Suomalaisia maailman "Sauna Beltillä"

Kanadan ja Yhdysvaltojen raja-alueista käytetään leikillistä nimitystä “The Sauna Belt of the World”; niin runsas on suomalaistaustaisten lukumäärä varsinkin Lake Superiorin pohjois- ja etelärannoilla. Kanadan vuoden 2001 väestönlaskennassa 115 000 henkilöä ilmoitti olevansa ainakin osittain suomalaistaustaisia; heistä suurin osa asuu Ontariossa (44 000) ja Albertassa (10 500). Yhdysvalloissa tätä joukkoa on vieläkin enemmän: vuoden 2000 väestönlaskennassa 624 000 henkilöä ilmoitti omaavansa suomalaisia sukujuuria. Yhdysvaltojen ”suomalaisimpia” osavaltioita ovat Michigan (101 400), Minnesota (99 400) ja Kalifornia (56 000).

Se, että yli 700 000 henkilöä Pohjois-Amerikassa ilmoittaa olevansa jollakin tapaa suomalaisia, antaa ainakin olettaa, että Suomi kiinnostaisi useita myös opiskelu- tai työskentelypaikkana.

* * *

Lake Superiorin pohjoisrannalla Ontariossa sijaitsevaa Thunder Bayta pidetään Kanadan suomalaisimpana kaupunkina. Vähän yli 100 000 asukkaan kaupungissa saattaa vieläkin kuulla kadulla suomea ja ostaa suomalaisia tuotteita kaupoista tai ravintoloista. Suomalaisilla on kaupungissa oma kirkkonsa ja tapaamispaikka entisessä ”Työväen temppelissä”. Suomalaistaustaisille vanhuksille tarkoitetussa Suomi-Kodissa asukkaat voivat halutessaan saunoa, kutoa kangaspuilla tai mankeloida lakanansa supi-suomalaiseen tapaan.

Thunder Bayn IB-lukiota käyvä 16-vuotias poikani sulautui uuteen oppilaitokseensa vaivatta, koska kaikilla muillakin oli suomalainen mummo.

Suomi-harrastus ei Thuder Bayssa suinkaan rajoitu vuosikymmeniä sitten Suomesta muuttaneisiin. Suomea opetetaan mm. yhdessä kaupungin lukioista ja Lakeheadin yliopistossa. Alle 13-vuotiaille on oma suomen kielen kerhonsa. Ja Face Bookissa on oma Finlanders in Thunder bay -ryhmänsä.

* * *


Historian ja antropologian opiskelijoita Suomea käsittelevällä luennolla. Kuva: Raija Wakentin

Olen kuluvan lukukauden vierailevana professorina Lakeheadin yliopistossa ja tein kurssillani oleville historian, antropologian ja pohjoisen opintokokonaisuuden opiskelijoille vapaamuotoisen kyselyn, jolla halusin selvittää heidän opiskelumotiivejaan. Kurssi on opiskelijoille vapaaehtoinen eli kaikki 22 opiskelijaa ovat valinneet sen osaksi opiskeluohjelmaansa koska ovat todella halunneet kurssille.

Millaisia syitä opiskelijat sitten osallistumiseensa antoivat?

13 opiskelijaa kertoi olevansa erityisen kiinnostuneita Suomesta, sen historiasta ja kulttuurista. Muutama heistä oli suomalaisia tai suomalaisesta perheestä, ja halusi saada tietoa omasta tai vanhempiensa kulttuurista. 2 perusteli kiinnostustaan suomalaistaustaisilla ystävillä. Eräs kertoi seurustelevansa suomalaisen pojan kanssa ja haluavansa oppia kaiken mahdollisen Suomesta siltä varalta, että joskus muuttaisi pojan luo Suomeen. Toinenkin perusteli opintojaan mahdollisella muutolla Suomeen: hänellä oli suomalaissyntyinen isoisä. 2 suunnitteli Suomeen matkustamista valmistumisen jälkeen. Joidenkin perustelut olivat käytännöllisiä: ulkomaat ylipäätään kiinnostavat, vaihtelu virkistää, kurssi sopii hyvin lukujärjestykseen.

Vain 4 opiskelijaa Suomi ei erityisesti kiinnostanut. 2 opiskelijan mielipide oli muuttunut kurssin aikana: alussa erityistä kiinnostusta ei ollut, mutta kurssin edistyessä suomitietoisuuden kasvaminen tuntuikin hyvältä.

Osalla Suomi-innostus oli laadultaan tutkimuksellista. Yksi opiskelija haluaisi selvittää, miten paljon suomalaisia oli muuttanut nimenomaan Thunder Bayhin. Toinen oli kiinnostunut saamelaisista ja sopeutumisesta ankaraan ilmastoon, kolmas suomen kielestä. Eräs perusteli opiskeluintoaan sillä, että hänestä Suomi oli Euroopan Quebec. Kahta kiehtoi talvisota, kolmatta urheilutapahtumat, erityisesti jääkiekko ja painonnosto. Kaksi poikaa mainitsi syyksi suomalaiset tytöt, tosin tasavertaisina Suomen historian, kulttuurin ja traditioiden kanssa.

* * *

Lähes puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että voisi valmistumisensa jälkeen työskennellä Suomessa. Useimmat uskoivat työllistyvänsä opettajiksi. Muina potentiaalisina ammatteina mainittiin gerontologia, kestävä rakentaminen, tutkimus, nuorisojääkiekko, turismi ja liikkeenjohto. Vastaavasti 8 opiskelijaa sanoi, ettei voisi missään olosuhteissa kuvitella työskentelevänsä Suomessa. Useissa vastauksissa pohdittiin, voiko Suomessa tehdä töitä osaamatta kieltä. Yksi opiskelija oli sitä mieltä, ettei voisi asua maassa, jossa on niin pimeää.

Mielipiteet Suomessa opiskelun suhteen jakaantuivat epätasaisemmin. 9 opiskelijaa ei missään tapauksessa haluaisi opiskella Suomessa, 9 voisi niin tehdä sopivan tilaisuuden tullen. Neljällä oli jo konkreettisia suunnitelmia opinnoista. Opiskelun esteinä pidettiin kieltä, kustannuksia ja ajan puutetta. Houkuttelevana nähtiin mm. se, että Suomi on portti Eurooppaan: parikymppisen kanadalaisen nuoren mielestä Suomi on ”vain laivamatkan päässä suurista Euroopan maista”.