Lähikuvassa Teemu Kokko,
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vararehtori

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vararehtori Teemu Kokko on nähnyt läheltä ammattikorkeakoulujen vaiheet haparoivista ensiaskeleista vakiintuneeksi osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Siinä sivussa on tullut seurattua koulutuksen huimaa kansainvälistymistä. Nyt alkuaikojen eksotiikka on karissut ja Lontoossa piipahtaminen on monelle yhtä arkista kuin raitiovaunumatka kaupungin keskustaan. Oppilaitoksen käytävillä liikkuu opiskelijoita ja opettajia eri puolilta maailmaa.

Teemu Kokko on kauppatieteen tohtori, joka aloitteli uraansa Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun opettajana vuonna 1986. Seuraavalla vuosikymmenellä hän siirtyi korkeakoulun hallintoon. Nyt hän työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vararehtorina ja sen suurimman eli liiketalouden yksikön johtajana.

Tällä hetkellä eletään vielä keskellä uuden ammattikorkeakoulun rakennusvaihetta, sillä Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia yhdistivät toimintansa vuoden alussa. Uusi Haaga-Helia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu, jossa on 11 000 opiskelijaa. Liiketalouden lisäksi koulutetaan osaajia hotelli-, ravintola- ja matkailualalle, IT-alalle, johdon assistenteiksi ja opettajiksi; Vierumäen toimitiloissa opetetaan myös liikuntaa. Ammattikorkeakoulussa työskentelee 600 henkilöä, joista noin puolet on opettajia.

Kansainvälisten vaihtojen laadulla korkeat tavoitteet

Kansainvälisyys oli tärkeää jo Haagalle ja Helialle, ja samoille periaatteille rakentaa Haaga-Heliakin. Teemu Kokko luettelee tuloskorttiin kirjattuja tavoitteita kuluvalle vuodelle: 180 lähtevää ja 230 saapuvaa vaihto-opiskelijaa, lisäksi noin 50 opiskelijan odotetaan suorittavan harjoittelunsa ulkomailla. Oppilaitoksessa opiskelee myös satoja ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, yksin IB-ohjelmassa heitä on kolmisensataa.

Kansainvälisen opiskelijakunnan lisäksi oppilaitoksen käytävillä liikkuu yhä kasvava määrä ulkomaisia opettajia: tuoreimpana rekrytointina Kokko mainitsee Kiinan kielen ja kulttuurin opettajan. Ulkomaalaistaustaiset opettajat eivät opeta pelkästään kieli- ja kulttuuriaineita, vaan myös varsinaista substanssia. Vakinaisen opettajakunnan lisäksi ammattikorkeakoulun opetusta täydentävät vierailevat opettajat ulkomaisista yhteistyöoppilaitoksista.

Kokon mukaan kansainvälisyys on jo nyt osa ammattikorkeakoulun arkea, mutta tavoitteena on vielä enemmän integroida vierailevien opettajien kursseja osaksi opetusohjelmaa. ”Parhaimmillaan saamme tietyn opiskelujakson yhteistyöoppilaitokselta sen sijaan, että järjestäisimme sen itse tai ostaisimme sen jostakin. Vastavuoroisesti joku omista opettajistamme käy täydentämässä kumppanin opetusohjelmaa.”

Myös opiskelijavaihdon laadulla on korkeat tavoitteet. ”Pyrimme siihen, että Haaga-Heliassa vaihdot eivät ole matkustamista, vaan osaamisen kasvattamista jollakin sellaisella alueella, jossa ulkomainen kumppani on vahva. Emme lähetä vaihto-opiskelijoita Lontooseen tai Beijingiin, vaan ennen kaikkea opiskelemaan jotakin, joka onnistuu juuri siellä. Yhä enemmän panostetaan myös vaihtojaksojen suunnitteluun ja niihin valmistautumiseen. Opiskelijoille tarjotaan kohdemaahan orientoivia opintoja ennen lähtöä. Näin varmistamme, että hän myös pärjää kohteessaan, sillä kulttuurierot saattavat olla haastavia.”

Omat vaihto-opettajajaksot rikastuttavat työtä

Teemu Kokko tuntee vieraan kulttuurin haasteet myös omasta kokemuksesta, sillä hän on diplomaattivaimonsa uran takia asunut ulkomailla pariin otteeseen. Lisäksi kokemusta on kertynyt opettajavaihdosta – varovaisesti arvioiden paristakymmenestä jaksosta ainakin kymmeneen maahan. ”Tavoitteena on edelleenkin tehdä silloin tällöin vaihto-opettajakeikkoja, vaikka nykyisessä toimenkuvassa ei juuri opetustunteja olekaan”, sanoo Kokko. ”Parhaimmillaan voin matkallani yhdistää kaksi asiaa – neuvottelut yhteistyöstä ja intensiivisen opetusjakson, joka tuo terveellistä vaihtelua paperinpyörittämiseen. On välillä hyvä päästä tekemään ’oikeaa työtä’, säilyy tuntuma siihen mistä tässä hommassa on oikeasti kysymys.”

Kokko on opettanut monessa maassa – Eurooppa on tullut koluttua aika tarkkaan läpi, samoin Venäjällä on käyty moneen kertaan; siellä Kokko opettaa venäjäksi, muualla englanniksi. ”Olen kokenut ulkomaanjaksot työtä rikastuttavana asiana, vaikka ne ovat työläitä valmistella ja vaikka kotiinpalaajaa rangaistaan vielä työpöydälle kertyneillä tuplatöillä. On palkitsevaa havaita, että opiskelijat ja opetettavat asiat eivät ole riippuvaisia siitä paikasta jossa ollaan. Intensiiviopetuksessa syntyy useimmiten hyvin läheinen suhde opetettavaan ryhmään. Saattaa olla, että viestejä tulee vielä kuukausienkin jälkeen.”

