Lähikuvassa Caisan kulttuurituottaja Oge Eneh

Kasvatustieteiden maisteri, kulttuurituottaja Oge Eneh kannustaa suomalaisia ja maahanmuuttajia keskustelemaan keskenään. Meidän täytyy kohdata ihminen ihmisenä ja välttää määrittelemästä ketään omien ennakkokäsitystemme kautta.

Monikielinen viestintä ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen ovat Oge Enehille tuttuja jo hänen kotimaastaan, 140 miljoonan asukkaan Nigeriasta, jossa puhutaan melkein 350 eri kieltä. Eneh tuli Suomeen vuonna 1985 opiskelemaan kasvatustiedettä Helsingin yliopistoon. Hän opiskeli myös kauppakorkeakoulussa kansainvälistä markkinointia ja kansainvälistä liiketoimintaa.

Opettajankoulutus ja oma maahanmuuttajatausta herättivät Enehin kiinnostuksen kulttuurienväliseen viestintään. Kiinnostusta lisäsi myös se, että hänen lapsensa ovat syntyneet Suomessa ja kasvaneet monen kulttuurin vaikutuksen alaisena.

Eneh on nähnyt työssään suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen vaiheet 90-luvulta lähtien. Vuonna 1994 hän aloitti työt Helsingin yliopiston täydennyskoulutuslaitoksessa (nykyinen Palmenia) Vantaalla, jossa hän suunnitteli monikulttuurisuuskoulutusta opettajille: ”Luokkiin tuli lisää maahanmuuttajaoppilaita 90-luvulla ja tarvittiin koulutusta siitä, miten eri kulttuureista tulevia oppilaita vastaanotetaan luokassa ja miten yhteistyö toimii kodin ja koulun välillä.”

Vuonna 2001 Eneh meni töihin Adultaan, jossa hän koulutti pk-yrityksien ja pankkien henkilökuntaa kulttuurienvälisessä viestinnässä. Nykyisessä työssään Caisan kulttuurituottajana hän aloitti vuonna 2003.

Kulttuurit kohtaavat Caisassa

Caisa järjestää kursseja ja tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on paitsi tutustuttaa suomalaisia vieraisiin kulttuureihin, myös auttaa maahanmuuttajia pitämään yllä omaa kulttuuriaan ja kieltään: ”Kannustamme maahanmuuttajajärjestöjä järjestämään itse erilaisia tapahtumia Caisassa. Oman kulttuurin ja kielen säilyttäminen on pohja integroitumiselle. Jos ei tunne omaa kulttuuriaan, ei voi sopeutua uuteen kulttuuriin”, Eneh toteaa.

Suosittuja kursseja ja tapahtumia Caisassa ovat olleet esimerkiksi monikulttuurinen työpaja lapsille ja kansainvälinen naisten olohuone. Monikulttuurisessa työpajassa päiväkoti- ja kouluikäiset lapset tutustuvat johonkin maahan laulun, tanssin ja leikin välityksellä. Työpajan vetäjänä toimii maahanmuuttajataiteilija sekä suomalainen pedagogi, joka kääntää laulut ja leikit suomeksi.

Kansainvälinen naisten olohuone kokoaa yhteen suomalaisia naisia ja maahanmuuttajanaisia joka toinen kuukausi. Tapahtumalla on aina teema ja pääpuhujana toimii yleensä maahanmuuttaja, joka on saanut koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. ”Puhuja kertoo sopeutumistaan Suomeen ja siitä, miten on saanut töitä omalta ammattialaltaan. Lisäksi hän kertoo oman kulttuurinsa ja suomalaisen kulttuurin eroista ja keskustelemme niistä yhdessä”, Eneh kertoo. ”Viime aikoina meillä on ollut esillä muun muassa Etelä-Afrikka, Irak ja Britannia”.

