Suomalaiskorkeakoulut aktiivisimpien joukossa Erasmus-hankkeissa

Kevään 2004 Erasmus-hankkeiden hakukierroksella Suomi nousi aktiivisimpien maiden joukkoon. Korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelmaan osallistuu yhteensä 30 Euroopan maata, mutta noin kaksi kolmasosaa hanke-ehdotuksista (yhteensä 312) tuli 7 maan joukosta eli Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Suomesta, Itävallasta ja Britanniasta. Suomalaiset olivat erityisen kiinnostuneita intensiivikursseista, joiden hakijoina päästiin jaetulle kolmannelle sijalle. Erasmus-ohjelman intensiivikursseissa ja opetussuunnitelmahankkeissa on aina mukana vähintään 3 maan korkeakouluja, joten niiden vaikutuspiiri on maantieteellisesti tätä kattavampi.

Erasmus-intensiivikursseja haettiin tänä vuonna yhteensä 186, ja niistä Euroopan komissio hyväksyi rahoitettavaksi 45 % eli 83 kappaletta. Suomalaiskorkeakoulut koordinoivat 11 hyväksyttyä intensiivikurssia. Suomessa erityisesti ammattikorkeakoulut hyödyntävät Erasmus-intensiivikursseja ja koordinoivat peräti 8 hanketta. Suomalaisten menestyksen ohella on huomattava, että hakemusten laadussa olisi myös parannettavaa: suomalaishankkeista lähes puolet on jatkavia, joiden läpimeno on suhteellisen varmaa, kun taas uusista hakemuksista hyväksyttiin vain kolmasosa.

Intensiivikurssit ovat lyhyitä kertaluontoisia opintojaksoja, jotka mahdollistavat mm. erityisaiheiden opetuksen kansainvälisessä ryhmässä. Ne voivat tarjota kansainvälistymismahdollisuuksia myös sellaisille opiskelijoille, joille pitkä opiskelijavaihto ei ole mahdollinen. Koulutusaloista taidealat, tekniikka ja kasvatustieteet olivat hankkeissa tänä vuonna vahvimmin edustettuina. Intensiivikurssien kustannukset koostuvat ensisijaisesti osallistujien matkakuluista. Kurssien laadun parantamiseksi komissio on pyrkinyt lisäämään niiden rahoitusta, ja yhden kurssin keskimääräinen tuki on nyt vajaat 31 000 euroa.

Opetussuunnitelmayhteistyötä voitaisiin lisätä

Erasmus-ohjelmassa tuetaan myös korkea-asteen opetussuunnitelmien kehittämistä usean maan korkeakoulujen asiantuntemusta hyödyntäen. Opetussuunnitelmien muokkaaminen tai kokonaan uusien ohjelmien kehittäminen kiinnostaa eurooppalaisia korkeakouluja, sillä opetussuunnitelmahankkeita haettiin yhteensä 100, eli lähes neljänneksen edellisvuotta enemmän. Hakemuksista 71 koski aine- tai jatko-opintotason opinto-ohjelmia (PROG) ja 29 eurooppalaisia, yleensä useita koulutusaloja kattavia opintokokonaisuuksia (MOD). Eri koulutusalat olivat hankkeissa tasaisesti edustettuina.

Komissio myönsi tukea 26 PROG- ja 8 MOD-hankkeelle. Tukipäätös kattaa koko hankkeen keston (2-3 vuotta), ja tuen suuruus on enintään 65 % hankkeen hyväksytystä budjetista. Suomesta haettiin kahta koordinoitua PROG-hanketta, joista toinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämä musiikkialan hanke, hyväksyttiin. Vuosi sitten toimintansa aloitti kolme uutta 3-vuotista PROG-hanketta. Taideteollisen korkeakoulun tekstiilialan MOD-hanke oli lajissaan ainoa Suomesta ja se myös hyväksyttiin. Lisäksi kolme suomalaista jo päättynyttä Erasmus-hanketta haki tukea kehittämiensä opetussuunnitelmien toteuttamiseen ja levitykseen. Näistä Helsingin yliopiston kehitysyhteistyön maisteriohjelma sai rahoitusta.