdeltu huonosti ja jopa käännytetty takaisin.
Kaiken kaikkiaan Nuoriso-ohjelman kautta opitaan paljon. Myös kuvailemani vaikeudet, joissa nuoren maahanpääsy estettiin, opettavat asioista hyvin paljon. Niin nuorten kuin työntekijöidenkin on näiden Nuoriso-ohjelman toiminta-ajatuksen vastaisten ja nuorten liikkuvuutta rajoittavien epäkohtien kautta mahdollista oppia vaikuttamisesta ja eriarvoisuuden vastustamisesta.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/eunuoriso/nuoriso-ohjelma.htx
Kokemuksia Turkki-pilottiohjelmasta
Teksti: Anjariitta Rantanen, lehtori / Bilkentin yliopisto ja Irinja Paakkanen, kansainvälisten asioiden sihteeri / Turun yliopisto
Turun yliopisto on ollut lukuvuonna 2003-2004 mukana EU:n Erasmus-pilottiohjelmassa turkkilaisten yliopistojen kanssa. Partnerina on ollut vuonna 1984 perustettu maan vanhin yksityinen yliopisto, Bilkentin yliopisto. Bilkentin yliopisto on monialainen, 10 000 opiskelijan yliopisto Ankarassa. Yliopiston tuhatpäinen professorikunta vastaa noin kolmasosasta turkkilaisten tiedemiesten julkaisemista kansainvälisistä julkaisuista. Lähes 20 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista jatkaa suoraan jatko-opintoihin ulkomaille.
Turkin pakollinen peruskoulu kestää 8 vuotta ja lukio 3 vuotta, joten opiskelijat aloittavat yliopisto-opintonsa vuotta aiemmin kuin Suomessa. Turkissa on kolme erilaista lukiomallia: normaali lukio, tekninen lukio ja ammatillinen lukio. Kaikista voi hakeutua korkeakouluun, mutta useimmat korkeakouluopiskelijat tulevat normaaleista lukioista. Korkeakoulujärjestelmä on erittäin keskitetty ja lukiosta valmistuvat menevät kaikki samaan yliopistopääsykokeeseen. Monivalintakysymykset käsittelevät reaaliaineita tai matematiikkaa ja luonnontieteitä. Opiskelijan omasta alasta ei ole erikseen kysymyksiä. Opiskelija voi listata haluamansa hakukohteet, mutta keskitetty järjestelmä sijoittaa opiskelijan siihen yliopistoon ja ohjelmaan, johon opiskelijan suorittama pistemäärä riittää.
Joka vuosi yli 1.5 miljoonaa nuorta suorittaa pääsykokeen. Vain noin puoli miljoonaa saa opiskelupaikan ja heistäkin suurin osa aloittaa opintonsa avoimessa yliopistossa. Turkissa on tällä hetkellä 53 valtion yliopistoa ja 23 yksityistä säätiön tukemaa yliopistoa. Vain kaksi valtion yliopistoa opettaa englannin kielellä ja yksi ranskaksi. Vähän useammassa on tarjolla joitakin ohjelmia tai kursseja englanniksi tai saksaksi. Monet yksityiset yliopistot opettavat englanniksi tai tarjoavat osan kursseista englanniksi. Toisin kuin Suomessa yliopistoilla on tiedekuntien lisäksi ammattikorkeakoulu- ja opisto- ohjelmia, jotka vaativat myös lukiotodistusta.
Käytännön yhteistyöhön vaikuttaneita tekijöitä
Bilkentin yliopistossa on kansainvälisten asioiden toimisto, jonka väki vieraili äskettäin Turussa. Joka tiedekunnassa on oma Erasmus-yhteyshenkilönsä. Kampuksella on mm. “International Center” kansainvälisille ja vaihto-opiskelijoille. Bilkentin yliopiston ohjelmat ja kurssit ovat englanniksi lukuun ottamatta Turkin kirjallisuutta ja oikeustieteellistä tiedekuntaa, joten kieli ei ole jatkossakaan ongelma lähtijöitä valittaessa. Bilkentin yliopiston opinto-ohjelma ja opintosuoritejärjestelmä on omaksuttu Yhdysvalloista, mutta järjestelmän ECTS-vastaavuudet on määritelty kuluneen lukuvuoden aikana.
Pilottiohjelman kolme alaa olivat Bilkentin yliopiston valitsemat kansainvälinen politiikka, fysiikka ja kaupallinen ala, jota Turun yliopistossa ei opeteta. Kiitos turkulaisten yliopistojen yhteistyön näillekin opiskelijoille oli tarjolla opintoja Turun kauppakorkeakoulussa. Turkuun saapui kevääksi 2004 9 opiskelijaa, joista 3 opiskeli kaupallista alaa ja 6 kansainvälistä politiikkaa. Turusta lähti vain yksi opiskelija, vaikka useampi osoittikin kiinnostustaan. Kaikki 10 ovat viihtyneet vaihdossa. Valitettavasti fysiikan jatko-opiskelijat saivat paremman stipendin muihin maihin ja kaikkia kiinnostuneita ei voitu huomioida komission ilmoitettua ensin, ettei aiemmin Erasmus-vaihdossa olleita voi valita pilottiohjelmaan. Komission mielipide tältä osin muuttuikin vasta huhtikuussa.
Vaihdon onnistumisen kannalta oli tärkeää, että yhteistyötaho oli jo ennestään tuttu, sillä komission päätös pilottiohjelmasta tuli vasta elokuussa. Akateemisten vastuuhenkilöiden tapaaminen heti syyslukukauden alussa olisi varmaankin ratkaissut monta saapuvien opiskelijoiden opintojen tasoon ja opintosuunnitelmiin liittyvää ongelmakohtaa, mutta valitettavasti pilottiohjelman rahoituskuviot eivät antaneet turkulaisille mahdollisuutta vierailla Ankarassa syksyllä.
Aikataulullisista syistä Erasmus-vaihto Turusta päin onkin varsinaisesti alkamassa syksyllä 2004 Bilkentin yliopiston paikkojen oltua samanaikaisesti haussa muiden ulkomaanapurahojen kanssa. Seuraavat Bilkentin yliopiston opiskelijat saapuvat Turkuun keväällä 2005, sillä turkkilaisten yliopistojen korkeakouluhakemusten virallinen hyväksyminen on odotettavissa vasta myöhemmin kesällä. Suurin ongelma jatkossa lienevät erilaiset lukukaudet. Turkissa syyslukukausi jatkuu tammikuun kolmannelle viikolle, jolloin Suomessa on jo kevätlukukausi täydessä vauhdissa. Tämä vaatii jatkossa erikoisjärjestelyjä syyslukukauden lopputenttien osalta.
