Campus-logo
arkisto
palaute
toimitus
tekstiversio
CIMOn verkkolehti 2/2005 19.5.2005
Pääkirjoitus
Ammattiosaajan vuosi
Artikkelit
Teemavuosi nostaa ammattikoulutuksen profiilia
Nuoret taitajat kisaavat ja koettelevat rajojaan
Metallitaidetta Saunakalliosta Ventimigliaan
Ergonomista muotoilua ja kieliä
Sosiaali- ja terveysalan osaaminen näkyy Leonardo-hankkeissa
Rekrytointipalvelut työllistyjän tukena
Tili tonse – tehdään teatteria yhdessä!
Merhaba, Turkki!
Ungdomarnas egna idéer – hur kan man förverkliga dem?
Kolumni
Lähikuvassa
 
Makasiini
CIMOlta kysyttyä
>> Takaisin etusivulle

Tili tonse – tehdään teatteria yhdessä!

Heljä Pitkänen, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija ja kouluttaja



Sambialaiset ja suomalaiset opiskelijat Unzan kampuksella (kuva: Suvi Tuhkanen)

Tili tonse -projektia rahoitetaan CIMOn NORTH-SOUTH Higher Education Network -ohjelmasta. Projektin aiheena on yhteisöteatterin tekeminen ja osapuolina Sambian yliopisto Unza, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opiskelija- ja opettajavaihdossa on tämän vuoden aikana yhteensä 12 opiskelijaa ja 2 opettajaa. Me suomalaiset opiskelijat olemme Sambiassa maaliskuusta kesäkuuhun ja sambialaiset tulevat syksyllä kolmeksi kuukaudeksi Suomeen.

Saavuimme Lusakaan, Sambian pääkaupunkiin, kuukausi sitten. Paikallisessa yliopistossa on noin 7000 opiskelijaa. Draamaa opiskellaan kirjallisuuden ja englanninkielen laitoksella, jossa sen on ottanut sivuaineekseen noin 160 opiskelijaa. Olemme opiskelleet yhdessä sambialaisten opiskelijoiden kanssa: aamupäivällä kuuntelemme professori Mtongan luentoja mm. afrikkalaisesta teatteriperinteestä ja draaman käytöstä tutkimusmenetelmänä, iltapäivät teemme käytännön teatteriharjoitteita.

Kulttuurikylpyä ja yhteisöteatteria

Oppimista tapahtuu myös vapaa-aikana. Arjen rutiinien omaksumisen lisäksi meillä on paljon opittavaa paikallisesta kulttuurista. Minibussimatkalla käyty lyhyt keskustelu voi johtaa kosintaan. Kadulla saattaa kohdata paikallisen prinssin tai päätyä noitatohtorin vastaanotolle. Täällä saa myös kokemuksia vähemmistönä olemisesta: meidät huomataan huutamalla ”Musungu!” eli valkoinen. Taksikuskit pyrkivät kilvan saamaan meitä kyytiinsä. Olemme totutelleet käyttämään paikallisten suosimia minibusseja, joissa sisäänheittäjä-rahastaja huikkaa pysäkillä seisoskeleville ihmisille bussin määränpään. Reittiä saatetaan kesken matkaa muuttaa menijöiden toiveiden mukaan.

Vaihtomme tavoitteena on opetella yhdessä sambialaisten opiskelijoiden kanssa yhteisöteatterin eri muotoja käytännön työskentelyä varten. Olemme tehneet esimerkiksi Augusto Boalin forum-teatteria ja prosessidraamaa. Suomalaiset opiskelijat ovat jakaneet omaa tietotaitoaan vetämällä teatterityöpajoja sambialaisille opiskelijoille. Vaihtoon osallistuvat opiskelijat saavat soveltaa oppimaansa käytäntöön: jokainen sambialais-suomalainen työpari tekee draamaa lusakalaisissa yhteisöteattereissa.

Työ tehdään Lusakan köyhillä alueilla yhdessä paikallisten yhteisöteatteriryhmien kanssa. Olemme saaneet tuntumaa niiden toimintaan vierailemalla nuorten keskuksessa toimivassa African Direction -teatteriryhmässä, aidsin vastaisessa naisten toimintakeskuksessa Swaazissa sekä Twatashan yhteisökoulussa. Olemme nähneet perinteikästä afrikkalaista tanssia sekä valistusnäytelmiä, joiden aiheena on ollut esimerkiksi aids.

