Tuoko Erasmus uutta korkeakoulujen työelämäyhteistyöhön?

Euroopassa on tänä vuonna juhlittu 20-vuotiasta Erasmus-ohjelmaa. Uudistuneeseen Erasmukseen on sisällytetty korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä tukevia toimintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Tuomi kuuluu CIMOn korkeakouluyhteistyön asiantuntijaryhmään. Hänen työssään työelämäyhteistyö on avainasemassa. Päätimme kysyä Tuomen näkemyksiä korkeakoulujen kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ja erityisesti siitä, millaisia mahdollisuuksia Erasmus-ohjelma voi sille tarjota.

Työelämäyhteistyön kehittäminen on korkeakouluille hyvin ajankohtainen asia: se näkyy niin strategiatyössä, opetussuunnitelmien kehittämisessä kuin arkisessa opetuksessakin. Valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehitetään esimerkiksi harjoittelun avulla. Laadukas harjoittelu – tapahtui se sitten kotimaassa tai ulkomailla – edellyttää korkeakoululta tietoisia toimenpiteitä työelämäyhteistyön luomiseksi.

Haaga-Helian työelämästrategia kytkeytyy vahvasti kansainvälisyyteen

Uusi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuoden alussa kahden korkeakoulun yhdistyessä. Lauri Tuomi kertoo, että ensimmäisen vuoden aikana on keskitytty kehittämään ammattikorkeakoulun strategioita. ”Yksi näistä on työelämästrategia, jonka perussanomana on kiteytetysti ’aktiivinen yrityskumppanuus’. Sillä tarkoitetaan monimuotoista yhteistyötä yritysten ja työyhteisöjen kanssa – mm. kehittämishankkeita, osaamisen ennakointia ja työnantajakuvan kehittämistä. Työelämästrategia kytkeytyy vahvasti kansainvälisyyteen ja ammattikorkeakoulun kv-strategiaan.”

Tuomen mukaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainvälinen työelämäyhteistyö rakentuu vahvasti kolmikantayhteistyölle: ”Haaga-Helia, ulkomainen korkeakoulu ja kohdealueella toimiva suomalaislähtöinen yritys tekevät aktiivista yhteistyötä, esimerkiksi siten, että opiskelija suorittaa työharjoittelunsa osapuolten yhteistyöhankkessa.”

Korkeakoulun täytyy nähdä yhteistyön hyödyt yrityksen silmin

Jotta yrityksen ja korkeakoulun välinen suhde palvelisi molempia osapuolia, on tärkeää keskustella yhteistyön muodoista ja tavoitteista. Korkeakoulu ei saa yrityksiä mukaan opetuksen ja muun toimintansa kehittämiseen, jollei se tunne liiketoiminnan logiikkaa. Tuomi muistuttaa, että yritykset etsivät kuitenkin viime kädessä mahdollisuuksia pysyvään kilpailuetuun ja kannattavaan liiketoimintaan. ”Korkeakoulun täytyy ymmärtää yhteistyön mahdollisuudet ja toimintaa koskevat odotukset yrityksen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa, jatkuvaa mutta ei liiallista yhteydenpitoa, henkilötason verkostoitumista ja rohkeutta lähestyä yrityksiä.”

Tuomen mukaan on tärkeää, että korkeakoulu tekee näkyväksi ne tavat, joilla yhteistyötä voidaan rakentaa pitkäjänteisesti. Mahdollisuuksiahan on todella paljon: yrityksen uudistamiseen tähtäävä t&k-yhteistyö, osaamiseen kehittämiseen liittyvä täydennyskoulutus, osaavan henkilöstön saantiin ja yrityskuvaan liittyvä yhteistyö rekrytointipalveluiden kautta sekä opetussuunnitelmien uudistamistyö, jossa yritys pääsee vaikuttamaan tulevien uusien työntekijöidensä osaamiseen.

