Suomalaiset eurooppalaisen
kulttuuriyhteistyön pyörteissä

Suomalaiset kulttuuritoimijat ovat olleet aktiivisesti mukana EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmassa, jonka kausi päättyy tämän vuoden jälkeen. Ohjelman tavoitteena on edistää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä, mutta millaista käytännön toimintaa tavoitteiden taakse kätkeytyy?

Kulttuuri 2000 on EU:n ensimmäinen puiteohjelma, joka kattaa kaikki kulttuurin alat kulttuuriperinnöstä visuaalisiin ja esittäviin taiteisiin saakka. Käytännössä sen ulkopuolelle jäävät vain elokuva ja televisio, joille EU:lla on oma tukiohjelmansa. Ohjelman tuki on kanavoitu toisaalta kulttuurin alalla toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin, toisaalta kirjallisuuden kääntämiseen. Lisäksi järjestetään kansainvälisiä kilpailuja ja erillishakuja. Näkyvä – ja juuri nyt Suomelle erityisen ajankohtainen – Kulttuuri 2000 -tuen kohden on Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtuma.

Ohjelma on tarkoitettu kulttuurialan yksityisille ja julkisille organisaatioille, joiden skaala vaihtelee pienistä yhdistyksistä säätiöihin, kuntien kulttuuritoimiin ja valtion suuriin museoihin saakka. Yhteistyötä voi tehdä muiden EU-maiden lisäksi mm. Bulgarian, Islannin, Liechtensteinin, Norjan, Romanian ja Turkin kanssa.

Tukea on saatu näyttämötaiteen, kuva- ja veistotaiteen, kirjallisuuden, musiikin ja kulttuuriperinnön aloilla toteutetuille hankkeille. Järjestäjät, joita on useasta maasta, ovat tehneet yhdessä mm. yhteistuotantoja ja festivaaleja, esityksiä, mestarikursseja, työpajoja ja kiertonäyttelyitä. Oleellista on eurooppalainen yhteistyö: alan ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen sekä tiedon ja kokemusten vaihto.

Suomalaiset ovat olleet aktiivisia

Kulttuuri 2000 -ohjelmaa hallinnoi Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, joka valitsee tukea saavat hankkeet ohjelman hallintokomitean ja riippumattoman asiantuntijaryhmän avulla. Hakuja on ollut kerran vuodessa; ohjelmakauden viimeinen hakukierros päättyi lokakuussa. Neuvonta- ja tiedotustyötä tekevät ohjelmamaissa Kulttuurin yhteyspisteet ja Suomessa tehtävää hoitaa CIMO.

Outi Haapanen ja Hanna Hietaluoma-Hanin CIMOn yhteyspisteestä ovat tyytyväisiä suomalaisten kulttuuritoimijoiden aktiivisuuteen: ohjelman 7 toimintavuoden aikana suomalaisia osallistuu arviolta 170 hankkeeseen. Ohjelman kokonaisbudjetti on 236,5 miljoonaa euroa, josta on vuosittain jaettu hankkeille noin 30 miljoonaa. Viimeisen hakukierroksen tuloksia odotellaan loppuvuodesta, mutta ne hankkeet, joissa on ollut mukana suomalaisia, ovat tähän mennessä saaneet EU-tukea lähes 33,4 miljoonaa euroa.

Vuosina 2000–2005 suomalaisia on ollut mukana lähes 150 tuetussa hankkeessa, joista 43 koordinoidaan Suomesta käsin. Haapasen ja Hietaluoma-Haninin mukaan alat ovat hyvin edustettuina, mutta suomalaisvetoisissa hankkeissa ovat kunnostautuneet erityisesti visuaaliset taiteet ja kulttuuriperintö. Myös kirjallisuuden käännöshankkeita on suomalaisvoimin toteutettu runsaasti. Ohjelmaan osallistutaan kautta Suomen. Ylivoimaisesti suurin osa hankkeista keskittyy Uudellemaalle, mutta myös Pirkanmaalla sekä Keski- ja Varsinais-Suomessa on oltu aktiivisia.


Suomalainen Hans Halinen, 15 v, suunnitteli tuolin, jonka käytännön toteutuksesta vastasi

Isku Interior. Prosessi on osa Fantasy Design -hanketta. Kuva: Pia Inberg (Isku)

Erilaisia hankkeita, erilaisia toimijoita

Millaisia muotoja eurooppalainen kulttuuriyhteistyö sitten voi käytännössä saada? Esimerkiksi Kotkan kaupungin kulttuuritoimi osallistui Making Memories Matter -hankkeeseen, jossa rakennettiin siltaa maiden ja sukupolvien välille ikäihmisten muistojen avulla. Hanketta koordinoi brittiläinen Age Exchange Remiscence Centre ja mukana oli kotkalaisten lisäksi kumppaneita Espanjasta, Saksasta, Tšekistä, Puolasta ja Romaniasta. Käytännön tekijät olivat vanhuksia, jotka eri osallistujamaissa työstivät taiteilijoiden johdolla omaa elämäntarinaansa muistorasioiksi. Muistorasioista koottiin osallistujamaissa kiertänyt näyttely, joka tiivisti maiden historiaa ja kulttuuriperintöä yksittäisen ihmisen kokemukseen. Suomalaisten muistorasioissa nousivat esille erityisesti sota-ajan kokemukset ja sodan jälkeinen elämä. Näyttelyä tuettiin oheistapahtumilla, luennoilla ja työpajoilla.

