EU:n Nuoriso-ohjelman ryhmätapaamisen risuja ja ruusuja

"Four Points of European Culture" 14.-27.7.2003

Heinäkuun helteillä järjestettiin Kuusamossa kansainvälinen ryhmätapaaminen, jossa neljä erilaista maata kohtasi toisensa kulttuurin ja taiteen välinein. Kyseessä oli kolmansien maiden hanke, mikä tarkoittaa sitä että projektissa on mukana myös EU-maiden, ehdokasmaiden ja Efta/ETA-maiden ulkopuolisia maita. Hanke keräsi yhteen aktiivisia nuoria Suomesta, Makedoniasta, Slovakiasta ja Serbiasta. Normaalisti kolmansien maiden hanke vaatisi osallistujakseen kaksi EU-maata, mutta tässä tapauksessa ryhmätapaaminen voitiin järjestää erikoisluvalla. Portugalin ryhmä perui osallistumisensa viime hetkellä, mutta koska prosessi oli jo pitkällä, heltyivät sekä CIMOn että Komission toimijoiden mielet.

"Four Points of European Culture" sai alkunsa Sloveniassa marraskuussa 2002, jolloin Kuusamon nuorisokeskus Oivangin Panu Päivärinta osallistui EU:n Nuoriso-ohjelman kontaktiseminaariin. Seminaarissa osallistujat etsivät kumppaneita mahdolliseen tulevaan projektiin. Ponnahduslautana Kuusamon projektille toimi edellisenä kesänä tehty yhteistyö Kokkolan nuorisotoimen kanssa, jolloin toteutettiin kaksiosainen kansainvälinen ryhmätapaaminen. Kyseisen projektin innostamana haluttiin Kuusamossa toteuttaa oma ryhmätapaaminen.




Slovenian seminaarissa Panu tapasi toimijoita, jotka olivat hänen laillaan kiinnostuneita toteuttamaan projektia teemalla "kulttuuriperintö ja taide". Heidän kanssaan Panu alkoi työstää ja suunnitella yhteistä ryhmätapaamista. Yhdessä haluttiin toteuttaa kulttuurin ja taiteen eri alueita sisältävä ryhmävaihto, jossa valmisteltaisiin yhteinen musiikillinen performanssi. Ohjaajat sopivat ryhmätapaamisen ohjelmasta ja yhteisistä pelisäännöistä heinäkuun alussa valmistelutapaamisessa, joka oli Panun mukaan projektille todella tarpeellinen. Ennen sitä tahoilla oli ollut hyvin erilaiset oletukset vaihdon kulusta ja säännöistä sekä erilaiset lähtökohdat projektin toteuttamisessa. Panun mukaan asioita käytiin valmistelutapaamisessa niin hyvin läpi etteivät ne päässeet räjähtämään käsiin itse tapaamisessa.




Alku aina hankalaa...

Kulttuurisia haasteita, joita valmistelutapaamisessa kohdattiin, tuli vastaan niin henkilökemioissa kuin käytännön asioissa. Erimielisyyksiä aiheuttivat varsinkin yleiset säännöt sekä paikan eristyneisyys suuremmista kaupungeista. Kädenvääntöä aiheutti muun muassa se, että sisällä ei saa polttaa tupakkaa ja että vaihdon aikana ei nautita alkoholia. Alussa kaikki eivät olisi myöskään tahtoneet sopeutua ajatukseen, että vaihto tapahtuu Pohjois-Suomen Lapissa, jossa vaihdon aikana ei ole mahdollisuutta vierailla etelän suurimmissa kaupungeissa eikä pääsy internetiin ole jatkuvasti mahdollista. Kunnioitus isäntätahon sääntöjä kohtaan ei siis ollut itsestäänselvyys.Joustavuudella kuitenkin selvittiin ja yhteisillä kompromisseilla päästiin ratkaisuihin. Kulttuurishokin jälkeen myös ulkomaiset ohjaajat osasivat käyttäytyä ja kunnioittaa yhteisiksi sovittuja sääntöjä.

