Työssäoppija matkaa maailmalle

Monen nuoren suusta kuulee usein lauseen ”Mitä hyötyä siitä EU:sta mulle muka on?” Nuoria ei oikeastaan voi tästä syyttää, uutisetkin kun tarjoavat pääasiassa tietoa esimerkiksi uudesta perustuslaista, Lissabonin strategiasta tai unionin laajentumisesta. Nämä asiat ovat melko abstrakteja ja kovin vieraita usealle parikymppiselle. Pitäisi ennemminkin kertoa ja kerrata perusfaktat, jotta kokonaiskuvaakin voitaisiin ymmärtää. Peruskoulussa opittu tieto on jo pitkän aikaa sitten kadonnut muistista, ja uutta on vyörynyt kuormittamaan muistia sen jälkeen. Euroopan unioniin liittyvät asiat pitäisi saada osaksi jokapäiväistä arkea myös ammatillisiin oppilaitoksiin. EU:n tuomat hyvät asiat pitäisi saada konkretisoitua.

Tosiasia on, että myös ammattiin opiskelevat ovat päässeet nauttimaan EU:n tuomista hyödyistä. Tulevilla ammattilaisilla on Suomen EU-jäsenyyden ansiosta entistä paremmat mahdollisuudet päästä jo opiskeluaikanaan haukkaamaan pala Euroopasta. On tullut yhä suositummaksi suorittaa työssäoppimisjakso osittain tai kokonaan ulkomailla. Myös kokonaisille luokille aukeaa usein mahdollisuus päästä opettajan johdolla kurkistamaan toiseen Euroopan valtioon, ja suomalaisissa oppilaitoksissakin vilisee muualta kotoisin olevia opiskelijoita.

* * *

Pelkkä opiskelijan into maailmalle lähtöön ei kuitenkaan riitä, vaan asiaan vaikuttaa myös oppilaitoksen kiinnostus auttaa ja tukea opiskelijaa. Työssäoppimisen suorittaminen ulkomailla edellyttää myös oppilaitoksen hyväksyntää. Pikainen tsekkaus osoittaa, että lähes kaikkien ammatillisten oppilaitosten nettisivuilta löytyy osio kansainvälisyys. Se, mitä osio pitää sisällään, vaihtelee oppilaitoksittain kuitenkin paljon. Innokkaimmat järjestävät kansainvälisyyden ympärille teemaviikkoja, toiset päästävät pitkin hampain matkaan pari opiskelijaa.

Oppilaitosten suurimpia haasteita ovat työssäoppimisen käytännön järjestelyt. Prosessi voi mennä opiskelijan kannalta pieleen, jos esimerkiksi sopimus työnkuvasta ja työssäoppimisjakson tavoitteista unohdetaan tehdä. Opiskelijoille on luvattu oppilaitoksen järjestämä työssäoppimispaikka, mutta opettaja ei olekaan halukas sitä hankkimaan. Lähtö jää, tai opetushenkilökunta unohtaa tarkastaa ulkomailla olevan tahon luotettavuuden.

Työssäoppimisen onnistuminen vaatii työtä, jotta opiskelija saa reissustaan tarvittavat taidot ja hyödyt. Opiskelijaa pitäisi ohjata työssäoppimisen aikana, mutta miten ohjaus käytännössä järjestetään, jos välimatkaa on parituhatta kilometriä? Työpaikan luotettavuus on tarkistettava joko oppilaitoksen edustajan käynnillä kohteessa tai paikallisen yhteistyötahon kautta. Opiskelijaa ei saa päästää tekemään pelkkiä hanttihommia, ja näin tapahtuessa ongelmiin on puututtava pikaisesti.



* * *

Erityisesti kesätöiden saaminen eri puolilta Eurooppaa on suhteellisen helppoa. Kimmokkeena lähtöön on usein kiinnostus maan kieleen ja kulttuuriin tai halu parantaa kielitaitoa. Myös maailmankatsomuksen avartaminen innostaa ulkomaille lähtöön. Moni ulkomaille lähtevä opiskelija yksinkertaisesti luovuttaa harvalukuisten kesätyöpaikkojen metsästämisen Suomesta. Eivätkä tarjoilijan hommat Välimeren lämmössä kuulosta lainkaan pahalta.

Nuoria pitäisi entistä enemmän ohjeistaa myös varovaisuuteen työpaikan hankkimisessa, sillä internetin ja kansainvälisen rikollisuuden myötä perillä voi odottaa aivan toista kuin on luvattu. Jotta edellä mainitut tilanteet voidaan välttää työssäoppimisen osalta, olisi hyvä, jos oppilaitos olisi aktiivisesti mukana paikan hankinnassa. Samoin työvoimatoimistojen roolia nuorten tukena ja turvana pitää korostaa.

Yhdentynyt Eurooppa on avannut meille kaikille mahdollisuuden kansainvälistyä. Euroopan unionista ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista tarvitaan kuitenkin lisää tietoa oppilaitoksiin. Kun passiakaan ei enää edes tarvita kaikkialle, riittää, että nappaat hammasharjan laukkuusi ja lähdet!