Vuoden 2004 näkyvimpiin suomalaisvetoisiin hankkeisiin esittävien taiteiden alalta kuului Borrowed Light. Sen ytimenä oli Tero Saarisen koreografiaan perustuva tanssiteos, jossa tutkitaan yhteisöllisyyden, yksinäisyyden, omistautumisen ja uhrautumisen teemoja. Hanketta koordinoi Tero Saarinen Company; muina osapuolina oli tanssialan toimijoita Ranskasta, Italiasta ja Ruotsista. Esitys kantaesitettiin Le Havressa Octobre en Normandie -tanssifestivaaleilla syksyllä 2004, minkä jälkeen se kiersi hankemaissa. Ensi-illan yhteydessä järjestettiin laaja eurooppalaisia yhteistuotantoja käsitellyt seminaari tanssiryhmien, teattereiden, festivaalien ja agentuurien tuottajille.

Kolmivuotinen Fantasy Design on muotoilukasvatushanke, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulun yläasteiden ja lukioiden oppilaat. Hanketta koordinoi Designmuseo Suomesta, muita osapuolia on Belgiasta, Britanniasta, Norjasta ja Tanskasta. Keskeistä on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö: muotoilijavierailuja, työpajoja, opettajien täydennyskoulutusta ja oppimateriaalin tuottamista. Näkyvin tuote on kuitenkin koululaisten muotoilemista esineistä koottu kansainvälinen kiertonäyttely, joka nähtiin Designmuseossa viime syksynä.

Ranskasta johdetun Pépinières européennes por jeunes artistes -verkoston koordinoima map xxl -hanke tähtää konkreettisesti nuorten taiteilijoiden liikkuvuuteen. Kyseessä on residenssiohjelma, johon valituille taiteilijoille tarjotaan työskentelytila ja -välineet, asunto ja elinkustannukset kattava stipendi toisesta maasta. Residenssejä on 66 ja maita 25; eurooppalaisten lisäksi mukana on Kanada. Varsinaisia hankeosapuolia on Espanjasta, Luxemburgista, Tšekistä, Irlannista ja Romaniasta; suomalaisia edustaa Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiö.

Valokuva-aiheisen Backlight-hankkeen päämääränä oli luoda eurooppalainen kulttuuritoimijoiden verkosto, joka ylläpitää keskustelua valokuvauksen ja taiteen ajankohtaisista kysymyksistä. Koordinaattorina toimi tamperelainen Valokuvakeskus Nykyaika; kumppanit tulivat Italiasta ja Itävallasta. Hankkeen ytimen muodosti näyttävä nykyvalokuvan triennaali, joka toteutettiin Tampereella nyt jo kolmatta kertaa. Tapahtumaan sisältyi lukuisten näyttelyiden lisäksi mm. työpajoja, seminaareja ja kilpailuja sekä portfolio-katselmus valokuvaajille.

EU-tuki on tuonut tekemiseen laajuutta

Toiminnanjohtaja Iiris Autio Tero Saarinen Companystä tiivistää EU-tuesta saadun hyödyn erinomaisiin taloudellisiin puitteisiin, joilla Borrowed Light -teoksen tuotantoon saatiin vauhtia ja joiden turvin teoksen ensi-illan yhteydessä pidetty seminaari ylipäätään voitiin järjestää.

Moniin hankkeisiin EU-tuki on tuonut volyymia, johon muuten ei olisi päästy. Designmuseon museolehtori Liisa Aholainen uskoo, ettei Fantasy Design -hanketta olisi voitu toteuttaa samassa mittakaavassa osallistujien omilla resursseilla. ”EU-tuki oli ratkaiseva mm. opetusmateriaalin, painotuotteiden, verkkosivujen ja näyttelyarkkitehtuurin tuottamisessa.”

Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiötä edustavan Riikka Suomen mukaan EU-rahat mahdollistivat käytäntöjä helpottaneen verkostoitumisen. ”Omarahoitteiset residenssit voisivat teoriassa toteutua ilman tukeakin. Nyt olemme voineet organisoida ohjelmalle Euroopan laajuisen tiedotus- ja hakuprosessin; samoin kaikki residenssitaiteilijat ensi vuonna Luxembourgiin kokoava taiteilijafoorumi järjestetään tukirahoilla.”

Kotkan kulttuuritoimenjohtaja Taina Rasi puhuu EU-tuella tehdystä aluevaltauksesta: kaupunkiin perustettu Muistojen talo, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta, saa jatkuvasti kouluttaa ja neuvoa muistelutyöstä ja muistorasia-tekniikasta kiinnostuneita.

Lisää tietoa EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmasta saa CIMOn verkkopalvelusta

Lisää tietoa hankkeista:
Kuukauden hanke -sarja
Suomalaiset toimijat Kulttuuri 2000 -hankkeissa