Ennen itse tapaamista matkojen järjestäminen koitui haasteelliseksi. Joidenkin osallistujien oli hankala kerätä omarahoitusosuutta 30% matkakuluista, ja siksi heidän matkalippujensa lunastus ja sitä mukaa matkalle lähtö viivästyi. Myöhästymistä aiheutti myös sekaannus rahaliikenteessä, kun rahat eivät siirtyneetkään sutjakkaasti isäntätaholta ulkomaiseen matkatoimistoon. Loppujen lopuksi vain sovakit pystyivät saapumaan paikalle ajoissa. Serbia ja Makedonia myöhästyivät kolme päivää. Tämä vaikutti pääosin tapaamisen ryhmäytymiseen, ja vei muutaman päivän ennen kuin koko joukko tunsi olevansa yhtenäinen ryhmä.

Tekemisen iloa..

Ryhmätapaamisen teemana oli kulttuuriperintö ja taide. Pääideana oli valmistaa koko ryhmän yhteinen performanssi, jossa esiteltäisiin jokainen osallistujamaa nuorten omin kokemuksin ja taidoin taiteen keinoin. Nuoret saivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja jokaisen omat kokemukset otettaisiin huomioon. Projektin kulku sisälsikin pääosin performanssin valmistelua ja harjoittelua. Osallistujat valmistivat itse myös lavasteensa ja asunsa esitystä varten tapaamisen aikana.




Performansin lisäksi nuorille tarjottiin myös muita vapaa-ajan virikkeitä. Ohjelmaan sisältyi mm. vierailuja, ryhmäohjelmaa ja ulkoilua. Vieraat vietiin muun muassa Juumaan Pikkukarhun kierrokselle, joka on 12 kilometriä pitkä vaellusreitti. Nuorisokeskus Oivangissa sai suomalaisen ohjaajan mukana harrastaa melontaa viereisessä järvessä, ja ryhmätehtäviä järjestettiin hyvien säiden vuoksi paljon ulkona. Vieraat pääsivät luonnollisesti tutustumaan Kuusamoon ja mukaan myös Koillis-Suomen aluemessuille.




Ryhmävaihtoa oli tuettu Nuorisokeskus Oivangin taholta. Kaupunki antoi kulttuuritalo "Kuusamotalon" ryhmätapaamisen ajaksi ryhmän harjoittelu- ja esiintymiskäyttöön. Puitteet olivat mahtavat, sillä nuorilla oli näin käytössään esiintymislava, äänen- ja kuvantoistolaitteet ja niin edelleen. Panu Päivärinnan mukaan Kuusamon kulttuuritoimi oli todella myötämielinen ja yhteistyöhaluinen Oivangin ryhmätapaamista kohtaan. Myös kaupunki vuokrasi kuljetuksiin muutaman pikkubussin halvempaan hintaan. Majoitus tapahtui nuorisokeskus Oivangissa, josta nuorille saatiin ruuat myös Kuusamotalolle lounaaksi ja päivälliseksi.




Performanssin työstämisessä jokaisen osallistujan omat vahvuudet ja mieltymykset oli otettu esille niin, että jokainen sai toteuttaa omaa mieleistä osuuttaan kombinaationa muiden keskellä. Mukaan performanssiin oli yhdistetty niin tanssia, laulua, videointia, perinnemusiikkia, teatteria, valoja, diakuvaa, konemusiikkia, bändisoittoa kuin dj-toimintaakin. Kokonaisuus oli hieno yhdistelmä nuorten omia monimuotoisia taitoja ja näkemyksiä. Kukaan produktiossa ei ollut ammattilainen, vaan myös ohjaajat olivat asiassaan opin tiellä. Tällainen konsepti on todella hieno ja onnistunut EU:n Nuoriso-ohjelman ryhmätapaaminen - toteuttajat ovat kaikki nuoria, ja jokainen oppii prosessissa jotain uutta.




