|
|
|
>> Takaisin etusivulle
Viro vetoaa opiskelumaana
Teksti: Sari Pohjola / CIMO
Kuvat: Sari Pohjola, Mika Keränen ja Altti Mieho
Tallinnan katot ovat tulleet tutuiksi monille suomalaisille tutkinto-opiskelijoille
KELAn tilastojen mukaan ulkomailla tutkintoaan suorittavien ja opintotukea saavien suomalaisten määrä on vähentynyt viime vuosina kaikissa maissa, paitsi yhdessä: eteläisessä naapurissamme Virossa. Viron suomalaisopiskelijoiden määrä on kasvanut jopa 60 prosentilla viimeisen parin vuoden aikana. Mikä selittää suomalaisten rynnistystä Viroon?
Viron opetus- ja tiedeministeriön virkamies Mika Keränen tietää, mikä Virossa houkuttelee suomalaisia: ”Viron kieli ei tuota suomalaiselle ongelmia. En tiedä ketään, joka ei olisi oppinut sitä parissa vuodessa. Jos Suomessa ei pääse opiskelemaan tiettyä lempialaa, jonka opiskelu on mahdollista Virossa, niin miksi ei lähtisi Viroon.”
Hintojen noususta huolimatta Virossa on edelleen Suomea edullisemmat elämis- ja asumiskustannukset. Jos opiskelija tekee kesät töitä Suomessa ja opiskelee talvet Virossa, hän tulee melko hyvin toimeen.
Keränen tietää, mistä puhuu, sillä hän lähti Suomesta Tartoon opiskelemaan vuonna 1993. Varsinainen ”suomalaisbuumi” alkoi 90-luvun puolivälissä.
Opiskelijat Viron lähettiläinä
Mika Keränen on itsekin opiskellut Virossa
Keränen pitää 90-luvun opiskelijasukupolven hyviä kokemuksia merkittävänä syynä opiskelijamäärän kasvuun: ”Suomalaiset pioneeri-opiskelijat, jotka valmistuivat Tarton yliopistosta 90-luvulla, ovat olleet tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. Esimerkiksi Tartosta valmistuneiden lääkäreiden ammattitaito on todettu hyväksi Suomessa. He ovat silottaneet tietä uusille opiskelijapolville.”
Keräsen mukaan tieto siitä, että Viro on hyvä opiskelumaa, onkin levinnyt pitkälti juuri opiskelijoiden kautta. Virolaisilla yliopistoilla ei ole ollut kovin paljon mahdollisuuksia käydä mainostamassa itseään messuilla esimerkiksi Suomessa. ”Palattuaan omiin kotimaihinsa opiskelijat levittävät tietoa siitä, millaista Virossa todella on opiskella ja elää”, esittää Keränen. ”Ulkomaiset opiskelijat ovat erittäin tärkeitä Viron imagon kannalta.”
Ulkomaalaiset eivät ole eliittiopiskelijoita
Toisin kuin Suomessa, Virossa opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, riippumatta siitä onko opinahjo yksityinen vai valtion yliopisto. Noin puolelle virolaisista opiskelijoista tosin myönnetään valtion rahoittama opiskelupaikka.
Viron liittyminen EU:hun vuonna 2004 toi muutoksen käytäntöihin: ulkomaalaisilta ei enää voinut periä suurempia maksuja kuin virolaisilta opiskelijoilta. ”Vielä 90-luvulla yliopistoille jäi voittoa lukukausimaksuista, ja niitä maksavat saattoivat kuvitella olevansa ’eliittiopiskelijoita’. Nykyään virolaiset ja suomalaiset ovat samoissa lähtökuopissa.”, sanoo Keränen.
Yhtenäisiä lukukausimaksuja koskeva periaate pätee kuitenkin vain vironkielisiin opintoihin, sillä EU-säädökset eivät koske englanninkielisten ohjelmien lukukausimaksuja.
Yksityiset vs julkiset yliopistot
Virossa alettiin perustaa yksityisiä yliopistoja 90-luvun alussa. Tänä päivänä Virossa on useita yksityisiä yliopistoja, jotka ovat monipuolistaneet maan korkeakoulutuksen kenttää. ”Yksityiset yliopistot ovat koettaneet löytää jotain omaa, ja ne ovatkin lisänneet englanninkielisten ja venäjänkielisten ohjelmien tarjontaa maassamme”, Keränen sanoo.
Yksityisten yliopistojen heikkoutena on julkisia yliopistoja vähäisempi tiede- ja tutkimustoiminta, minkä vuoksi Viron valtio tukee niiden toimintaa rajoitetusti. Keränen suhtautuu kriittisesti myös yksityisten yliopistojen lyhyeen kokemukseen opetussuunnitelmien laatimisesta: ”On aloja, joilla yksityisten yliopistojen tarjoama opetus on hyvätasoista, mutta joillakin aloilla vaatimukset ovat aika huteralla pohjalla. Opiskelijan kannattaa vertailla eri yliopistojen tarjoamia koulutuslinjoja.”
|
Altti lukee lakia Tallinnassa
Helsinkiläinen Altti Mieho päätti lähteä opiskelemaan Suomenlahden toiselle puolelle, kun oikeustieteellisen ovet eivät auenneet toisella yrittämällä. Oikeustieteen opiskelupaikka yksityisestä Audentes-yliopistosta Tallinnasta järjestyi suomalaisen rekrytointiyrityksen avustuksella. Audentes-yliopiston aktiivinen markkinointi Suomessa parin viime vuoden aikana selittääkin todennäköisesti osittain suomalaisopiskelijoiden määrän kasvua.