Lisätietoja Bilkentin yliopistosta: http://bilkent.edu.tr
Kokemuksia Bilkentin yliopistosta: http://meetturku.utu.fi/Luentomateriaali (Word-dokumentti)
Turkista virallinen Erasmus-maa
Pitkän valmisteluprosessin päätteeksi Turkki on nyt liittynyt keskeisiin CIMOn hallinnoimiin EU-ohjelmiin (Sokrates, Leonardo ja Nuoriso), joiden virallinen ohjelmamaa se on ollut 1.4.2004 lähtien. Hakijat ovat voineet liittää turkkilaispartnereita hankkeisiinsa jo aikaisemminkin, mutta nyt voidaan aloittaa myös mm. opiskelija- ja opettajavaihtojen suunnittelu ja toteuttaminen.
Turkkilaiskorkeakoulut ovat lähdössä innokkaasti Erasmus-ohjelmaan: peräti 73 korkeakoulua haki Erasmus-peruskirjaa lukuvuodelle 2004-05. Komissio myöntänee peruskirjan 65 korkeakoululle, joten Erasmus-yhteistyöhön on nyt tulossa myös aasialaisia sävyjä. Turkin Erasmus-toimisto arvioi, että heti lukuvuonna 2004-05 maasta lähtisi lähes 1500 opiskelijaa Erasmus-vaihtoon ympäri Eurooppaa. Erasmus-yhteistyön vauhdittamiseksi CIMO ja Turkin Erasmus-toimisto ovat järjestämässä korkeakouluille suomalais-turkkilaisen kontaktiseminaarin Istanbulissa ja Ankarassa ensi syksynä.
Anne Siltala, suunnittelija / CIMO
Erasmus Student Network - aktiivista opiskelijatoimintaa
Teksti: Ilona Salonen, korkeakouluharjoittelija / CIMO ja Tytti Voutilainen, suunnittelija / CIMO
Kuva: Tytti Voutilainen
CIMO esittäytyi ja kertoi maailmalle aukeavista mahdollisuuksista Erasmus Student Networkin vuosikokouksen (18.-21.3.2004) yhteydessä järjestetyllä kansainvälisellä tiedon torilla.
Vuosikokouksen ohjelmaan perinteisesti kuuluva tiedon tori antaa kokoukseen osallistuville mahdollisuuden esitellä korkeakoulunsa tarjontaa muille mukana oleville. Vuosikokouksen järjestänyt Helsingin yliopiston ylioppilaskunta halusi avata tilaisuuden kaikille opiskelijoille. Ideana oli, että ulkomaille opiskelemaan lähdöstä kiinnostuneet voisivat suoraan tavata näiden oppilaitosten opiskelijoita. Paikalla olivat CIMOn ja 20 kokoukseen osallistuvan maan oppilaitosten lisäksi myös Helsingin yliopiston opiskelijapalvelut.
Puolalainen Agnieszka Skraburska, ESN-Krakovan edustaja, toimii yliopistossaan opiskelijaneuvojana. Agnieszkan mukaan ”infomarket” eli tiedon tori on erittäin hyödyllinen osa vuosikokousta. ”Näin voi tutustua helposti ja nopeasti usean eri maan koulutustarjontaan, sekä luoda nykyään niin tarpeellisia kontakteja” vastaa Agnieszka kysymykseen tiedon torin parhaasta annista. Agnieszkan matkaan tarttui runsaasti materiaalia jaettavaksi muille opiskelijoille kotona. Tärkeää oli myös päästä esittelemään omaa maata ja yliopistoa juuri Puolan EU-jäsenyyden kynnyksellä.
Opiskelijat auttavat opiskelijoita
Erasmus Student Network -järjestö, kotoisammin ESN, syntyi 1990-luvun alussa muutamia vuosia ensimmäisten Erasmus-opiskelijoiden kotiinpaluun jälkeen. Idea verkostosta, joka toimii ”opiskelijat auttavat opiskelijoita” periaatteella, syntyi tarpeesta auttaa vaihdossa olevia käytännön ongelmissa, joita uuteen maahan asettautuminen tuo tullessaan. Virallinen järjestäytymiskokous pidettiin Kööpenhaminassa vuonna 1990.
Nykyään ESN verkostoon kuuluu yli 20 maata ja lähes 170 paikallista ESN-jaostoa eri korkeakouluissa ympäri Eurooppaa. Opiskelijaverkosto on kasvanut vauhdilla. Suomessa ESN-jaostoja on 14 eri yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. ESN-toiminta eri maissa ja paikallisjaostoissa vaihtelee suunnattomasti, mutta konkreettinen työ tapahtuu aina ruohonjuuritasolla opiskelijoiden keskuudessa.
Suomessa monet arkipäivää koskevat asiat kuten asuminen on järjestetty vastaanottavan korkeakoulun puolesta. ESN-jaostojen tehtäväksi onkin jäänyt tutorointi ja muiden sosiaalisten kontaktien järjestäminen eri tapahtumien avulla. Toimintaan kuuluu perinteisten matkojen ja tapahtumien lisäksi mm. erilaisia ”kaveriprojekteja” kuten kaveriryhmien muodostaminen ja kielikavereiden löytäminen. Suomalaisen kulttuurin esittely on luonnollinen osa toimintaa. Vaikka jaostojen toimintaympäristö vaihtelee, kantavana voimana on kuitenkin vapaaehtoisuus.
ESN-verkoston vuosittainen huippuhetki on vuosikokous AGM, Annual General Meeting, johon toivotetaan tervetulleeksi kaksi henkilöä jokaisesta paikallisjaostosta. Tämä lisäksi järjestetään alueellisia tapaamisia kuten Pohjoismaiden ja Baltian-maiden yhteinen Nordic Network Meeting, joka järjestetään eri maassa joka vuosi. Tapaamisessa alueen ESN-aktiivit puivat yhdessä ajankohtaisia asioita ja jakavat kokemuksia. Muualla Euroopassa järjestetään myös vastaavat alueelliset tapaamiset South European Platform ja Central European Platform. Suomen ESN-jaostot tapaavat lisäksi kaksi kertaa vuodessa omassa Suomen ESN-kokouksessa ja vaihtavat kuulumisia, ideoita sekä parantavat toimintatapoja. Suomen kokouksen järjestää vuorotellen joku Suomen ESN-jaostoista.
Ei pelkästään Erasmus opiskelijoille
Nimestään huolimatta ESN ei suuntaa toimintaansa ainoastaan Erasmus-vaihdossa oleville, vaan toivottaa tervetulleiksi kaikki kansainväliset opiskelijat ja kotimaiset kansainvälisistä asioista kiinnostuneet. Ideana on tutustuttaa ulkomaalaisia paikalliseen kulttuuriin ja opiskelijoihin. ESN tarjoaa siis kotikansainvälisyyttä suomalaisille opiskelijoille ja auttaa ulkomaisia opiskelijoita integroitumaan paikalliseen kulttuuriin.
