Venäläisharjoittelijat kiinnostavat suomalaisia työnantajia

Suomalaisyrityksissä työskentelee vuosittain noin 500 ulkomaista harjoittelijaa, jotka ovat tulleet maahan CIMOn kansainvälisen harjoittelun ohjelmissa. Harjoittelijat hakevat työkokemusta omalta alaltaan ja ovat kiinnostuneita suomalaisesta yritysmaailmasta. Työnantajalle harjoittelija on ennen kaikkea linkki yritykselle ehkä hyvinkin tärkeään maahan. Myös Venäjä-yhteistyötä tekevät yritykset ovat aktivoitumassa ja yhä useampi Suomeen työllistyvä harjoittelija tulee Venäjältä.

CIMOn yritysyhteistyöstä vastaava projektikoordinaattori Outi Isotalo on pannut merkille, että työnantajat ovat tänä vuonna olleet entistä kiinnostuneempia venäläisistä harjoittelijoista. Elokuun loppuun mennessä Suomessa oli työskennellyt jo 62 Venäjältä tullutta, kun heidän kokonaismääränsä edellisenä vuonna oli 37. Eniten venäläisharjoittelijoita sijoittuu luonnonvara-alan yrityksiin, mutta myös mm. tekniikan, kaupan ja matkailun alalle. Tyypillisiä työnantajia ovat olleet Etelä-Suomen pk-yritykset sekä metsä- ja sahateollisuus. ”Kiinnostusta on erityisesti Venäjän kauppaa harjoittavilla yrityksillä ja toisaalta sellaisilla, joilla on laajenemispyrkimyksiä tai jo olemassa olevaa toimintaa Venäjällä”, summaa Isotalo.

Rekrytointipalvelua mittatilaustyönä

Työnantajat esittävät paikkatarjouksessaan toiveitaan mm. harjoittelijan koulutuksesta, opintojen vaiheesta, kielitaidosta ja kotimaasta. Isotalon mukaan venäläisille opiskelijoille tai vastavalmistuneille tarjotuissa harjoittelupaikoissa saatetaan kotipaikka määritellä hyvinkin tarkkaan, esimerkiksi juuri sille alueelle, jolla isäntäyritys Venäjällä toimii. Harjoittelujaksot kestävät muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen; tavallisin periodi venäläisharjoittelijoiden kohdalla on ollut 6 kuukautta. Harjoittelu voi myös toimia siltana pysyvämpään työsuhteeseen, sillä sen aikana ehtii jo nähdä miten työskentely käytännössä sujuu.

Harjoittelijoiden avulla on paikattu niitäkin aukkoja, joita suomalaisten vähäinen kiinnostus venäjän kielen opiskeluun on jättänyt. Isotalo kertoo esimerkin yrityksestä, joka ei löytänyt suomalaista työntekijää, jonka kielitaito olisi riittänyt tarjolla olleeseen tehtävään. Paikan sai venäläinen, suomea osaava harjoittelija, joka kielen ja kulttuurin tuntevana sai uutta vauhtia ja sujuvuutta yrityksen Venäjän kontakteihin.

CIMOn yhteistyökumppaneita Venäjällä ovat tietyt yliopistot, jotka tekevät esivalinnan kutakin paikkatarjousta parhaiten vastaavista harjoittelijoista. Valinnanvaraa on, sillä tulijoita olisi moninkertainen määrä tarjolla oleviin paikkoihin nähden.

Sellunkeittoa venäläiseen tapaan

Suomi on läheisyytensä vuoksi erittäin kiinnostava kohde venäläisille opiskelijoille, jotka haluavat hankkia työkokemusta ulkomailta. 25-vuotias Pavel Bulanov löysi oman harjoittelupaikkansa Metsä-Botnian Kemin tehtaalta. Bulanov opiskelee kemian osastolla valtion teknillis-kemiallisessa yliopistossa Pietarissa (St. Petersburg State Technological University of Plan Polymers) ja erikoistuu sellutekniikkaan. Harjoittelijan toimenkuvaan kuuluu sellun keittoon ja valkaisuun liittyvää tutkimusta, jolla pyritään parantamaan sekä kustannustehokkuutta että sellun laatua.

Tuotantopäällikkö Kimmo Pelander kertoo tehtaan halunneen nimenomaan venäläisen harjoittelijan, koska Metsä-Botnialla on jo saha Venäjällä ja pitkäntähtäimen suunnitelmissa on aloittaa tutkimukset myös sellutehtaan rakentamiseksi sinne. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset tarjoavat haluttuja työpaikkoja ja sellainen kangastelee Bulanovinkin mielessä: opinnot ovat pitkällä ja tulevaisuus Metsä-Botnian uudella tehtaalla tuntuisi varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Tarkempaa tietoa ulkomaisen harjoittelijan palkkaamisesta saa
CIMOn verkkopalvelusta