Campus-logo
arkisto
palaute
toimitus
tekstiversio
CIMOn verkkolehti 3/2006 5.10.2006 — TEEMANA VENÄJÄ
Pääkirjoitus
Venäjä-kortti täytyy pelata!
Artikkelit
Bologna process and the mechanisms of international interaction in Russian higher education
Esteitä opiskelijaliikkuvuuden tiellä
Monikulttuurishokki eli parahduksia Moskovasta
Sankarimatkaajat Venäjän kulttuurin kimpussa
Venäläisharjoittelijat kiinnostavat suomalaisia työnantajia
Nuorisotyö Venäjällä - näkemyksiä suuresta palapelistä
Suomea sukukansoille
Vapaaehtoispalvelu toi Ruslanin Suomeen
CIMO ja Venäjä
Kolumni: Venäjän nuoret kärsivät rasismista
Lähikuvassa Marja Jegorenkov, Venäjän kielen opettaja
 
Makasiini
>> Takaisin etusivulle

Sankarimatkailijat venäläisen kulttuurin kimpussa

Teksti: Jaana Mutanen ja Laura Jauhola, CIMO
Kuva: Kuvat: Davide Pavone / Sika säkissä -matka Novgorodiin, Borovichiin ja Tihviniin kesällä 2004



Kiinnostaako Venäjä? Kammoatko seuramatkoja? Etsitkö korkeakulttuurin tilalle jotakin aivan muuta? Seuraavassa vaihtoehtoja niille, joille Venäjän matkailuvaltteja ovat absurdisuus ja alakulttuurien kirjo. Omatoimimatkailijoille on tarjolla kullanarvoista tietoa ja ryhmämatkailijat voivat seikkailla Sika säkissä -konseptilla. Hyvästä ohjelmasta ja hyvistä ihmisistä syntyy myös hyvä henki, tusovka.

Sputnik – opastusta omatoimimatkailuun

FINSOV-matkojen tilalle on tullut Sputnik-matkailu… Sputnikin -web-sivuilla kerrotaan, mistä on kyse: ”Suomi-Venäjä seuran Sputnik-porukka antaa sinulle (pienet) eväät Venäjän (suureen) seikkailuun ja kertoo sen, mitä matkaoppaat eivät kerro. Sputnik välittää ensikäden tietoa, tunteita, tuntemuksia ja omakohtaisia kokemuksia niiltä, jotka ovat jo seikkailleet jossakin suuren Venäjän kolkassa niille, joita Venäjä vetää puoleensa.”

Sputnikin sivuilta löytää tietoa omatoimimatkailusta Venäjällä ja vinkkejä moniin tilanteisiin: liikkuminen Venäjällä, Survival-ohjeita, matkakohdevinkkejä, kokemuksellisia matkakertomuksia. Sen kautta voi myös hakea matkaseuraa Venäjän elämysmatkalle.

Sputnik järjestää myös infotilaisuuksia, joissa matkalla olleet kertovat kokemuksiaan. Sputniklaiset kertovat tulevan syksyn ohjelmasta: ”Nojatuolimatkoja Venäjälle -illat pidetään Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Lokakuussa hiihtomatkaillaan Kuolan niemimaan Kirovskissa ja kuullaan talvimatkailusta Kaukasuksella ja Pietarin lähialueilla. Marraskuussa Sputnikin aktiivit kertovat vaelluksesta Keski-Aasian Kirgiisiassa ja joulukuussa reissataan Volgalla junalla ja jokilaivalla.”



Zerkalon Sika Säkissä – ryhmämatkailua oman tien kulkijoille

Matkatoimisto Zerkalo on erikoistunut kohtuuhintaisiin matkoihin Pietariin ja Moskovaan, mutta matkalistalta löytyy elämysmatkailijoille todellista vaihtelua. Zerkalon mukana pääsee niin festari- kuin konserttimatkoille (mm. Tusovka-festareille, ks. alla), mutta myös hyppyyn tuntemattomaan ”Sika säkissä” -matkoilla. Zerkalon perustaja Jukka Timonen kuvailee näille matkoille osallistujia seikkailun- ja kokeilunhaluisiksi, mutta lähtijän ei tarvitse olla mikään erityinen sankari, sillä mukana on asiantuntevaa ja kielitaitoista henkilökuntaa.

