|
>> Takaisin etusivulle
Anna Lindh -säätiö: käytännön Euro-Välimeri-yhteistyötä yli rajojen
Teksti: Riikka Suhonen, korkeakouluharjoittelija / CIMO
Kuva: Jari Rusanen / Programkontoret

Anna Lindh -säätiö on ensimmäinen Barcelonan prosessin toteuttamista varten perustettu organisaatio, jonka toiminta on kaikkien 35 kumppanuusmaan vastuulla. Maihin kuuluvat kaikki EU-maat ja Välimeren maista Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiinalaisalueet, Syyria, Tunisia ja Turkki. Säätiön toiminta keskittyy nimenomaan Barcelonan prosessin kolmanteen osa-alueeseen, kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja kansalaisyhteiskuntien kehittämiseen.
Euro-Mediterranean Foundation for the Dialogue between Cultures -säätiö päätettiin nimetä Ruotsin edesmenneen ulkoministeri Anna Lindhin mukaan toukokuussa 2004, sillä hänen toiveenaan oli kulttuurien välisen dialogin parantuminen. Säätiön sijoituspaikaksi valittiin Egyptin Alexandria ja toimitiloiksi kirjasto Bibliotheca Alexandrina yhdessä Ruotsin instituutin kanssa. Juhlalliset avajaiset pidettiin huhtikuussa 2005. Tämä vuosi kuluu toiminnan aloittamiseen: ensimmäinen hakukausi maiden yhteistyöhankkeiden tuelle on suunniteltu alkavaksi 1.10.2005.
Kumppanuusmaiden kansalliset verkostot ja Alexandriassa sijaitseva sihteeristö muodostavat yhdessä säätiön rungon. Suomen kansallisen verkoston yhteyspisteenä toimii Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn Välimeri-projekti. Yhteyspisteen tehtäviin kuuluu koordinointi ja tiedonvälitys säätiön sihteeristön, eri maiden kansallisten verkostojen ja suomalaisten osapuolten välillä. Lisäksi yhteyspiste tarjoaa kaikenlaista yleisneuvontaa, joka liittyy yhteistyökumppanien löytämiseen Euroopasta ja Välimeren kumppanuusmaista.
Tarkoituksena on muodostaa kaikkiin kumppanuusmaihin verkosto kansalais-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöistä, säätiöistä, museoista, yliopistollisista ja akateemisista opetus- ja tutkimuslaitoksista sekä muista toimijoista, jotka haluavat olla aktiivisia yhteistyössä EU:n ulkopuolisten Välimeren maiden kanssa.
Tukea Euro–Välimeri -kulttuuriyhteistyölle
Anna Lindh -säätiön kautta on mahdollista saada tukea Euro–Välimeri-kulttuuriyhteistyöhön. Jokaisessa ohjelmassa tai hankkeessa tulee olla mukana kaksi EU-maata ja kaksi Välimeren kumppanuusmaata (2+2-periaate). Säätiön toiminnassa painotetaan erityisesti koulutuksen, kulttuurin, tieteen ja viestinnän aloja. Tuettavien hankkeiden tulisi liittyä johonkin säätiön kuudesta prioriteettialueesta, joita ovat ihmisoikeudet, demokraattinen kansalaisuus, kestävä kehitys, oppiminen ja tietoyhteiskunta, sukupuolten välinen tasa-arvo ja erityisenä kohderyhmänä nuoriso.
Säätiön tehtävänä on ensisijaisesti vauhdittaa kulttuurivuoropuhelua, joten tukea yhteistyöhankkeisiin voi saada korkeintaan 50 % kunkin hankkeen kokonaisrahoituksesta. Alkuvuonna 2005 säätiöllä oli käytössään 11,7 miljoonaa euroa vuosiksi 2005–2007; rahoituksesta suunnilleen puolet tulee EU:n komissiolta.
Millaisia hankkeita?
Vuosille 2005–2007 suunnitellut hankkeet ovat varsin monipuolisia ja eri aloille levittäytyviä. Nuoriin kohdistuva ohjelma ”Our Common Future” sisältää mm. Välimeren alueen suosituimpien musiikkikappaleiden kokoamista ja toisen asteen oppilaitosten koululehtiprojekteja. Monikulttuurisuusohjelma ”Opportunities for Multiperspectivity” keskittyy koulutusmateriaalin ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Taiteisiin keskittyvässä ”Our Creative Diversity” -ohjelmassa on tarkoitus mm. järjestää työpajoja ja matka-apurahoja nuorille taiteilijoille. Tiedemaailmaan sijoittuvan ohjelman ”Co-operative Science without Frontiers” tavoitteena on kehittää matka-apurahajärjestelmä kehitysmaiden opiskelijoita ja tutkijoita varten sekä luoda rajat ylittäviä tutkimusryhmiä. Erityistä Anna Lindh -palkintoa suunnitellaan koulutus- tai kulttuurijournalismissa ansioituneita varten ”Euro-Mediterranean Information Society”-ohjelman puitteissa. Naiskysymyksiin keskittyvä ohjelma ”Empowerment of Women” pyrkii myös ylittämään rajoja koulutusohjelmien ja matka-apurahojen avulla.
Käytännön toteutukseen liittyviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata Suomen yhteyspisteenä toimiva TAPRIn erikoistutkija, dosentti Tuomo Melasuo.
 Tulosta
|
|