Korkeakoulun kansainväliset verkostot laajempaan käyttöön

Koulutuksen ohella ammattikorkeakoulujen perustehtäviä ovat soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aluekehitys, jonka näkökulmasta korkeakoululla voi olla merkittävä rooli pk-yritysten kansainvälistymisessä. ”Pk-yritysten kansainvälistymisessä on kyse yrityksen kasvun edistämisestä. Sitä voidaan tarkastella kolmelta kannalta, jotka ovat intentio eli halu kansainvälistyä, potentiaali eli kyky kansainvälistyä ja vielä toteutuva kansainvälistyminen. Parhaimmillaan korkeakoululla on osaamista kaikkiin kolmeen."

Pk-yritysten kansainvälistymisessä on tärkeää myös uusien liiketoimintamallien kehittäminen, sillä yksittäisen yrityksen on haastavaa lähteä kansainvälisille markkinoille. "Verkostoituminen auttaa uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tässä korkeakouluilla on mahdollisuus hyödyntää omaa kansainvälistä yhteistyöverkostoaan esimerkiksi yrityksen kohdealueella.”

Toimintatavat joustaviksi ja katseet eteenpäin!

Korkeakoulureformit ovat yleensä hitaita, kun taas yritysten muuttuviin työvoima- yms. tarpeisiin täytyy vastata nopeasti. Tuomi peräänkuuluttaa joustavia toimintatapoja. ”Korkeakoulujen täytyisi saada opetuksen käytännöt joustamaan, vaikka opetussuunnitelmien kehittäminen onkin pitkä prosessi. Tutkimuksen ja kehittämisen sekä täydennyskoulutuksen prosesseja tulisi kehittää asiakaslähtöisiksi. Korkeakoulujen välillä ja korkeakoulun sisälläkin on hyvä benchmarkata näitä asiakasrajapinnan prosesseja – t&k:n ja täydennyskoulutuksen prosesseissa saattaa olla annettavaa esimerkiksi tutkintokoulutuksen käytännöille. Kv-yhteistyöstä tuttu hyvien käytäntöjen jakaminen saattaisi olla yksi ratkaisu prosessien kehittämisessä.”

Yhtä keskeistä on työelämän kanssa toteutettava ennakointityö. Senkin tulisi olla luonteeltaan jatkuvaa, jolloin korkeakoulu on kiinni tulevaisuuden tekemisessä ja myös hitaammin muutettavat prosessit pysyvät tulevaisuussuuntautuneina. Yritysten näkökulmasta toimintaympäristö on globaali, joten myös ennakointiin on hyvä rakentaa muotoja, joissa kansainvälinen yhteistyö pitää korkeakoulun kiinni tulevaisuuden tarpeissa. Esimerkkinä Tuomi mainitsee Haaga-Helian myynnin koulutusohjelman kumppaniverkoston SalesForumin, jossa korkeakoulut ja yritykset yhdessä ennakoivat, kehittävät ja innovoivat erityisesti myynnin osaamista.

Entä sitten Erasmus?

Erasmus-ohjelman työelämäyhteistyötä edistävien toimintojen Lauri Tuomi näkisi mielellään muodostavan toiminnallisia kokonaisuuksia erillisten ja irrallisten hankkeiden sijaan. Harjoittelijavaihto voisi sisältyä tietyssä t&k-hankkeessa tehtävään harjoitteluun, johon voisi liittyä myös opiskelijan opinnäytetyön tekeminen. Hankkeen sisällä toteutuisi myös asiantuntijavaihtoja – esimerkiksi ulkomaisen yrityksen ja kotimaisen korkeakoulun välillä. Kehittämistoiminnassa olisi mahdollista vaikkapa siirtää hankkeessa toteutettuja innovaatioita.

Samalla toteutuisivat myös t&k-toimintaan liittyvät tavoitteet laajemmista ja vaikuttavammista hankekokonaisuuksista. Näin myös kansainvälisyys – joka on keskeinen t&k-toiminnan tavoite – tulisi aidosti osaksi työelämälähtöistä yhteistyötä.