Campus-logo
arkisto
palaute
toimitus
tekstiversio
CIMOn verkkolehti 2/2008 11.6.2008 — TEEMANA KULTTUURIENVÄLINEN VUOROPUHELU
Pääkirjoitus
Vuoropuhelua tässä ajassa
Artikkelit
Koordinaattori käy kulttuurienvälistä vuoropuhelua työkseen
Kulttuuritulkki auttaa, kun tausta estää osallistumasta
Suomen opetus on kotoutumiskoulutuksen ydin
Kulttuurit kohtaavat eurooppalaisessa täydennyskoulutuksessa
Monikulttuurisen musiikkikasvatuksen haasteita ratkottiin intensiivikurssilla Etelä-Afrikassa
Japania suomalaisin silmin
– ja päinvastoin
Odotettavissa eurooppalais-kiinalaista vuoropuhelua ympäristötaiteesta
Kolumni: Saako stereotypioilla leikkiä?
Lähikuvassa Caisan kulttuurituottaja Oge Eneh
 
Makasiini
>> Takaisin etusivulle

Kulttuurit kohtaavat eurooppalaisessa täydennyskoulutuksessa

Teksti: Tiina Lehmusvaara / CIMO
Kuva: Janne Westerlund



Kaksi suomalaista aikuiskouluttajaa osallistui toukokuussa Kyproksella täydennyskoulutukseen, jonka aiheena oli kulttuurienvälinen oppiminen, johtaminen ja vuorovaikutus. Jo maalaisjärjellä ajatellen teeman kannalta ei ole hassumpaa, että koulutettavien ryhmä on monikulttuurinen: osallistujia oli monesta Euroopan maasta. Suomalaiset pitivätkin kurssin parhaana antina käytännön vuorovaikutusta muiden kurssilaisten kanssa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

Kurssin järjestäjänä toimi paikallinen aikuiskoulutusorganisaatio (Cyprus Adult Education Association). Laaja kohderyhmä ulottui yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajista opettajien kouluttajiin, ohjausalan ammattilaisiin ja hallintohenkilöstöön saakka. Osallistujia oli noin 40, joista suuri osa työskenteli aikuiskoulutuksen piirissä.

Suomalaiset osallistujat ovat taustoiltaan aika erilaisia. Pirjo Aflecht on työskennellyt nelisen vuotta koulutussuunnittelijana Valamon kansanopistossa, joka toimii Heinävedellä Valamon luostarin alaisuudessa. Oppilaitos on Suomessa ainoa ortodoksisin periaattein toimiva aikuiskoulutuskeskus, jossa järjestetään kaikille avoimia, elämän eri osa-alueita käsitteleviä lyhytkursseja. Vuoden mittaan vedetään läpi keskimäärin 130 kurssia, joille osallistuu noin 2500 opiskelijaa.

Päivi Vartiainen-Ora toimii kouluttajana Työväen Sivistysliiton opintokeskuksessa, joka pyörittää itse ja yhdessä TSL:n jäsenjärjestöjen kanssa mittavaa kurssitoimintaa eri puolilla Suomea. Vartiainen-Ora on työskennellut TSL:ssä 9 vuotta, joista viimeisen 5 vuoden ajan työn ytimen ovat muodostaneet työelämän moninaisuusasioihin liittyvät projektit, koulutukset ja oppimateriaalien suunnittelu.

Koulutusta haetaan erilaisiin tarpeisiin

Vartiainen-Ora on saanut tuntumaa monikulttuurisuuskysymyksiin jo aikaisemmissa työpaikoissaan, mm. pakolaissihteerinä toimiessaan. Suhde asiaan säilyy elävänä myös harrastustoiminnan kautta, sillä Vartiainen-Ora toimii aktiivisesti kehityskysymyksiin ja maailman kauppaan liittyvissä järjestöissä. ”Lisäksi matkustan paljon ja ystäväpiiriini kuuluu monenmaalaisia Suomessa ja muissa maissa asuvia ihmisiä.”

Aflecht puolestaan kokee itse ortodoksina kuuluvansa kulttuuriseen vähemmistöön Suomessa. Valamo on luonteva kohtaamispaikka suomalaisille ja muualta muuttaneille ortodokseille. ”Valamon kansanopistossa järjestetään esimerkiksi venäläisille maahanmuuttajille suunnattuja kursseja, joiden tarkoituksena on tehdä heille tutuksi Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa ja sitä kautta avata heille ovi yhteisöön.”

