|
>> Takaisin etusivulle

Venäjän nuoret kärsivät rasismista
Teksti: Tiina Sotkasiira, tutkija / Joensuun yliopisto
Kuvat: P. Oksanen ja M. Riiheläinen
Muukalaiskammo ja rasismi ovat lisääntyneet Venäjällä viime vuosien aikana. Muutosten näkyvimpiä ilmauksia ovat uusnatsien hyökkäykset tummaihoisia ulkomaalaisia ja Venäjän vähemmistökansallisuuksia vastaan. Moskovassa toimivan Sova-tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2006 Venäjällä on yli sata ihmistä joutunut rasistisen väkivallan uhriksi. Kymmeniä ihmisiä on kuollut tai loukkaantunut yhteenotoissa. Usein uhrit ovat olleet opiskelijoita ja pakolaisia Afrikasta. Toisaalta myös Kaukasiasta, Keski-Aasiasta, Aasiasta, Lähi-idästä ja Latinalaisesta Amerikasta tulleet ihmiset sekä Venäjän omien kansallisten vähemmistöjen edustajat ovat joutuneet pahoinpitelyjen ja uhkausten kohteiksi.
Kansallisten suhteiden kiristyminen liittyy Venäjällä tapahtuneisiin laajempiin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Vaikka kansallisuudella olikin oma merkityksensä Neuvostoliiton hajoamiselle, niin vielä 1990-luvun alussa suhteet eri ryhmien välillä olivat verrattain rauhalliset. Asenteet ovat sittemmin koventuneet. Suhteiden jännittymisen taustalla on monia syitä, joista tärkeimpiä ovat eri väestöryhmien taloudelliset eturistiriidat. Vaikka talouskasvu on Venäjällä nopeaa, tavalliset ihmiset joutuvat edelleen kamppailemaan elättääkseen itsensä ja perheensä. Viime vuosina heränneet toiveet arjen helpottumisesta eivät ole toteutuneet odotetusti. Vaikuttaa siltä, että erityisesti nuoret ovat kärsimättömiä Venäjän yhteiskunnan muutosten edessä ja etsivät nopeita ratkaisuja sekä selityksiä kohtaamilleen vaikeuksille. Skinheadryhmät ja muut äärikansalliset järjestöt ovat hyödyntäneet ihmisten ahdistusta. Kansallismielisten tunnusten alla toimivien väkivaltaisten ryhmittymien määrä onkin kasvanut Venäjällä viime vuosien aikana.
Väkivaltaisissa ryhmittymissä toimivat nuoret eivät ole yksin ennakkoluuloineen, vaan eri ryhmiin kohdistuvat etniset stereotypiat ovat Venäjällä yleisiä. Monet tiedotusvälineet suhtautuvat avoimen epäluuloisesti erityisesti kaukasialaisiin, joista monet ovat muslimeja. Venäjän etnisillä konflikteilla onkin yhtymäkohtia kansainvälisiin kehityskulkuihin. Syyskuun aikana on tiedotusvälineissä pohdittu WTC:n terroristi-iskua ja sitä, miten viisi vuotta kestänyt terrorismin vastainen sota on vaikuttanut ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Monet arvelevat, että sotilaallisin toimin ei ole onnistuttu lopettamaan vastakkainasettelua terrorismista epäiltyjen tahojen sekä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten välillä. Venäjä on mukana tässä kansainvälisessä ”taistelussa” ja lisäksi se käy omaa sotaansa maan rajojen sisällä, Tshetsheniassa. Viime vuosikymmenellä alkaneen Tshetshenian sodan pitkittyminen ja siihen liittyvät terroriteot ovat lisänneet venäläisten pelkoa ”tshetshenien näköisiä” ihmisiä kohtaan. Tunne siitä, että Venäjä on vihollisten ympäröimä on vahvistunut. Tällainen ilmapiiri ruokkii myös muukalaiskammoa.
Venäjällä on alettu ymmärtää, että pitkään jatkuessaan rasistiset hyökkäykset ja väkivaltaisuudet uhkaavat maan mainetta. On keskusteltu esimerkiksi siitä, millaisia seurauksia on sillä, että ulkomaalaiset opiskelijat tai turistit alkavat karttaa Venäjää. Lisäksi väkivaltaisuudet nähdään uhkana Venäjän liike-elämän kehitykselle. Maassa toimivat ihmisoikeusjärjestöt kantavat myös huolta ulkomaalaisten ja vähemmistökansallisuuksiin kuuluvien ihmisten turvallisuudesta ja oikeudesta elää normaalia, pelotonta elämää.
Ensimmäinen askel etnisten ennakkoluulojen ja rasismin aiheuttamien yhteiskunnallisten ongelmien pysyvään ratkaisemiseen on se, että venäläiset poliitikot ja viranomaiset tunnustaisivat niiden olemassaolon. Venäjän kaltaisessa monikulttuurisessa yhteiskunnassa erilaisuuden ihmettely ja kohtaaminen on väistämätöntä eikä erilaisuus sinällään anna aihetta huolestumiseen. Vaaralliseksi se muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun erilaisuuden tunnistamiseen yhdistetään eriarvoisuuden periaate. Yrityksiin kylvää vihaa ja epäluuloa eri kansallisuuksien välille on puututtava välittömästi ja määrätietoisesti.
Tiina Sotkasiira toimii tutkijana Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen projektissa Erilaisuuden kanssa eläminen Venäjällä - Hybridit
identiteetit ja arkipäivän rasismi nuorten venäjänmaalaisten keskuudessa. Projekti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Muuttuva Venäjä -tutkimushanketta.
 Tulosta
|
|