”Suomessa joissain oppilaitoksissa saatetaan kuvitella, että tänne tullaan ostamaan tutkintoa”, Mieho arvelee. ”Tänne on helppo päästä opiskelemaan, mutta karsinta tapahtuu opintojen edetessä ja täältä tippuu helposti pois. Kun pitää maksaa lukukausimaksuja, niin motivaatio opiskella tiiviissä tahdissa on keskimääräistä kovempi.”
Mieho on viihtynyt Tallinnassa jo kaksi vuotta ja on tyytyväinen opintoihinsa: ”Olen kokenut että undergraduate-tasolla opetuksen taso on ollut erittäin hyvä. Tietysti tämä on pieni yliopisto ja samat professorit opettavat useita asioita.”
Oikeustieteen opiskelu Audentesissa on Miehon mukaan hyvin interaktiivista ja amerikkalaistyylistä. Opiskelijoiden argumentointitaitoa harjoitetaan case-juttujen avulla ja tunneilla edellytetään aktiivista osallistumista.
Mieho suosittelee opiskelua Virossa, mutta korostaa kielitaidon ja sinnikkyyden merkitystä opinnoissa menestymiselle. ”Sillä ei ole merkitystä, mitä on kirjoittanut englannista, vaan tärkeintä on saada suunsa auki oppitunnilla. Lisäksi pitää olla taistelumielialaa englanninkielisiä tekstejä päntätessä, sillä lauseet saattavat olla puolen sivun mittaisia.”
Virossa suoritettu tutkinto on EU-kelpoinen ja antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin muissa EU-maissa. Mieholla on jo tulevaisuuden suunnitelmat selvillä: ”Teen täällä kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen haen joko Yhdysvaltoihin, Hollantiin ja Ruotsiin maisteritason opintoja suorittamaan. Vaimoni Anu on töissä Suomessa isossa kansainvälisessä yrityksessä ja voi siirtyä mukanani toiseen maahan. Haluamme molemmat kansainvälistyä työurallemme.”
|
|
|
Kelan tilastot eivät kerro koko totuutta
KELA seuraa vuosittain opintotuellaan ulkomailla tutkintoa suorittavien suomalaisten määrää. Tilastojen mukaan tämä joukko olisi viime vuosina ollut pienenemään päin. Lukuvuonna 2003–2004 opintotukea nostavia oli 4594, vuotta myöhemmin 4373 ja v. 2005–2006 hieman enemmän, 4470 opiskelijaa. Suunta on ollut laskeva vuodesta 1998–1999, jolloin tukea ulkomaisiin opintoihin sai 5966 opiskelijaa.
Kansainvälinen liikkuvuus on kasvanut viime vuosina ainakin vaihto-opiskelijoiden määrällä mitattuna, joten KELAn tilastot poikkeavat yleisestä tendenssistä. Tilastot eivät välttämättä kerro koko totuutta, sillä ne mittaavat vain opintotukea nostavien määrää. Tilastokeskuksen (Tieto & trendit, elokuu 2006) mukaan suurin osa ulkomailla tutkintoaan suorittavista ei saa opintoihinsa opintotukea. USA:ssa ja Britanniassa KELAn tuella opiskelevien osuus on kaikkein pienin. On siis mahdollista, että tilastot osoittavat vain sen, että ulkomailla opiskellaan yhä enemmän ilman suomalaista opintotukea.
Syynä saattaa olla se, että opiskelijat tekevät entistä enemmän osa-aikatyötä, jolloin KELAn asettamat tulorajat ylittyvät. Opiskelumaiden hyvä työllisyystilanne voisi siis selittää kehitystä. Toisaalta maailmalla opiskelevat suomalaiset saattavat olla niin juurtuneita opiskelumaihinsa, etteivät enää kuulu KELAn tukien piiriin. Opiskelija saa KELAn opintotukea tutkinto-opintoihin ulkomailla, mikäli hänellä on ollut suomalainen kotikunta vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkua edeltävällä viisivuotiskaudella. Ulkomailla oleskelun on myös oltava luonteeltaan tilapäistä. Osa suomalaisista on ehkä lähtenyt asumaan tai töihin ulkomaille ja aloittanut opintonsa vasta myöhemmin.
Luotettavia lukuja suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä ulkomailla ei tällä hetkellä saa. OECD laatii kansainvälisiä tilastoja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määristä, mutta nämäkään tilastot eivät kata kaikkia maita.
Kelan tilastoja pääsee lukemaan TÄSTÄ
|
|
Tulosta
|
|
|
 |
arkisto