Aflecht hakeutui täydennyskoulutukseen, koska halusi syventää tietojaan kulttuurien kohtaamisesta ja saada välineitä eritaustaisten ihmisten ymmärtämiseen. Aihe on ajankohtainen koko Euroopassa, mutta erityisen ajankohtainen se on Aflechtin mielestä Suomessa, jossa maahanmuutto on vielä jokseenkin uusi asia. Vartiainen-Oran kohdalla aloite koulutukseen osallistumisesta tuli omasta organisaatiosta. ”Itse halusin vaihtaa ajatuksia työkentästäni kansainvälisessä asiantuntijajoukossa.”

Parasta oli epämuodollinen keskustelu muiden kurssilaisten kanssa

Kurssilla käytiin läpi mm. väkivallatonta vuorovaikutusta, myötäelämisen taitoa, kulttuurienvälisen oppimisen monimuotoisuutta ja ongelmanratkaisua. Työskentely tapahtui pääasiassa isossa ryhmässä, joka välillä jaettiin pienryhmiksi keskusteluja tai tehtävien ja harjoitusten tekemistä varten. Kyproksen omaan monikulttuurisuuteen tutustuttiin iltapäivän mittaisella retkellä Nicosiaan.

Molemmat suomalaiset osallistujat pitävät kurssin parhaana antina mahdollisuuksia keskusteluihin muiden kurssilaisten kanssa. Vartiainen-Ora toteaa toinen-toiselta-oppimista tapahtuneen ennen kaikkea epämuodollisissa tilanteissa. Sen sijaan kurssin sisältö ei täysin vastannut ennakko-odotuksia: ”Ohjelma vaikutti etukäteen katsottuna mainiolta, mutta käytännössä teemoja oli liikaa ja useita asioita ehdittiin vain hipaista.” Vartiainen-Ora vie tietoa eteenpäin kollegoilleen mm. kurssilla oppimistaan menetelmistä, joista osaa hän on jo heti tuoreeltaan ehtinyt kokeilla käytännössä omissa koulutuksissaan.

Aflecht kehuu kurssille osallistuneiden motivaatiota ja keskustelujen hedelmällisyyttä. Hän katsoo saaneensa paljon sellaista tietoa, josta on hyötyä koko työyhteisölle. Esimerkiksi kurssilla käsiteltyjä keinoja ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa voi varmasti hyödyntää sekä työssä että yksityisessä elämässäkin.

Sekä Aflecht että Vartiainen-Ora uskovat hyötyvänsä kurssin myötä syntyneestä verkostosta. Aflechtin kohdalla käytännön seuraamukset ovat vielä auki, mutta Vartiainen-Ora on jo suunnittelemassa jatkoa. ”Sovin lontoolaisen Centre for Teacher and Management Training -keskuksen kanssa job shadowing -vierailusta, kunhan saan ajan ja rahoituksen järjestetyksi. Britanniassa ollaan paljon meitä pidemmällä monikulttuurisessa koulutuksessa. Yhteistyötä on viriämässä myös kurssin toisen kouluttajan kanssa.”

EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma tukee täydennyskoulutusta

Kulttuurien kohtaamiseen liittyvät teemat ovat yleisiä aiheita eurooppalaisilla täydennyskoulutuskursseilla, joita on tarjolla Euroopan komission ylläpitämässä Comenius/Gruntdvig-kurssitietokannassa. Kurssit on suunnattu yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen asiantuntijoille.

Pirjo Aflecht ja Päivi Vartiainen-Ora rahoittivat osallistumisensa Kyproksella pidetylle Intercultural Learning / Communication and Leadership / Management Skills -kurssille EU:n aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman täydennyskoulutusapurahalla. Apurahat on tarkoitettu aikuisten parissa työskenteleville opettajille ja ohjaajille sekä muulle aikuiskoulutusorganisaatioiden henkilöstölle. Niitä voi käyttää vähintään 3 päivän mittaiseen täydennyskoulutuskurssiin, opintovierailuun tai job shadowing -vierailuun toisessa Euroopan maassa. Hakuaika on 4 kertaa vuodessa.

Yleissivistävän tai ammatillisen koulun opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen voi hakea rahoitusta EU:n Comenius-ohjelmasta.

Comenius ja Grundtvig ovat osa Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP). Ohjelman kansallinen toimisto on CIMO.

Lisätietoa ohjelmista löytyy CIMOn verkkopalvelusta: Comenius ja Grundtvig
Komission tietokanta: Comenius/Grundtvig Course Database

Tulosta
Tulosta
ISSN 1458-9907 © Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, PL 343, 00531 Helsinki, puh. 0207 868 500 (vaihde), faksi 0207 868 601