Koordinaattori käy kulttuurienvälistä vuoropuhelua työkseen

Kulttuurit kohtaavat hyvinkin käytännöllisellä tasolla Tiina Piipposen jokapäiväisessä työssä EVTEK-ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalan kansainvälisenä koordinaattorina.

Vuodesta 2002 lähtien koordinaattorina työskennellyt Piipponen hallinnoi sekä lähtevien että saapuvien vaihto-opiskelijoiden asioita. Työnkuvaan kuuluu myös muun muassa esitteiden valmistusta, nettisivujen päivittämistä ja mikä tärkeintä, opiskelijoiden opastusta. ”Opiskelijoiden kanssa kommunikointi hoidetaan puhelimitse, sähköpostilla ja kasvokkain. Työ on pitkälti tiedonjakamista. Lukukauden alkua ruuhkauttavat juuri saapuneet vaihto-opiskelijat, ja alkukeväästä taas suomalaisten vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi on kiivaimmillaan.” Orientaatiotilaisuuksia järjestetään sekä lähteville että saapuville vaihto-opiskelijoille. Saapuvien orientaatio kestää neljä päivää ja sisältää myös yleistä Suomi-tietoa sekä tietoa monikulttuurisuudesta.

Omat kokemukset työn pohjana

Myös Piipposen oma tausta on kansainvälinen. Englannissa suoritetun kanditutkinnon jälkeen alkoivat opinnot Tampereen yliopistossa, pääaineena International Relations and European Studies. Tällä hetkellä Piipponen opiskelee työn ohella Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa, Kulttuurienvälinen vuorovaikutus -maisteriohjelmassa. ”Omakohtainen kokemus maailmalta edesauttaa vuorovaikutusta eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kanssa. Opintoni Englannissa ja Suomessa ovat antaneet työkaluja käsitellä omia kokemuksiani ja sitä kautta ymmärtää muita”.

Piipposen mielestä parasta työssä on, kun saa olla opiskelijoiden kanssa tekemisissä ja oppia samalla itsekin. ”On palkitsevaa nähdä niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden oppivan ja saavan valtavasti uusia kokemuksia. Vaihdon jälkeen voi edessä olla aivan uusi ihminen.”

Koordinaattori kulttuuritulkkina

Korkeakoulujen kansainvälisten asiain koordinaattorit toimivat eräänlaisina kulttuuritulkkeina henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkomaisten oppilaitosten välillä. Joskus ongelmat ratkeavat, kun ulkomaalaiselle selvitetään suomalaisia käytäntöjä ja tapoja. Suomalainen näkökulma saattaa tulla monelle täysin yllätyksenä. Esimerkiksi suomalaisten hiljaisuus ja kanssaihmisten jättäminen rauhaan saatetaan kokea epäkohteliaisuutena. ”Toisesta kulttuurista tulevalle pitää selvittää käytännön asioiden lisäksi suomalaisen opetuksen ja kulttuurin taustat ja järjestelmät. Heillä voi olla hyvinkin erilaisia oletuksia opiskelusta ja elämästä Suomessa.”

Esimerkiksi opinnoissa itseohjautuvuus ja vapaus tehdä päätöksiä itsenäisesti ovat monesti ihmetyksen aiheita. Suomen yksilökeskeisyys voi myös näyttää aika erilaiselta nuoresta opiskelijasta, joka on lähetetty opiskelemaan ammattia itselleen koko suvun varoilla, ja johon monet paineet kohdistuvat.

Yksilö vai oman kulttuurinsa edustaja?

Piipponen on kokenut vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidot kaikkien hyödyllisimmiksi taidoiksi työssään. ”Jokainen yksittäinen tilanne ja yksilö ovat erilaisia. Joskus on vaikea sanoa, kohtaavatko ongelmatilanteessa erilaisten kulttuurien edustajat vai vain kaksi yksilöä. Opiskelijat pitäisi aina kohdata yksilöinä, mutta olla tietoinen myös mahdollisista eriäväisyyksistä kulttuurien osalta. Itse asian selvittäminen on pääasia. Tilanteita ei saa ylitulkata – muuten seuraa helposti stereotypioita puheliaista espanjalaisista, kylmistä pohjoismaalaisista ja ujoista japanilaisista.”

Mahdollisten konfliktitilanteiden ennakointi auttaa. Nuorilla, jotka tulevat vieraaseen maahan opiskelemaan, on usein samantapaisia ongelmia keskenään – kulttuureista riippumatta. Useampi ongelma on Piipposelle tuttu. Haasteellista tilanteissa voi olla myös kieli: useimmiten puhutaan englantia, joka on myös suurimmalle osalle opiskelijoista vieras kieli. ”Tilanteen jälkeen on hyvä miettiä tapahtunutta ja pohtia, saiko opiskelija kaipaamansa tiedon ja ymmärsikö hän asian varmasti.” Myös Piipponen oppii näistä tilanteista ja on seuraavalla kerralla taas valmiimpi kohtaamaan samantapaisen ongelman.

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus toimii puoleen ja toiseen

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus toimii kumpaankin suuntaan. ”Myös suomalaisten kotikansainvälistymisen kannalta olisi tärkeää, että täällä opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita ja että suomalaisilla opiskelijoilla olisi valmiudet kohdata heidät.” Opettajille ja muulle henkilökunnalle järjestetään silloin tällöin koulutustilaisuuksia monikulttuurisuudesta ja kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta, mutta näitä voisi olla enemmänkin.

Piipposen mielestä työn suurimpia haasteita ovat ryhmien väliset suhteet ja opiskelijoiden sopeutuminen. ”Ulkomaalaisten opiskelijoiden integroituminen pitäisi tehdä helpommaksi ja koulutus houkuttelevammaksi ulkomaalaisille opiskelijoille. Vaihto-opiskelijaa ympäröivä yhteiskunta on tärkeä ja siihen mukaan pääseminen olennaista.” Ongelmana on myös se, että vaihto-opiskelijat osallistuvat englanninkielisiin ohjelmiin, joissa on ainoastaan muita ulkomaalaisia. Näin kontakti suomalaisten kanssa jää vähäiseksi.

Piipposen mielestä kansainvälistymistä täytyy pohtia peruskysymysten kautta: halutaanko Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita ja miksi? ”Oletettavasti haluamme, että he jäävät työvoimaksi tänne tai kehittävät muuten vaan pysyvän suhteen Suomeen lähtönsä jälkeen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on tehtävä paljon töitä.”