Sika säkissä -matkoihin on varauduttu löyhällä suunnitelmalla, mutta itse toteutus elää omaa elämäänsä. Reissulla on päädytty mm. yöpymään hätätilaministeriön telttaan ja uudet tuttavuudet – paikalliset majuri ja eversti – ovat ryhtyneet matkaoppaiksi. Jokaisella matkalla odottaa uusi yllätys.

Sika säkissä -matkojen lisäksi Zerkalosta löytyy vaihtoehtomatkoja kohtuuhinnalla ja keskeisillä majoituspaikoilla. Matkoilla tutkaillaan erityisesti klubi- ja undergroundkulttuuria. Zerkalonkin web-sivuilta saa vinkkejä omatoimimatkailuun. Jotkut Zerkalon mukana kulkeneet matkaajat ovatkin jatkaneet idänsuhteita joko omatoimimatkoilla tai kohdalle osuneen romanssin kautta.



Oppaita oikeille sankarimatkailijoille

Sankarimatkailijoiksi haluavat voivat etsiä opastusta matkalleen LIKE-kustantamon Sankarimatkailijaoppaista, joita on tehty mm. Pietarista, Moskovasta, Arkangelista ja Kalingradista; tulossa on vielä Sankarimatkailijan Komi. Esimerkiksi Pietari-oppaasta saa tietoa venäläiselle kulttuurille keskeisistä asioista kuten byrokratian siunaus ja kirous (rekisteröitymään!), mies ja nainen, mummot, kirjallisuus (Pietarin vihaajat ja rakastajat), illan, yön ja aamun vietto, sauna eli banja ja juomavesi, ovikoodit, turvallisuus (kaihda miliisiä!), etuilu ja kohteliaisuus, kulttuurin määräämät käytöserot, lahjat ja maljapuheet, taksimatkustaminen, tervehtiminen ja ystävystyminen.

LIKEn Iida Siimes sanoo Sankarimatkailijaoppaiden painottuvan entisen Neuvostoliiton alueelle, vaikka poikkeuksiakin löytyy. ”Tilausten perusteella suosituimmat oppaamme ovat tuore Sankarimatkailija Neuvosto-Tallinnassa ja vähän vanhempi Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa.”

Esimerkiksi Arkangeli tuo helposti mieleen jotakin arktista ja ankaraa, suljettua ja salamyhkäistä. LIKEn Sankarimatkailija näkee nämä ”Kalevalan laulumaat” toisenlaisin silmin: Arkangelissa on avaruuskeskuksia, öljykenttiä ja ydinsukel-lusvenetelakoita, mutta sankarimatkailija seikkailee myös Vienanmeren vieraan-varaisten pomorien eristyneissä rannikkokylissä ja suomensukuisten nenetsien poronhoitoyhteisöissä. Hän kapuaa myös liikemies Nikolai Sutjaginin huojuvaan puiseen pilvenpiirtäjään. Määränpäähänsä hän hankkiutuu panssarivaunua muistut-tavalla tela-ajoneuvolla, kaksitasoisella Antonovilla tai reellä. Perillä häntä odottaa majoitus uuninpankolla.

Komin oppaan toimittanut Jussi Konttinen on ehtinyt myös kokea monenmoista: "Ensimmäisellä Komin matkallani esitin Komin tv:n kuvausryhmälle laulun 'Kaksipa poikaa Kurikasta', pukeuduin vanhaan komilaiseen kansanpukuun, vakoilin neuvostoaikaista sääasemaa, haastattelin Komin presidenttiä, jouduin todistamaan hotellihuoneeseeni tehtyä ratsiaa ja kävin vanhauskoisten jumalanpalveluksessa sekä kuuntelin bulgarialaista säkkipillinsoittoa kaukaisen metsätyötaajaman kerrostalossa. Myöhemmin ihailin erämaan keskellä kohoavan mansien pyhää vuorta Manpupunjoria Petshoran-Ylytshin luonnonpuistossa ja meloin vauhdikasta Kosjujokea. Lisäksi tanssin itseni tainnoksiin Uhtan Domino-klubilla ja kiipesin Leninin päälaelle."