ESN-toiminta antaa rikkaita kokemuksia ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Ystävyyssuhteita luodaan kansallisten rajojen yli ja parhaassa tapauksessa löytyy läpielämän mittaisia ystävyyksiä. ESN opettaa uutta sukupolvea suvaitsevaisemmaksi ja kunnioittamaan yhteistä eurooppalaista kulttuuriamme.
Lisätietoja ESN:stä: http://www.esn.org
Maria El Said
ESN:n Suomen kansallinen edustaja
finland@esn.org
REACH OUT! - Muusikkona Pohjois-Irlannissa
Teksti ja kuvat: Maija Airas, vastaava suunnittelija / CIMO
”Päällimmäisenä mieleen jäi mahtava keikkakulttuuri! Myös vahva irlantilainen singer-songwriter -traditio on jotain, mistä voisimme oppia paljon” kertoo laulua Kainuun ammattiopistossa opiskeleva Anna Fält.
Yhtyeellinen musiikinopiskelijoita - 3 laulajaa ja 3 kitaristia, basisti ja kosketinsoittaja sekä perkussionisti ja rumpali - Kainuun ammattiopistosta vietti 3 viikkoa Leonardo-vaihdossa Derryssä, Pohjois-Irlannissa. Vaihtojaksoon sisältyi opiskelua kumppanioppilaitoksessa (North-West Institute of Further and Higher Education). Opiskelijat olivat mukana erilaisissa musiikkiworkshopeissa ja pääsivät myös osallistumaan radio- ja tv-työn opetukseen. Osana tutkintoon kuuluvaa työssäoppimista opiskelijat valmistivat yhdessä musiikillisen ohjelmiston, harjoittelivat yhtyeessä ja esiintyivät lopuksi neljässä konsertissa, eri tyyppisissä musiikkiklubeissa. Yksi keikoista tehtiin yhdessä irlantilaisten musiikinopiskelijoiden kanssa.
Osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että vaihto lisäsi itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin ja musiikillisiin taitoihin. Leonardo-hankkeen koordinaattorin, opettaja Tapani Komulaisen mukaan suomalaisilla opiskelijoilla onkin irlantilaisiin verrattuna keskimäärin varsin korkea taiteellinen taso, joka ainakin osittain johtuu siitä, että meillä musiikinopetuksessa tarjotaan riittävästi yksilöllistä soitinopetusta. Toisaalta musiikinalan koulutukseen valittavilla on jo taustalla vahva musiikkiharrastus.
Uudestaan kiertueelle?
Uusi kiertue Pohjois-Irlannissa on jo kajaanilaisten musiikinopiskelijoiden haaveissa, vaikka Leonardo-vaihdon päättymisestä on kulunut vasta reilu kuukausi.
Ulkomaanjaksoon opiskelijat valmistautuvat yhdessä ohjelmistoa suunnitellen ja harjoitellen. Omassa oppilaitoksessa järjestettiin myös englanninkielistä Irlannin kulttuuria käsittelevää opetusta. Hieman lähtijöitä arvelutti etukäteen Pohjois-Irlannin levottomuus, mutta lopulta rauhallisuus ja etenkin isäntien ja emäntien vieraanvaraisuus yllätti opiskelijat. Koti-ikävää ei tullut, vaikka matkustaminen Euroopan toiselle laidalle kestikin kokonaista 26 tuntia.
Mitä koulutuksen jälkeen?
Musiikkialan perustutkinnon suorittaminen vie 3 vuotta, mutta työllistyminen mietityttää jo nyt vaihdossa olleita ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Työnteko ulkomailla kyllä houkuttaa, sillä työtilaisuuksia esimerkiksi Pohjois-Irlannissa olisi tarjolla aivan eri malliin kuin täällä.
Samalla kun Suomessa luodaan korkean tason strategioita, joiden avulla kevyestä musiikista saadaan seuraava menestyksekäs vientituote, on Kajaanissa päästy jo käytännön kysymysten äärelle. Ennen kuin opiskelijat palaavat Pohjois-Irlantiin, on selvitettävä, miten keikkapalkkiot hoidetaan, mistä saa apua keikkojen tekniseen toteutukseen, kuinka paikalliset ohjelmatoimistot toimivat, miten levytyssopimuksia solmitaan ja niin edelleen.
Frequent Ambition and Music Education - FAME
Kainuun ammattiopiston ”Frequent Ambition and Music Education - FAME” -hanke on kautta aikain ensimmäinen Leonardo-ohjelmasta tuettu musiikkialan opiskelijavaihtohanke Suomessa. Musiikkialan koulutus on Kajaanissa aivan uutta, mutta tutkintovastaava Tapani Komulaisen johdolla on koulutusohjelmassa heti alusta pitäen lähdetty mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Jatkossa kiinnostusta olisi yhteisiin opiskelijaproduktioihin ja myös vastavuoroiseen opettajavaihtoon kumppanioppilaitosten kanssa. Opettajavaihdolle on erityinen tarve, sillä toistaiseksi Suomesta ei ole ollut aina helppoa löytää päteviä kevyen musiikin opettajia.
Eurooppalaista tilaa veistämässä - kulttuurinäkökulma EU:n laajentumiseen
Teksti: Hanna Hietaluoma, suunnittelija / Kulttuuri 2000 -yhteyspiste, CIMO
EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman rahoitustuella toteutettavassa European Space -hankkeessa peilataan kuvanveistotaiteen kautta Euroopan yhdentymistä ja vertaillaan Eurooppaa vuosina 1950 ja 2004. Vappuna 2004 EU sai kymmenen uutta jäsenvaltiota, mutta yhdentymisen juuret ovat jo vuodessa 1950, jolloin Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman antoi kuulun julistuksensa ja loi samalla pohjan EU:lle. Eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavassa European Space -hankkeessa nämä kaksi ajankohtaa tarjoavat tulokulman kuvanveistotaiteen nykytilaan pohtimiseen Euroopassa.
Tuottaja ja kuvanveistäjä Juha van Ingenin mukaan European Space -hankkeen lähtökohtana on Riiassa jo vuodesta 1972 järjestetty veistostapahtuma Sculpture Quadrennial Riga, johon osallistui sen ensimmäisinä vuosina taiteilijoita pääasiassa itäblokin maista. Viimeisten vuosikymmenten suurten muutosten ja Baltian maiden itsenäistymisen myötä Latviassa heräsi tarve kehittää tapahtumaa vastaamaan paremmin uutta poliittista tilannetta. European Space sai alkunsa hankkeen kuraattorien Aigars Biksen ja Kristaps Gulbiksen sekä Centre for Art Management and Information MMIC:n ehdotuksesta tehdä veistostapahtumasta eurooppalainen. ”Teeman tavoitteena on myös avata Baltian yleisölle ja kuvanveistäjille mahdollisuus nähdä kansallinen identiteettinsä dynaamisena osana suurempaa kokonaisuutta”, kertoo Juha van Ingen.