Afrikkalaiset antavat välitöntä palautetta

Suomalaisen ja afrikkalaisen kulttuurin erot tulevat esiin esimerkiksi työpaikalla. Suomalaisella työpaikalla keskitytään työasioihin, korostetaan loogisuutta ja tehdään systemaattisia suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen. Afrikkalaisessa kulttuurissa ihmiset tuovat enemmän huumoria työpaikalle, käyttäytyvät vapaammin ja huomioivat työkavereiden olemustakin. Afrikkalaiset antavat hyvää palautetta heti kun siihen on aihetta, mutta Suomessa positiivisen palautteen antaminen usein unohdetaan.

Enehin mukaan kulttuurierot tulevat esiin myös tervehtimisessä. Suomalaiset eivät tervehdi vastaantulijoita yhtä herkästi kuin afrikkalaiset ja heillä on tarkemmin rajattu reviiri, jossa halutaan nauttia hiljaisuudesta. ”Afrikkalaisessa kulttuurissa on paljon nonverbaalia viestintää ja small talkia käytetään paljon. Ei ole hiljaisia hetkiä ja vieraallekin ihmiselle voidaan sanoa jotain hyvää keskustelun aloittamiseksi.”

Keskustelemalla tutuksi

Tärkeimpiä asioita kulttuurienvälisessä viestinnässä on, kuinka vieraat otetaan vastaan ja kuinka ihmiset kohdataan. Puheliaammista kulttuureista kotoisin olevien maahanmuuttajien on vaikea tulkita suomalaisten hiljaisuutta: ”Suomi mainostaa nyt maailmalla, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita tänne, mutta kun suomalaiset eivät puhu mitään on vaikea tuntea itsensä tervetulleeksi,” Eneh toteaa.

Enehin mukaan kulttuureja koskevat stereotypiat voivat antaa jonkinlaista osviittaa siitä, millainen toista kulttuuria edustava henkilö on, mutta niiden kanssa tulee olla hyvin varovainen. Stereotypiat ja ennakkokäsitykset eivät saisi koskaan määrätä asennoitumistamme, kun kohtaamme yksilön. ”Tärkeintä on kohdata ihminen ihmisenä”, Eneh painottaa. ”Maailma tulee jatkuvasti yhä pienemmäksi ja tapaamme ihmisiä lukuisista eri kulttuureista. Me emme opi tuntemaan toisiamme jos me emme keskustele. Meidän täytyy löytää keinot aloittaa keskustelu ulkomaalaistenkin kanssa.”

Eneh korostaa myös keskustelun merkitystä verrattuna kirjaviisauteen: ”Suomalaiset lukevat paljon mutta puhuvat vähän. Tämä voi olla ongelma, jos suomalaiset arvioivat muista kulttuureista tulevia ihmisiä sen perusteella, mitä ovat kirjoista lukeneet. ”

Roolimallit ovat tärkeitä

Toisen polven maahanmuuttajien integroituminen tulee olemaan iso haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Eneh pitää hyvin tärkeänä sitä, että maahanmuuttajien lapsille on tarjolla positiivisia roolimalleja. ”Tarvitsemme roolimalleja kaikkiin ammatteihin. Ei saisi olla vain joitakin tiettyjä ammatteja, joihin maahanmuuttajilla on pääsy.”

Se, mitä medioissa kirjoitetaan maahanmuuttajista, vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja on hyvin tärkeää maahanmuuttajien integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Ratkaisuja ruvetaan löytämään helpommin, kun luovutaan siitä ajattelusta, että maahanmuuttajat tekevät Suomessa jotain työtä vähän aikaa ja lähtevät sitten pois.

”Maahanmuuttajat ovat tulleet tänne asumaan jäädäkseen, ja pitäisi hyväksyä että me asumme nyt yhdessä. Elämme nykyään maailmanlaajuisessa kylässä, jossa ihmiset liikkuvat ympäriinsä”, Eneh toteaa.

On paljon hyviä syitä, miksi maahanmuuttajat jäävät Suomeen. Näistä syistä Eneh mainitsee muun muassa kauniin luonnon, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden. Kylmät ja lumiset talvetkaan eivät ole ongelma murtomaahiihdon harrastajalle. ”Rakastan suomalaisia marjoja, erityisesti lakkaa. Ja suomalainen ruoka on oikein hyvää jos sen valmistaa ulkomaalaisia mausteita käyttäen!”

Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa