|
>> Takaisin etusivulle
Nuorisotyö Venäjällä
– näkemyksiä suuresta palapelistä
Teksti ja kuvat: Paula Oksanen, delegaatti Salto-Eecan järjestämällä
”Youth work in Russia”-opintomatkalla 24.–30.6.2006.
Venäjää voisi hyvin kutsua mysteerien ja arvoitusten palapeliksi. Monille meistä länsimaalaisista Venäjä on edelleen arvoitus, vaikka neuvostohallitus onkin kaatunut ja uusi ”avoimempi” aikakausi alkanut. Tämän valtavan, 11 aikavyöhykkeelle ulottuvan maan, koetaan usein olevan idän ja lännen puristuksessa. Jo yksin Venäjän suuri koko ja sen suuret alueelliset erityispiirteet tuovat tälle nykyaikaiselle ja teknologiselle yhteiskunnalle suuria haasteita.
Tutustuin pieneen osaan siitä, mitä Venäjällä tarkoitetaan osallistumalla Salto-Eecan järjestämälle opintomatkalle 24.–30.6.2006. Tutustumiskohteena oli nuorisotyö Moskovassa, Nizhny Novgorodissa, Chuvashiassa ja Tatarstanissa.
Olen toiminut vuosia vapaaehtoisena Punaisen Ristin kontaktitoiminnassa, jossa pyritään lisäämään vammaisten ja vammattomien nuorten yhteistoimintaa erityisesti kansainvälisen leiritoiminnan kautta. Innostuin mahdollisuudesta saada uusia maita ja kasvoja mukaan toimintaamme, ja kiinnostukseni kohdistui matkan aikana erityisesti nuorille vammaisille ja vammattomille tarkoitettuihin nuorisotyön muotoihin.
Nuorisotyö muutoksessa
Viime vuosikymmenien sosiaaliset muutokset Venäjällä ovat tuoneet mukanaan paitsi uusia mahdollisuuksia ja haasteita, myös monia ongelmia erityisesti nuorille. Vaikea sosiaalinen ja taloudellinen tilanne hankaloittaa elämää etenkin pienissä kaupungeissa ja kylissä, sillä paikalliset nuorisotyön muodot ovat niissä usein hyvin vaatimattomia, jollei olemattomia. Kansainvälinen yhteistyö on monille organisaatioille toivottava mutta usein vain haaveeksi jäävä tavoite, sillä taloudellisen tilanteen vuoksi monen nuoren liikkuvuus on rajoittunutta jopa oman maan sisällä.
Venäjän nuorisotoiminnassa tapahtui käänne vuoden 1991 jälkeen, jolloin monia uusia projekteja saatiin alulle. Vuoden 2005 aikana erilaiset nuorisoliikkeet alkoivat saada ääntään kuuluviin myös Venäjän politiikassa ja pyrkimyksenä on ollut tuoda lisää ulottuvuuksia nuorisotyöhön. Mitä nämä uudet ulottuvuudet käytännössä ovat ja kuinka vapaasti erilaisia nuorisotyön muotoja maassa tuetaan, on asia josta sain matkan aikana hyvin erilaisia vastauksia ja josta voi olla hyvin montaa mieltä.
Nonformaalin oppimisen ja EU:n Nuoriso-ohjelman puolesta olen opintomatkan ansiosta kuitenkin valmis liputtamaan. Nonformaali oppiminen on todella merkittävää juurii Venäjän kaltaiselle maalle, joka on ainakin teoriassa valmis kääntymään avoimemmaksi yhteiskunnaksi. Nuorille Nuoriso-ohjelmalla on ollut jo ilmiselvästi positiivisia vaikutuksia. Erityisesti Nizhny Novgorodissa yhteistyö on motivoinut nuoria osallistumaan aktiivisemmin yhteisön toimintaan, tuonut tietoisuuteen uusia tapoja osallistua sosiaaliseen elämään ja lisännyt vastuuta ympäristöstä. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. orpojen nuorten itsetunnon ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä, vaihto-ohjelmien käynnistämistä EVS:n (European Voluntary Service) kautta ja jopa nuorten ajamia hankkeita, joissa kaupungin päättäjiä painostettiin hankkimaan kaupunkiin lisää roskapönttöjä viihtyvyyden lisäämiseksi.
Tapaaminen National Youth council of
Russia- toimistossa
Nuorisotyön vapaat kädet?
Tutustuimme useisiin erilaisiin organisaatioihin, joista monessa pyrittiin lisäämään nuorten aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Monet organisaatioista tekivät ilokseni työtä myös vammaisten nuorten kanssa, vaikkakin harmittavan usein toiminta oli enemmänkin hyväntekeväisyystyötä vammaisille, eikä vammaisten nuorten kanssa.