Kulttuuri 2000 -ohjelmasta hanke haki tukea vuoden 2003 hakukierroksella. Tuolloin hankkeen pääjärjestäjän Centre for Art Management and Information MMIC:n lisäksi hankkeeseen tulivat mukaan Suomen kuvanveistäjäliitto, British Council Latviassa, Liettuan taidemuseon nykytaiteen tietokeskus, Viron kuvanveistäjäliitto ja Riksutställningar Ruotsista.
Yksivuotisen hankkeen aikana toteutetaan monipuolinen ohjelma. Kuluneen kevään aikana hanke on järjestänyt Helsingissä, Lontoossa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Vilnassa seminaareja, joissa on keskusteltu kuvanveistotaiteesta Idässä ja Lännessä otsikolla 'Divergent Realities' (suom. erilaiset todellisuudet). Juha van Ingenin mukaan seminaareilla haluttiin lähteä kartoittamaan niitä asioita ja niitä todellisuuksia jotka ovat ajankohtaisia paikallisella tasolla sekä tuoda esiin itse hanketta, sen taustoja ja taiteilijoita. ”Seminaarien merkittävin ominaisuus on saattaa samoista asioista kiinnostuneet ihmiset yhteen vaihtamaan mielipiteitä ja saamaan uusia näkökulmia”, hän sanoo.
Veistostaidetta Riiassa
Tulevana kesänä European Space -hanke järjestää Riiassa 4.6.-25.7.2004 ympäri kaupunkia levittäytyvän kansainvälisen veistotaiteen näyttelyn. Näyttelyn myötä yksi hankkeen tavoitteista, suuren yleisön ja ammattilaisten saattaminen dialogiin, toteutuu. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun myös European Space -hankkeen keskustelufoorumilla hankkeen verkkosivuilla http://www.sculpturequadrennial.lv/
EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman seuraava hakukierros järjestetään kesällä 2004.
Lisätietoja CIMOn www-palvelusta:
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/kulttuuri/kulttuuri2000.htx
Sattumalta suomea Suomessa
Teksti: Anne Hämäläinen, projektisuunnittelija / CIMO ja Krista Kaipainen, projektisihteeri / CIMO
Daniel Tejeiro Pizarro voisi hyvinkin opettaa tällä hetkellä espanjaa kiinalaisille opiskelijoille. Hän ei kuitenkaan ole Kiinassa, vaan asuu ja työskentelee Rovaniemellä. Sattuma puuttui peliin muutamia vuosia sitten Madridin autonomisessa yliopistossa (Universidad Autónoma de Madrid), kun kaikki valittavina olevat kielikurssit olivat täynnä - kiinan ja suomen kielen kursseja lukuun ottamatta. Tässä vaiheessa taitaa olla jo selvää, kumpaan Danielin valinta osui.
Espanjalainen Daniel Tejeiro Pizarro opiskeli englannin kielen opettajaksi Madridin autonomisessa yliopistossa. Lavea kiinnostus kieliin johdatti hänet lopulta myös suomen kielen kurssille. Sittemmin Daniel on jatkanut suomen opintojaan CIMOn kesäkurssilla Kuopiossa ja Erasmus -vaihto-opiskelijana Jyväskylässä. Syksyllä 2003 Daniel tuli Suomeen CIMOn Suomea Suomessa -harjoitteluohjelman kautta - tällä kertaa Rovaniemelle, Rovaniemen Taidemuseoon.
Arki sujuu suomeksikin
Taidemuseossa Danielin työtehtäviin kuului muun muassa näyttelyihin ja muihin tapahtumiin liittyvien tekstien kääntämistä, tiedonhankintaa sekä asiakaspalvelua. Lisäksi hän toimi oppaana Snow Show -taidetapahtumassa. Harjoittelujakson jälkeen Daniel ei kuitenkaan palannut takaisin Espanjaan, vaan päätti vielä jäädä joksikin aikaa Suomeen. Nyt hän opettaa espanjaa Rovala-opistossa. Työn löytymisessä oli jälleen kerran sattumalla ja hyvällä ajoituksella oma osuutensa: Daniel meni kyselemään opistolta tietoa ruotsin kielen kursseista - ja huomasi saaneensa paikan espanjan kielen opettajana.
Alkuaikojen kielivaikeudet ovat jo takana: Nykyisin Daniel pyörittää arkeaan sujuvasti suomeksi, vaikka sanookin toki edelleen oppivansa joka päivä jotain uutta. Kielitaidon kohentumisen kannalta Daniel pitää erityisen tärkeänä sitä, että hän on ollut paljon tekemisissä suomalaisten kanssa. Paikallisten murteiden lisäksi alkuhankaluuksia lisäsi suomalaisten haluttomuus puhua suomea - tai ehkä pikemminkin innokkuus puhua englantia. Daniel kertoo suomalaisten puhuneen hänelle poikkeuksetta englantia siitäkin huolimatta, että hän kertoi haluavansa harjoitella nimenomaan suomen puhumista. Daniel nauraa suomalaisten kuitenkin olevan hyvin kannustavia puhekumppaneita: jo yksikin suomenkielinen lause kun saa heidät kehumaan ”oi, sie puhut tosi hyvin suomee”.
Kulttuurieroja hyvässä ja pahassa
Toisessa kulttuurissa eläminen rikastuttaa, mutta ei aina kovin kivuttomasti. Suomalainen arki ja elämänmeno on tuonut eteen uusia asioita ja antanut ajattelemisen aihetta. Danielin oltua Suomessa nyt jo hyvän aikaa ei kaikki enää suinkaan näyttäydy viehättävän eksoottisena, muun muassa ystävyys- ja kohteliaisuus-käsitteiden erot suomalaisessa ja espanjalaisessa kulttuurissa ovat Danielia viime aikoina pohdituttaneet.
Vertailuja kotimaan ja Suomen välillä tulee tehtyä huomaamattakin. Danielin mielestä myös perunoiden syömisellä pitäisi silläkin olla joku raja - ja samaan hengenvetoon hän kehuu imelletyn perunalaatikon olevan erinomaista.
