Suomea sukukansoille

Ulkomaalaiset suomenopiskelijat pääsevät parantamaan puhutun suomen taitoaan intensiivi-kursseilla, joita CIMO yhdessä kotimaisten yliopistojen kanssa järjestää kesäisin Suomessa. Kurssivalikoimaan kuuluu myös Venäjän suomensukuisten kansojen edustajille räätälöity kurssi, joka pidetään Venäjällä. Tämän kurssin päämääränä on paitsi harjoitella yhdessä suomea, myös vahvistaa kielisukulaisten yhteyksiä toisiinsa. Taustalla vaikuttaa sukukansaohjelma, jonka tavoitteisiin kuuluu mm. kieliyhteisöjen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen.

Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi on järjestetty Venäjällä jo neljätoista kertaa. Kurssipaikkoja ovat olleet Petroskoi, Syktyvkar, Jošhkar-Ola, Saransk, Ižhevsk ja Kudymkar. Kursseille lähetetään Suomesta kaksi opettajaa ja kaksi apuopettajaa sekä opetusmateriaalia; paikallisen yliopiston puolesta järjestelyjä hoitaa kaksi sihteeriä. Opiskelijoita suomalais-ugrilaisista tasavalloista on yhteensä 25. Kursseille osallistuu yleensä mareja, mordvalaisia, permjakkeja, komeja ja udmurtteja, mutta myös hanteja, manseja ja nenetsikin on ollut.

Kursseilla halutaan korostaa suomalais-ugrilaisten kansojen keskinäisten yhteyksien ja kielisukulaisuuden merkitystä. Opiskelijat eivät aina ole kovinkaan perillä toisista Venäjällä asuvista suomalais-ugrilaisista kansoista, vaan kontaktit tuntuvat keskittyvät Suomeen ja Unkariin, vaikka myös muu keskinäinen yhteydenpito olisi tarpeen. Kaiken kaikkiaan opiskelijat opiskelevat ahkerasti, ja joka vuosi lopputestit osoittavat kaikkien kurssilaisten kielitaidon kohentuneen. Tärkeää on myös innostuksen herääminen: usein kurssilaisten omat opettajat voivat seuraavana syksynä havaita aivan uudenlaisen motivaation suomen opiskeluun.


Kielisukulaisten keskinäisiä yhteyksiä vahvistetaan kanashaslikilla

Kielioppia ja kulttuuria

Kolmiviikkoisen intensiivikurssin aikana varsinaista opetusta (kielioppia, kääntämistä, kirjoittamista ja keskustelua) on 70 tuntia ja lisäksi on noin 100 tuntia suomalaisten tai paikallisten järjestämää kulttuuriohjelmaa. Kurssi on tarkoitettu jo alkeet osaaville, joten kaikki opetus on suomeksi. Opettajat ja apuopettajat esittelevät suomalaista kulttuuria elokuvien, laulujen, leikkien, pelien, ruoanlaiton ja luentojen avulla. Paikalliseen kulttuuriin tutustutaan luennoilla, konserteissa, museoissa ja kyläretkillä. Kurssi on melko leirimäinen ja ohjelmaltaan erittäin tiukka, mutta opiskelijat ovat olleet siihen tyytyväisiä, sillä heillä ei juuri ole rahaa vapaa-ajan viettämiseen. Monille opiskelijoille kurssi on ensimmäinen kerta oman tasavallan ulkopuolella ja ehkä myös ensimmäinen kosketus suomalaisiin, joten yritämme antaa heille ikimuistoisen kokemuksen sekä tarjota miellyttävän ja virikkeellisen oppimisilmapiirin.

Varsinaisilla kielioppitunneilla opiskellaan lähinnä verbioppia. Käännöstunneilla luetaan ja käännetään eritasoisia tekstejä esitteistä ruoka-ohjeisiin ja kielitieteellisiin artikkeleihin. Kirjoitustunneilla tuotetaan lyhyitä aineita, lisäksi kurssilaiset pitävät kurssipäiväkirjaa, joka luetaan aamuisin ennen ensimmäistä tuntia, ja kurssin lopuksi järjestetään kirjoituskilpailu. Keskustelutunneilla opiskellaan ensin sanastoa päivän aiheesta ja sitten opetellaan käyttämään sanoja erilaisin harjoituksin, leikein, pelein ja lauluin.


Uimapaikkaa etsimässä

Käytännön kielitaito karttuu Kielimaa-leikkivaltiossa

Kurssin raamina on jo kymmenen vuotta toiminut Kielimaa-niminen leikkivaltio, jossa puhutaan virallisena kielenä suomea ja kansallisina kielinä myös muita suomalais-ugrilaisia kieliä. Kurssilaiset tulevat opiskelemaan Kielimaan kesäyliopistoon. Aluksi jokainen kurssilainen joutuu hankkimaan Kielimaan yliopiston opiskelijakortin, joka toimii passia vastaavana matkustusasiakirjana, kun käymme retkillä. Kyläretkiä varten tarvitaan myös viisumi, matkaliput ja vakuutus. Kielimaan rahayksikkö on orava. Kyläretkiä varten voi vaihtaa rahaa pankissa, sillä kyläretkillä valuuttana on koni. Oravia tarvitaan mm. matkatoimistossa, konsulaatissa, tullissa, kahvilassa, elokuvissa ja lottoarpajaisissa sekä sakkojen maksamiseen, sillä Kielimaan poliisi rankaisee mm. myöhästymisestä, luvattomasta poissaolosta, matkapuhelimen käytöstä oppitunnilla ja venäjän puhumisesta.

Kielimaassa opiskelijat saavat käytännössä, lähes luonnollisissa tilanteissa, harjoitella sanastoa ja yksinkertaisia kielioppiasioita, jotka toiston avulla tulevat miltei huomaamatta tutuiksi. Kielimaan virkailijoina toimivien opettajien on helppo ottaa huomioon eritasoiset opiskelijat ja eriyttää opetusta tarpeen vaatiessa. Vaikka kurssilaiset ovat jo yliopisto-opiskelijoita (ja opettajat usein yliopistonopettajia), niin Kielimaa-leikki tempaa kaikki mukaansa vuodesta toiseen – ehkä liiaksikin, sillä joillakin kursseilla pankki on ryöstetty, rahaa sekä asiakirjoja väärennetty ja ovatpa opettajat saaneet jopa lunnaskirjeitä kidnappaajilta.

Kurssista on iloa myös suomalaisille fennougristiikan opiskelijoille

Tällainen kurssi on edelleen tuiki tarpeellinen. Ensinnäkin kurssi on hyödyllinen opiskelijalle, jolla ei ole ollut omana opettajana suomalaista kieliassistenttia, kuten tilanne viime vuosina on ollut valitettavan monessa tasavallassa. Toiseksi kurssi on sopiva välivaihe jo edistyneemmälle opiskelijalle, jolle suomen kielen kurssi Suomessa olisi vielä liian suuri askel. Kolmanneksi kesäkurssi vahvistaa opiskelijoiden suomalais-ugrilaista identiteettiä. Neljänneksi kurssin järjestäminen antaa uusia yhteyksiä isäntänä toimivalle laitokselle ja tuo sille myös arvostusta. Viidenneksi Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa järjestettävä kurssi toimii harjoituspaikkana suomalaisille fennougristiikan opiskelijoille, joita kurssilla tarvitaan apuopettajina.