Tili tonse sambialaisesta näkökulmasta

Yksi sambialaisista vaihto-opiskelijoista on Moffat Moyoa, joka opiskelee neljättä ja viimeistä vuottaan englantia. Sivuaineopinnoissaan hän on perehtynyt mm. brittiläiseen ja amerikkalaiseen draamaan sekä perinteikkääseen comedia del arte –suuntaukseen. Vaihdosta hän toivoo laajempia näkökulmia länsimaiseen teatterin tekemiseen. Moffatin mukaan Sambiasta puuttuu käytännön kokemusta ja tietoa teatterin tekemisestä. Teatteria voi opiskella yliopistossa vain teorian tasolla. Maassa on paljon itseoppineita ammattilaisia, mutta alan oppilaitoksia ei ole.


Draamaharjoitusten katsojina Miika, Moffat ja Hanna (kuva: Milla Mäkilä)

Tili tonse –hanke on Moffatille ainutlaatuinen kokemus jo sen takia, että muita vaihtomahdollisuuksia ei ole ollut tarjolla. Suomesta hän toivoo löytävänsä ystäviä ja yhteistyökumppaneita tuleviin teatteriproduktioihin. Yhteistyötä on jo vaihtoporukassa saatu lupaavalle alulle, sillä Moffat tekee lauluja yhdessä suomalaisen vaihto-opiskelijan Maria Santavuoren kanssa.

Moffat kirjoittaa runoja ja näytelmiä. Tulevaisuuden unelmatyötä voisi olla esimerkiksi luennointi yliopiston kirjallisuuden ja englannin kielen laitoksella, tietysti käytännön teatterin tekemisen ohella. Haaveena on ohjata, näytellä ja jatkaa draaman kirjoittamista.

Kysyin Moffatilta meitä suomalaisia askarruttaneesta asiasta eli sambialaisten naisten asemasta taiteessa. Moffat kertoo kulttuurilleen olevan tyypillistä, että miehillä on päätäntävalta naisten tekemisiin, mikä näkyy esimerkiksi naisten vähälukuisuutena koulutuksessa ja työelämässä. Naisen on kuunneltava miehen mielipidettä kaikessa. Moffat arvelee, että esimerkiksi esiintyvän taiteilijan aviomies saattaa helposti olla mustasukkainen siitä, että nainen asettuu koko maailman nähtäväksi.

Tili tonse suomalaisesta näkökulmasta

Miika Neulamäki, suomalaisryhmän ainoa mies, opiskelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sosiokulttuurista työtä. Hän kuuli Sambia-projektista opettajaltaan Jouni Piekkarilta vuosi sitten. Kun opiskelijavaihtomahdollisuus avautui North-South –ohjelman myötä, Miika tarttui tilaisuuteen. Aikaisempaa kokemusta on vaihdosta Liettuasta, jossa Miika teki draamatyöpajoja yhdessä paikallisten opiskelijoiden kanssa.


Heljä, Mukuka ja Miika forum-teatteriveistoksena (kuva: Milla Mäkilä)

Miika on havainnut eroja suomalaisen ja sambialaisen draaman välillä. Sambiassa tyypillistä näyttäisi olevan monologiin pohjaava esitystapa sekä valistuksellisuus: usein esitysten aiheena on esimerkiksi aidsin tai lasten seksuaalisen hyväksikäytön kaltaisia asioita. Toinen suomalaista oudoksuttava piirre on kollektiivisuus elämän perusasenteena, intensiivinen yhdessäolo. ”Lähelle tuleminen” on toisinaan jopa ahdistanut suomalaista miestä. Toisaalta hän on löytänyt itsestään ihmisen, joka mielellään rupattelee sambialaisten kanssa niitä näitä.

Vaihdosta Miika toivoo saavansa elävämmän kuvan kolmannen maailman problematiikasta; tilastot eivät kerro kaikkea. Keskeistä on kulttuurinen kohtaaminen. Miika kirjaa kokemuksiaan ja prosessoi niitä. Hän toivoo omaan elämäänsä pysyviä vaikutteita afrikkalaisesta kiireettömästä elämäntavasta.

Itse hankkeessa Miika kaipaisi tavoitteiden tarkentamista ja sen varmistamista, että ne ovat kaikilla osapuolilla yhteiset. Myös tavoitteiden saavuttamisen menetelmistä olisi hyvä käydä keskustelua. Vaihtoon lähtijöitä hän muistuttaa mentaalisen valmentautumisen tärkeydestä, kun edessä on uudenlaisen kulttuurin kohtaaminen. Itse hän valmistautui vaihtoon lukemalla mm. Sambiassa työskennelleiden suomalaisten kirjoittamia artikkeleita ja nettipäiväkirjoja.


Tili tonse = Kaikki yhdessä

Lisää tietoa NORTH-SOUTH -ohjelmasta saa CIMOn verkkopalvelusta

Tulosta
Tulosta

ISSN 1458-9907 © Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, PL 343, 00531 Helsinki, puh. (09) 7747 7033 (vaihde), fax (09) 7747 7064