Danielin kuvatessa kokemuksiaan suomalaisesta kulttuurista ja peilatessaan niitä omaan, espanjalaiseen kulttuuriin ei kyse ole jommankumman paremmuudesta. Elämänmeno on erilaista, ja molempien maiden tavoista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia, hän sanoo. Suomalaisissa Danielia viehättää erityisesti heidän suorapuheisuutensa ja vieraanvaraisuutensa sekä perinpohjaisuutensa töitten tekemisessä. Daniel miettii pitkään kysymystä Espanjan ja Suomen yhteneväisyyksistä. Lopulta hän toteaa, että kummatkin ovat toki eurooppalaisia maita ja erot ovat pieniä muttei näin yhtäkkiä kuitenkaan keksi mitään maita selvästi yhdistävää asiaa.
Daniel viihtyy hyvin nykyisessä työssään Rovala-opiston espanjan opettajana. Hänestä on hienoa nähdä, kuinka kiinnostuneita oppilaat ovat hänen omasta kielestään ja kulttuuristaan. Hänen työnsä jatkuu vielä vuoden verran, joten ainakin siihen asti Daniel voi nauttia Suomen tarjoamista mukavuuksista, kuten keväästä, pullasta ja kauniista Lapin luonnosta.
Suomea Suomessa ja Madridissa
Suomea Suomessa on harjoitteluohjelma ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Harjoitteluohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja käyttää suomea aidossa kieli- ja kulttuuriympäristössä sekä samalla tutustua suomalaiseen työkulttuuriin. Harjoittelijat työskentelevät kulttuurialan laitoksissa ja järjestöissä, osa myös suomalaisissa perheissä
Madridin autonomisessa yliopistossa on suomea opetettu vuodesta 1980. Suomi sisältyy filosofisen tiedekunnan viralliseen opetusohjelmaan ja on valinnainen, tutkintoon liitettävä aine osalle tiedekunnan kielten opiskelijoille. Lisäksi suomi on vapaa aine kaikille yliopiston opiskelijoille.
Vuodesta 1995 suomea on opetettu myös Madridin virallisessa kielikoulussa (Escuela Oficial de Idiomas). Aluksi suomea opetettiin ns. koekielenä, kunnes vuonna 2002 suomi sai virallisen opetuskielen aseman. Nyt opiskelijat voivat saada suomen kielen opinnoistaan todistuksen, joka on rinnastettavissa muihin virallisiin kielitaidon osoituksiin esimerkiksi paikallisessa viranhaussa.
Suomea Suomessa -harjoitteluohjelma: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/kv-harjoittelu/palvelut/suomea.htx
Näkökulmia EU:n laajenemiseen
Teksti: Jyrki Käkönen, Jean Monnet professori, Tampereen yliopisto
EU:n laajeneminen on osa eurooppalaisen järjestelmän uudelleen rakentumista. Sekä vanhojen että uusien jäsenmaiden kansalaisille laajeneminen on myyty rauhanprojektina ja elintason nousuna. Tosiasiassa laajeneminen on paljon monimuotoisempi ongelma, vaikka se jo Rooman sopimuksen perusteella voidaan nähdä väistämättömänä prosessina. Rooman sopimus vuodelta 1957 jätti silloisten kuutosten ovet avoimiksi kaikille demokraattisille eurooppalaisille valtioille.
Laajenemiseen kytkeytyy läheisesti kysymys siitä, millaista Eurooppaa kukin haluaa rakentaa. Englanti on varmasti ollut kaikkein haluttomin integraation syventämiseen ja sitä kautta mahdollisesti suvereenisuuden siirtämiseen valtioilta EU:n ylikansallisille instituutioille. Siksi Englannin pirtaan on sopinut EU:n laajentaminen, koska se asettaa esteitä syvenemiselle.
Laajenemisen ongelmat tulevat varmasti esiin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on puolestaan edellytetty EU:n kansainvälisen painoarvon vahvistamiseksi. Samalla on kuitenkin todettava, että tällä alueella tullaan kansallisen suvereniteetin ytimeen. Ja monet EU:n jäsenmaat ovat haluttomia luovuttamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätösvaltaa valtioilta EU:lle.
Laajeneminen siirtää EU:n vahvistamisen kansainvälisenä toimijana jonnekin tulevaisuuteen, vaikka EU:lle saataisiinkin hyväksyttyä uusi perustuslakisopimus. Tämä näkökulma on perusteltavissa uusien jäsenmaiden suhtautumisella Venäjään ja Venäjän näkemisenä merkittävänä turvallisuuspoliittisena uhkana. Useille EU:n vanhoille jäsenmaille Venäjä luonnonvaroineen ja markkinoineen on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka.
Uusille jäsenmaille EU ei tule olemaan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Ne katsovat, että turvallisuustakuun Venäjän uhkaa vastaan voivat antaa vain Nato ja sen takana Yhdysvallat. Siksi EU:n uudet jäsenet tulevat olemaan Englannin rinnalla vahvasti atlanttiseen yhteistyöhön suuntautuneita. Tämä voi viedä EU:ta lähemmäksi Natoa. Mutta samalla se nostaa esiin ristiriidan Natoon ja Yhdysvaltain politiikkaan kriittisesti suhtautuvien maiden kanssa. Siksi EU:n voi olla entistä vaikeampi löytää mitään yhteistä poliittista linjaa Kosovon, Irakin tai muiden vastaavien kriisien yhteydessä. Juuri tässä mielessä laajeneminen kaivaa pohjaa integraation syvenemisen alta.
Päätöksenteko EU:ssa voi muutenkin laajentumisen myötä hankaloitua, vaikka tätä onkin etukäteen pyritty välttämään tuomalla uusia asioita enemmistöpäätöksen piiriin. Kun kaikessa päätöksenteossa ei tarvitse edellyttää konsensusta on helpompi saada aikaan päätöksiä, mutta samalla syntyy mahdollisuus, että päätöksiä vastustaneet maat käytännössä irtautuvat päätöksestä ja seurauksena on loppujen lopuksi erilaisten kerrosten ja kehien EU. Näinhän jo todellisuudessa on muun muassa Schengen sopimuksen ja euron suhteen. Ja tällaista suuntausta tukee erilaisten poikkeussäädösten luominen estämään uusien jäsenmaiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta erityisesti työnhaun suhteen unionin alueella.
Kansainvälisyys antoi siivet
Lähikuvassa hankekoordinaattori Merja Tervo Rovaniemeltä.
Teksti: Seija Anttonen
Suunnittelija / CIMO
Merja Tervo työskentelee hankekoordinaattorina Rovaniemen kaupungin keskusvirastossa. ”Parhaillaan työn alla on Rovaseudun nuorten osallisuutta edistävä hanke, jolla on mielenkiintoinen, uusia toimintamalleja aikuisten työhön sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorten elämään etsivä kehittämistehtävä. Projekti on osa valtakunnallista nuorten osallisuushanketta, jota koordinoidaan Opetushallituksesta käsin”, toteaa Merja. Tie osallisuuskoordinaattoriksi on kulkenut nuorisotyön tehtävien ja Rovaniemen kaupungin projektitoiminnan kautta. Merjan viime vuodet ovat olleet täynnä projektitoimintaa, niin kansallista kuin kansainvälistäkin.
