|
>> Takaisin etusivulle
Maahanmuuttajien ohjaus muutoksessa?
Teksti: Kai Koivumäki, ylitarkastaja / Työministeriö
Kuva: Satu Haavisto / Tiina Lehmusvaara
Ohjauksen lähtökohtana työhallinnossa on, että jokainen maahanmuuttaja tarvitsee yksilöllistä tukea rakentaessaan polkuaan työelämään. Olennainen osa palveluprosessia on maahanmuuttajien osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen.
Suomen maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikuisten maahanmuuttajien palveluista on tähän asti vastannut työhallinto yhdessä kuntien kanssa. Työhallinto on hankkinut ja järjestänyt mm. kieli- ja kotoutumiskoulutusta, ammatillista kuntoutusta ja ammatinvalinnan ohjausta. Työelämälähtöisyys on tunnustettu kansainvälisestikin suomalaisen järjestelmän vahvuudeksi. Ensi vuoden alusta päävastuu kotoutumisesta siirtyy sisäministeriölle. Työvoimatoimistot ja TE-keskukset tulevat kuitenkin jatkossakin olemaan keskeisiä toimijoita kotoutumisen edistämisessä.
Yksilöllisen kotoutumisen vaihtoehtoja laajennettu
Suurimmat ongelmat maahanmuuttajien kotoutumispalveluissa ovat viime aikoina liittyneet koulutustarjonnan alueelliseen koordinointiin ja koulutukseen ohjautumiseen. Muutokset kotouttamislakiin ovat laajentaneet ns. rinnasteisen koulutuksen käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoimatoimiston järjestämän koulutuksen lisäksi maahanmuuttaja voi osallistua mihin tahansa omaehtoiseen koulutukseen, mikäli sen katsotaan edistävän yksilöllistä kotoutumisprosessia. Tämä mahdollisuus on lisännyt samalla myös ohjauksen haasteita. Yksilölliset polut ovat entistä monimuotoisempia ja ohjaajien on vaikea tuntea tarkalleen kaikkien koulutusten sisältöjä.
Alkuvaiheen ohjaukseen ja erityisryhmiin panostetaan
Ratkaisua ohjauksen ongelmiin tullaan hakemaan valtakunnallisella ESR- kehittämisohjelmalla Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen 2007–2011. Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa ainakin seuraavia asioita:
- Kotoutumisohjausta, koulutukseen ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta kehitetään kokeilemalla erilaisia alueellisia malleja kuten ohjauskeskuksia, yhteispalvelua ja verkostotyötä.
- Maahanmuuttajien omakielisiä palveluja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä mm. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa
- Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä kehitetään
- Erityisryhmien tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Erityisryhmiä ovat mm. kotiäidit, kuntoutusasiakkaat, nuoret, ikääntyneet ja korkeasti koulutetut
- Kehitetään sähköistä neuvontaa, ohjausta ja tiedonvälitystä
- Kehitetään verkko-opetusta sekä uudenlaisia monimuotokoulutuksia, jotka soveltuvat esim. haja-asutusaluella asuville
Tarvitaan uudenlaisia ohjauspalveluita
Maahanmuuttajien pääsy nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon on vaikeaa. Verrattuna suomalaisiin nuoriin, maahanmuuttajanuorten ikäluokasta useampi jää jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Opetushallituksen vastuulla on maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja muita ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia ja elämänhallintaa. Koulutuksen suorittamisesta saa myös lisäpisteitä yhteishaussa. Ohjauspalveluja tulisi kehittää niin, että ne vastaisivat paremmin myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin. Tämä edellyttäisi erityisesti verkostomaisen työskentelytavan omaksumista, joka tavoittaisi myös maahanmuuttajaperheet ja etniset yhteisöt.
Myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat urakehitykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Akateemisten tutkintojen täydentäminen ja soveltaminen suomalaisten työmarkkinoiden tarpeisiin on haasteellista ja vaatii maahanmuuttajalta pitkäjänteisyyttä. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan ainakin sisäministeriön, uuden työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön, opetushallituksen ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Muutokset kotoutumispalvelujen vastuissa tuovat haasteita maahanmuuttajien työllistymiselle ja ammatilliselle kehittymiselle. Palveluja uudistettaessa olisi tärkeää huolehtia siitä, että yksilöllinen tuki ei missään vaiheessa katkea ja että se osaaminen, mitä tähän asti maahanmuuttajien ohjauksessa ja koulutuksessa on kehitetty, turvataan myös muutosten melskeissä.
|
Maahanmuuttajien ohjaajilla suuri merkitys työllistymisessä
Suomessa asuvien kansalaisryhmien työllistymisessä on suuria eroja, todetaan Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisemassa Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus ja neuvontatyössä -kirjassa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5 kertainen kantaväestöön verrattuna. Kyse ei ole aina ammattitaidosta, vaan taustalla vaikuttavat myös työnantajien asenteet ja mielikuvat maahanmuuttajan kielitaidosta tai kotimaasta.
Maahanmuuttajan ammattitaito on harvoin sellaisenaan käyttökelpoista suomalaisilla työmarkkinoilla. Tästä syystä maahanmuuttajatyötä tekevät henkilöt ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien integroitumis- ja työllistymisprosessissa. Maahanmuuttaja tarvitsee ohjausta ja apua miettiessään koulutuksensa ja työkokemuksensa käyttöä ja täydentämistarpeita uudessa maassa. Ohjaus on erityisen tärkeää silloin, kun alaa on vaihdettava kokonaan.
”Ohjaajan tärkeä tehtävä on rohkaista ja avartaa maahanmuuttajan näköaloja niin, että hän voi rakentaa omaa elämäänsä Suomessa ja löytää yhteyden suomalaisiin”, toteaa Sauli Puukari, toinen kirjan toimittajista. ”Mitä paremmin maahanmuuttajia ja heidän kouluttautumistaan tuetaan alkuvaiheessa, sitä motivoituneempia ja osaavampia työntekijöitä Suomeen saadaan tulevaisuudessa.”
Matti Taajamo ja Sauli Puukari (toim.): Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Koulutuksen tutkimuslaitos 2007.
Kirjan pdf-versio
Teksti: Tiina Lehmusvaara / CIMO
|
|
Tulosta
|
|
arkisto