Ulkomaisista opiskelijoista kannattaa huolehtia hyvin!

Kokon käsityksen mukaan EU:n Erasmus-ohjelma näyttelee keskeistä roolia sekä Haaga-Helian opiskelija- että opettajavaihdossa; esimerkiksi ohjelman viikon mittaiset opettajavaihdot sopivat loistavasti oppilaitoksen työrytmiin. ”On ilman muuta selvää, että tätä nykyistä kansainvälisyyden tasoa ei olisi saavutettu ilman Erasmusta.” Paljon vaihtoja tehdään myös bilateraalisopimusten perusteella – erityisesti Venäjällä toiminta käynnistyy yleensä hyvien henkilökohtaisten suhteiden ja niitä seuranneiden sopimuksen varassa. Haaga-Heliassa ollaan nyt valmistelemassa Aasia-strategiaa. ”Tavoitteena on tehdä yhteistyötä suomalaisten yritysten ja paikallisten oppilaitosten kanssa. Avauksia on tehty monessa Aasian maassa, mutta nyt mietitään millaisin kriteerein esimerkiksi yhteistyöoppilaitoksia valitaan.”

Eurooppa tuntuu menettäneen hohtoaan suomalaisten opiskelijoiden silmissä: Kokko muistelee, miten kansainvälistymisvaiheen alussa opiskelijavaihtopaikat revittiin käsistä ja nyt niitä jää jopa täyttämättä. Monesti syyt ovat varsin konkreettisia – ei esimerkiksi haluta menettää hyvää asuntoa. Suomalaisten lähtijöiden Erasmus-luvut ovat viime vuosina olleet hienoisessa laskussa koko maassa.

Sen sijaan Suomeen tulijoita riittää vuosi vuodelta enemmän. Mikä Suomessa ja esimerkiksi Haaga-Heliassa houkuttelee? ”Suomi on syystä profiloitunut hyvätasoisen koulutuksen maaksi ja saanut nauttia myös Nokian kaltaisten yritysten menestyksestä. Meihin liittyy myös jonkinlaista kivaa särmää, eksotiikkaa muihin Euroopan maihin verrattuna. Haaga-Heliassa vaihto-opiskelijoista pidetään hyvää huolta – tukipalvelut varmistavat, että opiskelu ja käytännön asiat sujuvat, opiskelija-tutorit auttavat omalta osaltaan ja vapaa-ajan ohjelmaakin on tarjolla. Tämä on osa Haaga-Helian brändiä. Asiakaspalautteen perusteella olemme tässä onnistuneet hyvin, mikä on todella hienoa: onhan jokainen kotimaahansa palaava opiskelija eräänlainen työnäyte, joka omien kokemustensa kautta levittää Suomi-tietoa ja Haaga-Helia-tietoa.”

Ammattikorkeakouluissa ymmärretään opettajavaihdon hyödyt

Tuoreen opettajaliikkuvuutta koskevan selvityksen*) mukaan näyttäisi siltä, että ammattikorkeakoulujen vaihdossa olleet opettajat kokevat ulkomaanjaksonsa koko oppilaitoksen projektiksi: vaihdon tärkeimmäksi päämääräksi koettiin oman oppilaitoksen ja yksikön kansainvälistyminen. Yliopistojen opettajille tärkeämpää tuntui olevan oma ammatillinen kehittyminen. Näyttää myös siltä, että kaikista koulutussektoreista juuri ammattikorkeakouluissa opettajavaihtojen hyödyt ymmärretään ja niiden toteutumista tuetaan parhaiten – vaihtoehdoista tiedotetaan, matka valmisteluineen tehdään työajalla ja kaikki kulut korvataan.

Kokkoa tulokset eivät yllätä: ”Ammattikorkeakoulut ovat koulutusjärjestelmämme uusin tulokas ja siksi yhteisöllisyys on niissä keskimääräistä korkeammalla tasolla; monet ammattikorkeakoulut lähtevät jo toimintastrategioissaan yhdessä tekemisestä. Yhteistä suunnittelua ja opetusmenetelmien kehittämistä tehdään meillä enemmän kuin tiedekorkeakouluissa, jossa hieman karrikoiden tutkimustyö – ja nimenomaan oma tutkimustyö! – on ykkösprioriteetti. Toisaalta huippututkimus on monesti yksilöstä kiinni. Soveltavaa ja opetusta tukevaa tutkimusta on helpompi tehdä yhdessä.”

Kansainvälisyys on ainakin Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa osa toimintaa ja sen mukaan on itsestään selvää, että sitä toteutetaan työajalla. ”Kansainvälisyys on meille strategisestikin niin tärkeä asia, että sitä tuetaan kaikilla mahdollisilla keinoilla!”

*) Anna-Leena Riitaojan selvitys Opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa ilmestyy CIMOn Occasional Paper -julkaisusarjassa (1/2007) alkukesällä. Selvityksen tuloksia on esitelty tämän Campuksen artikkelissa Liikkuva opettaja ei sammaloidu.


Erasmus Student Network juhlii 20-vuotiasta Erasmusta. Tietoa juhlallisuuksista saa TÄSTÄ.