Nuoruudessa suorittamaansa nuorisotyön ja kansalaistoiminnan tutkintoa Merja on täydentänyt mm. yhteisöpedagogin opinnoilla. ”Ihan äskettäin sain todistuksen opettajan pedagogisista opinnoista Oulun opettajakorkeakoulusta. Merja on opiskellut työn ohessa, joten opiskelun voi sanoa tällä hetkellä olevan hänen harrastuksensa. Seuraavana on vuorossa johtamistaidon erikoisammattitutkinnon suorittaminen. "Opiskelu aikuisena on motivoivaa, sillä lähestulkoon kaikista opinnoista voi helposti löytää aineksia myös omaan arjen työhön. Arki tarvitsee innoitusta, se auttaa pitämään ainakin minun työvirettäni yllä. Mutta kansainvälisyys antaa minulle siivet!”
Merjan polku kansainvälisten asioiden pariin on alkanut kuntien välisestä ystävyystoiminnasta. Suomen liityttyä Euroopan unioniin lisääntyi kansainvälistyminen vauhdilla myös nuorisotyössä. ”Hyppäsin mukaan tuodakseni tietoa mahdollisuuksista myös pohjoiseen Suomeen ja oppiakseni itse uutta. Kansainväliset asiat ja niiden hoitaminen on aina kiinnostanut minua. Niissä on luovaa jännitettä, haasteita ja tekemisen meininkiä.”
”Olen tehnyt yhdessä nuorten kanssa EU:n Nuoriso-ohjelman tuella monia ikimuistoisia projekteja. Kokemusreppuun mahtuu mm. opintomatkoja, ryhmätapaamisia, lyhyt- ja pitkäkestoisia vapaaehtoisprojekteja ja seminaareja.” Merjan mielestä Nuoriso-ohjelman paras puoli on sen tuleminen lähelle nuoria ja nuorten parissa toimijoita. Kun kynnys osallistua on tarpeeksi matala, on itse ohjelmakin lähellä eurooppalaisia nuoria. ”Lukiessani nuorten hakemuksia ja raportteja, tulee lähes aina hyvä mieli siitä, että kokemuksia pidetään ainutkertaisina mahdollisuuksina, joita muistellaan ystävien kanssa pitkään. Ryhmätapaamista pidän erityisen turvallisena tapana astua ensi kertaa kansainvälisen toiminnan areenoille. Ryhmä auttaa uskaltamaan ja kokeilemaan omia siipiä.”
Ehdottomasti parhaina motivointikeinoina Merja näkee onnistuneet kokemukset, voitetut vaikeudet ja tiedon siitä, että uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön on koko ajan tarjolla. ”Työnantajani, Rovaniemen kaupunki, on suhtautunut kannustavasti kansainvälisen tietotaitoni kehittämiseen, samoin CIMOn nuorisoyksikön väki. Osallistumiset opintovierailuille ja kansainvälisiin seminaareihin ovat hyödyllisiä ja ajatuksia tuulettavia, yhteinen dialogi eurooppalaisten kollegojen kanssa taas loistavaa oman työn ja arvioinnin kehittämistä. Tavallaan kansainvälisyys haastaa meidät joka päivä. Se on asetelma, joka pitää liikkeessä ja välillä nostattaa jopa lentoon.”
Merja näkee kansainvälistymisen olevan tärkeää Lapin nuorille, joten se tärkeää myös hänen omassa työssään. ”Keskeisin tehtäväni on tiedottaa ja neuvoa Nuoriso-ohjelman mahdollisuuksista paikallisesti. Toimitan myös opettajille Comenius-tietoa ja kulttuuriväelle heitä kiinnostavaa informaatiota. Saan CIMOsta säännöllisesti mielenkiintoista kansainvälisyyspostia ja näenkin tärkeänä tehtävänäni tiedon viestittämisen edelleen paikallisille toimijoille. Myös eurooppalainen Eurodesk-verkosto on minulle tärkeä voimavara.”
Merjan varsinainen näköalapaikka kansainvälisissä asioissa on Nuoriso-ohjelman Suomen ohjausryhmä: ”Olen mukana ajan hermolla, ohjelman kansallisen toteuttamisen ytimessä. Tehtävä on mielenkiintoinen ja haastava ja toivon, että mukanaolostani koituu iloa ja hyötyä niin nuorille kuin aikuisillekin ohjelman parissa toimiville”. Vertaistukea ja ideoita kansainvälisten tehtävien hoitamiseen Merja saa Nuoriso-ohjelman kansallisesta Enne-verkostosta, jonka säännölliset kokoontumiset ovat intensiivisen yhteisen oppimisen aikaa. Saatuja oppeja Merja hyödyntää työssään Rovaseudulla. Seuraava haaste on nuorisoaloitekoulutuksen toteuttaminen Lapissa yhdessä CIMOn nuorisoyksikön kanssa.
Entä miten Merja näkee kansainvälisen toiminnan hyödyttävän Pohjois-Suomea ja Lappia?
Vastaukseksi tulee nopeasti lista mahdollisuuksista erityisesti pitkien välimatkojen maakuntien nuorille. Kansainvälisen toiminnan tuloksia ovat mm. omien vahvuuksien ja identiteetin tunnistaminen kohtaamisissa muiden maiden nuorten ja erilaisten kulttuurien kanssa, verkostoituminen ja luottamuksellinen kumppanuus sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen. ”Kansainvälisyydestä kehittyy vähitellen osa pohjoisten toimijoiden perustyötä ja -toimintaa, ja siitä hyötyvät alueen nuoret. Nuorisotiedotus tuo ajankohtaisen tiedon lähelle nuoria ja nuorten parissa toimijoita, ja kansainvälisyys tuo nuorten ihmisten elämään jännitettä, luovuutta ja uusia ystäviä”, toteaa Merja.
Sekä työssään että muussakin elämässään Merja on positiivinen ja uskoo, että ystävällisellä otteella on mahdollista saada paljon hyvää aikaan. ”Pidän elämää itseään tärkeässä arvossa, samoin oman elämän tasapainoa. Siitä saa voimaa ja eliksiiriä vaativillekin ponnistuksille. Välillä karkaan lämmittelemään kaamoksen keskeltä, viimeksi Egyptiin. Siellä ajatukset lentelivät vapaina ja huolia vailla. Ihan niin kuin juuri äsken Lappiin tulleet pääskyset”, summaa Merja kesäterveisensä.