Tusovka – Venäjä Suomessa, Suomi Venäjällä

Venäläiseen populaarikulttuuriin pääsee tutustumaan myös Suomessa. ”Neuvostorockia” esiteltiin meillä ensimmäistä kertaa 80-luvun alkupuoliskolla, jolloin suomalaisyleisö sai ns. virallisen rockin lisäksi kuulla myös undergroundia. 90-luvun lopulla kuvaan alkoi tulla uusia ulottuvuuksia, kun joukko venäläisestä kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä löysi toisensa ja perusti Tusovka-yhdistyksen, joka otti tehtäväkseen venäläisen populaarikulttuurin tunnetuksi tekemisen Suomessa.

Tusovka tuo Suomeen venäläisiä bändejä ja elokuvia. Ison maan populaarikulttuurin kenttä on laaja ja massaan mahtuu monenlaista; Tusovkan johtoajatuksena on alusta lähtien ollut laatu – huonoa ei kannata tuoda. Yhdistyksen web-sivuilla kerrotaan, että toiminta alkoi tuntua tarpeelliselta, kun Venäjältä löytyi niin kiinnostavia bändejä ja ryhmiä, että ne oli yksinkertaisesti saatava Suomeen. Yhdistyksen nimi kiteyttää ohjelmapolitiikan: hyvästä ohjelmasta ja hyvistä ihmisistä syntyy myös hyvä henki, tusovka. Sana on pietarilaista slangia eikä sille ole suoraa suomennosta. Kun ihmiset kokoontuvat konserttiin, ravintolaan, festareille tai vaikka vain vodkapullon ääreen keittiöön, syntyy tusovka.

Tusovka tekee ”kulttuurivientiään” kahteen suuntaan: puheenjohtaja Anna Ruohonen kertoo syyskuun loppupuolella Pietarissa järjestettävistä Tusovka-festareista, joilla esiintyy sekä suomalaisia että pietarilaisia bändejä. ”Lisäksi järjestämme keväällä perinteisen festarin Gloria-teatterissa Helsingissä ja jo talven mittaan muutamia klubeja, joissa esiintyy sekä suomalaisia että venäläisiä bändejä. Loka-marraskuun vaihteessa osallistumme yhden venäläisen bändin koulukiertueen järjestämiseen. Se on tätä kasvatuksellista puolta, jolla yritämme saada jo kouluikäiset näkemään että Venäjällä on monet kasvot, ei pelkkää rikollisuutta, alkoholismia tai sotaa.”

Millä periaatteella Tusovka valitsee esiintyjänsä? Ruohosen on vaikea nimetä yhtä periaatetta, koska keinoja on monia. ”Pääasia on, että Tusovka innostuu asiasta. Monet bändit tarjoavat levyjään kuunneltavaksi, joskus taas joku on innostunut bändin musiikista kuultuaan sitä keikalla. Kukaan ei päätä bändivalinnoista yksin: pyrimme kierrättämään levyjä kaikilla toimijoilla ja jos enemmistö innostuu, yritetään saada aikataulut sopimaan. Eli osa tulee aivan ’pimeästä’, osa on tuttujen tuttuja; tärkeintä on, että tuotanto innostaa meitä itseämme.”



Kohokohtina Tusovkan lähes 10-vuotiselta taipaleelta on Ruohosen mieleen jäänyt sekä suuria että pieniä asioita: ”Musiikillisia kohokohtia ovat toisaalta venäläisen ja neuvostorockin legendojen, kuten Auktsyonin ja DDT:n tuominen Suomeen. Toisaalta pienikin asia voi tuntua isolta, jos esimerkiksi keikan jälkeen kuulee yleisön hämmästelevän, että Venäjällä tehdään noin hyvää musiikkia. Silloin tuntuu, että on onnistunut murtamaan muureja ja purkamaan ennakkoluuloja.” Ruohonen pitää tärkeänä myös parin vuoden takaista Kultuurin Gloria –tunnustusta, jolla Tusovkaa kiitettiin rohkeasta ja ennakkoluulottomasta lähialueiden kulttuurien esilletuomisesta. ”Silloin tuntui, että muutkin ovat noteeranneet meidät ja olemme onnistuneet siinä, mitä yritämme.”

Lisätietoa Internetistä:

http://www.kaapeli.fi/svs/sputnik/

http://www.zerkalo.info/

http://www.likekustannus.fi | Kirjat | Sankarimatkailija-oppaat

http://www.tusovka.fi/

Tulosta
Tulosta
ISSN 1458-9907 © Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, PL 343, 00531 Helsinki, puh. (09) 7747 7033 (vaihde), fax (09) 7747 7064