Ryhmien kesken vallitsi hyvä henki. Vajaan kahden viikon sisällä ryhmät olivat tutustuneet toisiinsa hyvin, ja olivat jo alusta alkaen työskennelleet yhdessä avoimella ja positiivisella asenteella. Jokaisen osallistujan erilaisuuden ja uniikkien taitojen tähden oli hienoa, että he osasivat ja halusivat automaattisesti yhdistää kokemuksiaan performanssin hyväksi myös maiden välillä. Vaikka performanssi oli suunniteltu esittelevän eri osioissa eri maiden elämää, olivat nuoret silti sekoittuneet performanssissa. Yleisön oli mahdoton arvata kuka nuorista tulee mistäkin maasta. Nuoret eivät siis olleet yksin kiinni omien maaryhmiensä esityksissä, vaan jakoivat tietotaitojaan kollektiivisesti koko prosessissa ja itse lopullisessa performanssissa. Produktion toteutuksessa huomasi katsojakin selvästi, että jokainen nuori toteutti itseään haluamallaan tavalla.




Humaaneja haasteita..

Ryhmätapaamisen henki oli hyvä ja energinen. Ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä esiintyi lähinnä performanssin toteutuksesta jonkin verran, mutta kaikista niistä selvittiin neuvottelemalla. Erimielisyyksien esiintyessä asioista kuitenkin voitiin keskustella yhdessä sekä ohjaajien että osallistujien kesken, jolloin jokainen sai sanansa kuuluviin. Lopuksi päästiin aina jonkinlaisiin demokraattisiin päätöksiin. Tämä oli hyväksi sekä ryhmälle että ohjaajille.

Lopussa kiitos seisoo..

Projektin päätöksenä toimi performanssin julkinen esitys, joka järjestettiin Kuusamotalolla 25.7. 2003.Tilaisuus oli kaikille avoin, ja siitä oli tiedotettu paikallislehdessä. Esitykseen saapuikin noin 70 henkeä, ja kaikki olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa, niin esiintyjät kuin yleisökin. Kuusamon asukkaille oli varmasti mielenkiintoista nähdä ja kokea kansainvälinen kulttuuritapahtuma omalla asuinpaikkakunnallaan. Myös kaupungin päättäjiä oli läsnä: paikalla olivat kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimialajohtaja, kulttuuritoimen johtaja sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Ryhmätapaamisen näkyvyys olikin todella hyvä. Esityksen jälkeen ennen ryhmätapaamisen päätöstä nuoret esittäytyivät vielä Koillis-Suomen aluemessuilla, jossa he pääsivät esittelemään projektiaan vielä suuremmalle yleisölle. Makedonialaiset esittivät ohessa myös kansantanssejaan.

Kuusamossa ei vielä vaihdon päättyessä suunniteltu seuraavaa projektia, mutta kaikki toivovat hyvän kokemuksen seurauksena jatkoa. Kaiken kaikkiaan kuusamolaiset nuoret ovat erittäin kiinnostuneita kansainvälisyydestä, ja ovat mukana myös muissa nuorisokeskus Oivangin kansainvälisissä projekteissa. Panu Päivärinnan mielestä ’Four Points of European Culture’ -ryhmätapaaminen onnistui hyvin, vaikka ongelmiakin oli ja välillä tuntui että mikään ei suju. Sitkeydellä, kärsivällisyydellä ja joustavuudella pääsee pitkälle. Kaiken kaikkiaan hän näkee lopputuloksen arvokkaana oppimiskokemuksena, niin kulttuurienvälisessä kommunikoinnissa ja työskentelyssä kuin käytännön asioissa. Tulevaisuudessa kehittymisen paikkana Panu mainitsee roolijaon selkeyttämisen, ja muistuttaa vielä että asiat eivät usein mene alkuperäisten suunnitelmien mukaan.