Kesäkärpänen puree neuvontapalveluita
Kesä lähestyy ja sen myötä myös lomakausi - loma koittaa myös CIMOn tietopalveluun, joka on juhannuksesta alkaen suljettu kuukauden ajan. Asiakaspalvelumme ei kuitenkaan tyystin vetäydy riippumattoon loikoilemaan, sillä puhelin- ja sähköpostineuvonta toimivat myös kesäaikaan. Alla tarkemmat tiedot kesän palveluistamme:
Neuvontapuhelin numerossa 01080 6767 (pvm) palvelee läpi kesän, mutta 25.6. - 27.8.2004 välisenä aikana vain aamupäivisin (ma-to) klo 10 - 12.
Tietopalvelu (Hakaniemenkatu 2, Helsinki) on suljettu 25.6.-23.7.2004
Tietopalvelu on avoinna jälleen 26.7.2003 alkaen ma-to klo 12 - 16.
Sähköpostipalvelu osoitteessa cimoinfo@cimo.fi palvelee koko kesän.
Puhelin- ja sähköpostineuvonnan lisäksi tietopalvelumme normaaliin ”kesäarkeen” kuuluu neuvontatyössämme tärkeän sähköisen ja painetun aineiston ylläpito ja päivittäminen. CIMOn tietopalvelun laaja, pääasiassa tutkinto-opiskelua ulkomailla koskeva aineisto käsittää materiaalia yli kahdeksastakymmenestä maasta. Maakohtaisen, opiskelua koskevan perustiedon lisäksi tähän aineistoon kuuluu eri yksittäisten korkeakoulujen esitteitä, opinto-oppaita jne. Meiltä löytyy myös tietoa eri maissa järjestettävistä kielikursseista. Tietopalveluun saapuu jatkuvasti postitse uutta materiaalia, ja sen luokittelu, järjestely ja tarvittaessa syöttäminen kirjastomme kaikille avoimeen KORI-tietokantaan (osoitteessa ) jatkuu myös kesällä. Mahdolliset laajamittaisemmatkin materiaalin päivitys- ja luokitteluoperaatiot jne. on helpompi suorittaa tietopalvelun ollessa suljettuna edellä mainitun kuukauden ajan, jolloin niistä ei ole häiriötä asiakkaille.
CIMOn nuorille ja muille maailmalle mieliville suunnattu Maailmalle.net -sivusto on loma-aikanakin oiva väylä omien kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamiseen ja tiedonhakuun. Jotta palvelun sisältämät tiedot olisivat ajanmukaiset ja linkit toimivia, tieto- ja neuvontapalvelut ovat omalta osaltaan mukana palvelun päivitys- ja kehitystyössä. Esimerkiksi Maailmalle.net -palvelussa sijaitseva linkkipankki () ja muu maakohtainen tieto on nyt aiempaa helpommin löydettävissä palvelun etusivulta. Www-sivujen sekä puhelin- ja sähköpostineuvontamme avulla voimme kesälläkin tarjota asiakkaillemme auttavan kätemme kaikissa ulkomailla opiskelua ja muitakin kansainvälistymismahdollisuuksia koskevissa kysymyksissä.
Tieto- ja neuvontapalveluilla on lisäksi ilo saada lomailevan joukkonsa kesävahvistukseksi Åbo Akademista korkeakouluharjoittelija (ajalle 1.6.-31.8.), joka avustaa mm. yllämainituissa tehtävissä. Elokuun kuluessa alammekin jo palailla kesälaitumilta ja valmistautua uusiin haasteisiin ja vilkkaaseen syksyyn…
Mukavaa ja aurinkoista kesää!
CIMO | Tieto- ja neuvontapalvelut
tietopalvelu: Hakaniemenkatu 2, 00530 Helsinki, toinen kerros (ma-to klo 12-16)
neuvontapuhelin: 01080 6767 (ma-to klo 10-12 ja 13-15)
ulkomailta: +358 1080 6767
sähköposti: cimoinfo@cimo.fi
Makasiini
Nordplus Sprog - Nyt tarttumaan haasteeseen!
Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelma Nordplus Sprog tukee monenlaisia yhteispohjoismaisia kielihankkeita. Ohjelmasta myönnetään tukea mm. pohjoismaisten kielten ja kulttuurien kurssien järjestämiseen. Tukea on tarjolla myös erilaisten kielten opetusta ja oppimista käsittelevien konferenssien järjestämiseen sekä tutkimus- ja selvitysprojekteihin. Hankkeissa voidaan kehittää opetusmateriaalia ja uudenlaisia menetelmiä kielten opetukseen. Myös julkaisuihin, sanakirja- ja terminologiatyöhön sekä kieliteknologisiin projekteihin on mahdollista hakea rahoitusta ohjelmasta. Lisäksi tuetaan kielten opetuksen parissa toimivien organisaatioiden verkostojen käynnistämistä sekä suurelle yleisölle suunnattua tiedotustoimintaa.
Projektiesimerkkejä hakukierroksesta 1.2.2004: suuri sanakirja ruotsi-tanska, suomi-kolttisaami sanakirja, Nordens Institutin järjestämä kurssi ”Workshop on Small States”, opetuskurssi ”Väst-Norden”, terveysterminologian työ suomi-saami.
Hakijoina voivat toimia seuraavat ryhmät:
- oppilaitokset kaikilta koulutusasteilta
- kielten alueella toimivat organisaatiot, laitokset, verkostot
- yksittäiset henkilöt: esim. tutkijat, kääntäjät, virkamiehet, toimittajat (HUOM. tukea ei myönnetä kielikurssille osallistumiseen)
Hakuaika on kerran vuodessa 15.lokakuuta. Ohjelmasta löytyy lisätietoa CIMOn www-palvelussa osoitteessa http://www.cimo.fi > Etsitkö tietoa CIMOn ohjelmista > Nordplus > Nordplus Sprog.
Nordplus Sprog - Anta utmaningen!
Nordiska ministerrådets program Nordplus Sprog stöder olika nordiska språkprojekt.
Målsättningen är att främja internordisk språkförståelse, att stärka kunskaperna om språken i Norden, att främja en demokratisk språkpolitik samt att stärka de nordiska språkens ställning i och utanför Norden. Nordplus Sprog understöder följande aktiviteter: kurser, konferenser, forskningsprojekt, utredningsarbeten, publikationer, ordboks- och terminologiarbeten, utveckling och publicering av läromedel, språkteknologiska projekt, etablering av nätverk mellan aktörer på språkområdet, upplysningsarbete riktat till allmänheten.
Några projektexempel från ansökningsomgången 1.2.2004: stor svensk-dansk ordbok, finsk-skoltsamisk ordbok, kurs “Workshop on Small States” arrangerad av Nordens Institut, utveckling av hälsoterminologi finska-samiska, lärokurs om Väst-Norden.