Erityisesti Moskovassa on perustettu useita Nuorten parlamentteja, joilla yritetään saada nuoria aikuisia mukaan vaikuttamaan nuorten asioihin. Ideana nämä nuorisotyötä tekevät parlamentit ovat erittäin kannatettavia, sillä myös Venäjällä nuorten kiinnostus politiikkaa ja vaikuttamista kohtaan on ollut perinteisesti vähäistä. Käytännössä nuorten parlamentit ovat kuitenkin pitkälti Venäjän hallituksen valvovan silmän alla ja niihin valitut nuoret ovat myötämielisiä nykyistä hallintoa kohtaan. Kysyttyäni eräältä Nuorten parlamentin jäseneltä kritiikin antamisen mahdollisuudesta, hän totesi lyhyesti, että sitä ei anneta.
Näkemykseni mukaan näin on myös monissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä. Vierailimme esimerkiksi organisaatiossa, joka korosti olevansa sekä ”non-political” että ”non-governmental”. Kuitenkin heidän internet-sivuillaan (www.ruy.ru) todetaan: ”Although RUY is a non-political organisation, we consider it our duty to cooperate with political movements and government on youth politics development of Russia”.
Oma mielipiteeni on, että järjestöt ovat melko lailla tarkkailun alaisia ja toimintaa on helpointa ryhtyä rakentamaan, jos järjestö on myötämielinen nykyistä hallintoa kohtaan. Nuorisotyön toimintaympäristönä tämä eroaa hyvin paljon siitä, mihin itse olen länsimaalaisena tottunut.
Yhteistyön haasteet ja rikkaudet
Innostuin itse aloittamaan yhteistyötä muutamien järjestöjen kanssa, joiden toiminta on lähellä kontaktitoimintaa. Oli ilo huomata kuinka suuri kiinnostus järjestöillä oli kansainvälistä toimintaa kohtaan!
On kuitenkin hyvä huomioida tietyt asiat ennen yhteistyön aloittamista. Pitää muistaa, että Venäjä on todella suuri maa ja sen alueelliset eroavaisuudet ovat valtavia. Esimerkiksi Moskovan ja Tatarstanin välillä on kilometrien lisäksi hyvin suuret kulttuurierot. Tämän lisäksi järjestöjen kohderyhmät ja projektien lukumäärät ovat usein hyvin paljon suurempia. ”Neuvostoliiton perintö” vaikuttaa edelleen (toisinaan alitajunnan tasolla) työskentelytapoihin ja nuorisotyön tekijöihin, minkä vuoksi yhteistyön aloittaminen vaatii tietynlaista herkkyyttä ja runsaasti tietoa nuorisotyöstä Venäjällä.
Yhteistyön aloittaminen on hyvin haastavaa, ei ainoastaan kulttuuristen erojen, vaan myös ns. ”sivilisaatioeron” vuoksi (”EU-standardit” verrattuna ”Idän standardeihin”). Myös kieli-, viisumi- ja pankkisiirtovaikeudet ja taloudelliset seikat voivat nostaa kynnystä yhteistyön aloittamiseen.
Opintomatkalla minulle kuitenkin selvisi, miksi yhteistyön aloittaminen ehdottomasti kannattaa: venäläiset nuoret ja organisaatiot ovat hyvin kiinnostuneita ja avoimia kansainväliselle yhteistyölle Nuoriso-ohjelman puitteissa. Heillä on taitoa ja ennen kaikkea halua kehittää itseään ja edustamiaan järjestöjä. Venäjän rikas kulttuuriperintö ja ihmisten vieraanvaraisuus antavat mahdollisuuden molemminpuoliseen oppimiseen.
Lisätiedon lähteitä:
|
Mikä ihmeen SALTO?
EU:n Nuoriso-ohjelman sisällä toimiva SALTO (Support and Advanced Learning and Training Opportunities) -verkosto järjestää vuosittain useita eri teemoihin liittyviä, korkeatasoisia koulutuksia. Alueelliset SALTO-keskukset tarjoavat koulutusta, tietoa ja yhteyksiä nuorisoalan organisaatioille. Niiden päämääränä on myös tiedottaa alueellaan Nuoriso-ohjelman kautta avautuvista mahdollisuuksista.
SALTOn koulutukset ovat osallistujille maksuttomia, sillä matkakuluista ja osallistumismaksuista vastaa osallistujan oman maan Nuoriso-ohjelman toimisto, suomalaisten kohdalla siis CIMO. Majoitus, ruokailu ja itse kurssiohjelma menevät puolestaan kyseessä olevan koulutuksen järjestävän SALTO-keskuksen pussista. Suomalaiset hakevat koulutuksiin CIMOn kautta.
Itä-Euroopasta ja Kaukasuksesta kiinnostuneiden nuorisotyöntekijöiden ja nuorisoalan toimijoiden kannattaa liittää suosikkeihinsa alueen SALTO-keskuksen (SALTO EECA) verkkosivut, sillä niillä ilmoitetaan alueella järjestettävistä opintovierailuista, seminaareista ja kursseista. SALTO EECAn kautta saa yhteyksiä alueella toimiviin organisaatioihin. Kohdemaita ovat Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina, Moldova, Georgia, Azerbaijan ja Armenia.
Lisätietoa CIMOsta: Mauri Uusilehto, puh. (09 ) 7747 7612
http://www.salto-youth.net/eeca/
eeca@salto-youth.net
|
|
Tulosta
|
|
arkisto