Följande grupper kan fungera som sökande inom Nordplus Sprog:
- läroinrättningar på alla utbildningsstadier
- organisationer, nätverk, samfund som verkar inom språkområdet
- individuella sökande: t.ex journalister, forskare, översättare (NB. Ej personligt understöd för deltagande i språkkurser).
Ansökningstiden löper ut 15 oktober årligen. Mer information om Nordplus Sprog finns på CIMOs hemsidor (http://www.cimo.fi > Söker Du information om CIMOs program? > Nordplus > Sprog).
Nordplus Högre utbildning
Nordplus Högre utbildning -ohjelman johtoryhmä HÖGUT päätti Kööpenhaminassa 28.4.2004 tämän vuotisten Nordplus-apurahojen jakamisesta. Nordplus-apurahaa haki kaikkiaan 330 verkostoa ja 310 hakemusta hyväksyttiin. CIMO on lähettänyt sopimukset apurahan saaneille verkostoille.
Tukea haettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa eli noin 4 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Jaettavana on tänä vuonna runsaat 5 miljoonaa euroa. Aktiivisin verkostokoordinaattori oli Suomi 129 hakemuksen voimin. Muut maat toimivat koordinaattoreina seuraavasti: Tanska (74 hakemusta), Ruotsi ja Norja (58 hakemusta kummastakin), Islanti (8), Grönlanti (2) ja Färsaaret (1).
Tämänvuotisia painopisteitä olivat mm. yhteiset opinto-ohjelmat; niitä koski noin 40 hakemusta. Tukea myönnettiin kymmenelle hakijalle.
CIMO lähettää kaikille hakuun osallistuneille verkostoille Nordplus Nytt -uutiskirjeen.
Julkaisu-uutisia
Study in Finland 2004-2005. International Study Programmes in Higher Education -esite on ilmestynyt. Julkaisuun on koottu korkeakouluilta kerätyt tiedot noin 360 kansainvälisestä ohjelmasta, joista nelisenkymmentä on uusia. Esitteen rakennetta on uudistettu entistä helppolukuisemmaksi ja nopeakäyttöisemmäksi. Ohjelmaosuus on jaoteltu kahteen osaan, Degree Programmes / Non degree Programmes. Molemmissa osioissa ohjelmat on lueteltu koulutusaloittain. Näin esimerkiksi tietyn koulutusalan tutkintoon johtavien ohjelmien koko tarjonta - sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen - löytyy helposti yhdestä kohtaa. Esite on saatavissa myös pdf-tiedostona CIMOn www-palvelusta (http://www.cimo.fi) kohdasta Julkaisut ja tilastot > Englanninkieliset julkaisut.
Raportti ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille annettavasta suomen kielen opetuksesta ja sen kehittämistarpeista on julkaistu (CIMO Publications 1/2004). Raportti löytyy myös pdf-tiedostona CIMOn www-palvelusta (http://www.cimo.fi) kohdasta Julkaisut ja tilastot > Tutkimukset ja selvitykset.
Raportin laatinut työryhmä korostaa ulkomaisille opiskelijoille annettavan kotimaisten kielten opetuksen nivomista osaksi korkeakoulujen kansainvälistymisen strategiaa ja rekrytointipolitiikkaa. Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille on nähtävä yhtenä kansainvälistymisen laadun kriteerinä ja sen kehittämiselle ja opetustarjonnan lisäämiselle tulee myös osoittaa lisää resursseja.
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kieliopinnoissa keskeistä on opiskelijoiden integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa kotimaisten kielten opintojen sisäänrakentamista tutkintoon sekä opetustarjonnan laajentamista siten, että opiskelijan on mahdollista edetä systemaattisesti alkeista edistyneelle tasolle. Työryhmä suosittelee, että lähialueen korkeakoulut aktivoivat yhteistyötään yhteisen kieliopetuksen järjestämiseksi ja kehittävät yhteistyössä erilaisia opetusmuotoja ja uutta teknologiaa hyväksikäyttäviä kursseja ulkomaisten opiskelijoiden suomen opetukseen.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO asetti lokakuussa 2003 opetusministeriön toimeksiannosta työryhmän selvittämään ulkomaisille opiskelijoille annettavan suomen kielen opetuksen tarjontaa ja kehittämistarpeita. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Jyrki Kalliokoski Helsingin yliopistosta ja sihteerinä tutkija Irma Garam CIMOsta.
CIMOn vuosi 2003 sisältää lyhyen katsauksen menneen vuoden tapahtumiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toimintakertomuksen pdf-versioon voi tutustua CIMOn verkkopalvelussa linkin Julkaisut ja tilastot alla. Samasta osoitteesta löytyy myös suomenkielinen Tarkempaa tietoa CIMOn toiminnasta vuonna 2003 -pdf, jossa CIMOn yksiköiden toimintaa on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin.
Täydellinen julkaisuluettelo ja tilausohjeet löytyvät CIMOn verkkopalvelustahttp://www.cimo.fi > Julkaisut ja tilastot.
OPM:n hallinnon alan tiedottajat tapasivat CIMOssa
Tiedottajien tapaamiseen CIMOssa 21.4.2004 kokoontui yli 50 tiedottajaa opetusministeriön hallinnon alan eri organisaatioista, suurin osa heistä edusti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä OPM:n ja CIMOn viestintäyksiköt.
Tapaamisen teemana oli Viestintä kansainvälisessä toiminnassa ja markkinoinnissa. Monipuolisissa ja kiinnostavissa puheenvuoroissa käsiteltiin kansainvälisiä markkinointitoimia eri organisaatioissa. Aluksi Merja Lankinen ja Sirpa Lotsari CIMOsta kertoivat CIMOn viestinnän roolista kansainvälisen toiminnan tukena. Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa CIMO tekee tunnetuksi suomalaisten korkeakoulujen tarjontaa ulkomailla mm. erilaisten julkaisujen, webbi-palveluiden ja messuosallistumisten kautta.
Marianne Huttunen Finnfactsista valotti osanottajille, mikä meissä kiinnostaa ulkomaisia toimittajia ja Irene Muurinen Promice Communication Oy:stä antoi käytännön vinkkejä siitä, kuinka viestintätoimisto voi toimia apuna markkinointiviestinnässä. Case-esimerkkeinä Outi Savonlahti Joensuun yliopistosta ja Iris Schwanck FILI:stä - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksesta kertoivat, kuinka kansainvälinen markkinointiviestintä on heidän organisaatioissaan toteutettu. Tapaaminen päättyi vilkkaaseen keskusteluun eri organisaatioissa toimivien tiedottajien vaihtaessa kokemuksiaan viestinnän huipuista, laaksoista ja arvaamattomista jyrkänteistä.