Monimuotoisuus haltuun työelämän pyörteissä

Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee yhä enemmän erilaisista kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä. Erilaisuus – oli sitten kyse kulttuuritaustasta, iästä tai vaikkapa terveydentilasta – rikastuttaa arkea, jos siihen osataan suhtautua rikkautena. Tässä uudet taidot, tiedot ja asennemuutos saattavat olla tarpeen. Hienommin sanottuna kyse on monimuotoisuusosaamisesta, jota voi kehittää koulutuksella. Oppilaitoksissa sekä työelämässä monimuotoisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen ovat haastavia tehtäviä, joissa tärkeää roolia esittävät opettajat, kouluttajat ja uusien työntekijöiden työpaikkaohjaajat. Heidän osaamisensa tulee kartoittaa ja juuri heitä kannattaa asiassa kouluttaa.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen koordinoimassa Tools for Diversity (TforD) -hankkeessa monimuotoisuus (”diversity”) nähdään monikulttuurisuutta laajempana käsitteenä. Monimuotoisuuden teemat on projektissa määritelty yhdenvertaisuuslainsäädännön mukaisesti: erilaiset muuttujat kuten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, terveys, vammaisuus, etninen ja kansallinen alkuperä, kieli, ikä ja mielipiteet sekä ideologiat on huomioitava, jotta yhdenvertainen kohtelu yrityksissä ja oppilaitoksissa toteutuisi paremmin, ja jotta työyhteisöt voisivat niin yksilö- kuin yritystasolla hyvin.

Hankkeessa kehitettiin työkalu monimuotoisuusosaamisen mittaamiseen

Hankkeessa on kehitetty mittari, jolla voidaan mitata sekä yksilön että organisaation monimuotoisuusosaamisen tasoa. Kuhunkin monimuotoisuuden teemaan on liitetty 6 yksilöä ja 6 organisaatiota koskevaa väittämää, joilla mitataan siihen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Esimerkkinä etnisyyttä ja kansallista alkuperää mittaavat väittämät ”Työpaikallamme meidän pitäisi tietää enemmän eri maiden tapakulttuureista” ja ”Osaan toimia sellaisissa konfliktitilanteissa, jotka johtuvat kulttuuritekijöistä”. Lähtötason kartoittaminen auttaa, kun monimuotoisuusosaamista lähdetään kehittämään koulutuksen keinon.

Monimuotoisuusmittaria on testattu pirkanmaalaisissa yrityksissä, eri asteissa oppilaitoksissa sekä muissa hankkeeseen osallistuvissa maissa. Tarkoituksena on ollut kerätä näyttöä monimuotoisuusosaamisesta ammatillisen koulutuksen ja yrityselämän edustajilta. Lisäksi kerättiin palautetta mittarin toimivuudesta ja tietoa mittaamisen tuloksista eri osa-alueilta. Mittaamisen jälkeen toteutettavissa viidessä pilottikoulutuksessa osallistujat kehittävät lähtötasonsa pohjalta sekä omaa monimuotoisuusosaamistaan että edustamansa organisaation käytäntöjä ja toimintatapoja.

Monimuotoisuusosaamisessa on vielä paljon kehitettävää

Ensimmäisen mittaamisen tulokset osoittavat, että vaikka tietoja ja taitoja eri osa-alueilta löytyy, on asenteissa vielä kehittämisen varaa. Osa-aluekohtaisia eroja osaamisen tasossa toki on. Mittaaminen toi esille eroja myös partnerimaiden välillä. Esimerkiksi uskonnollisuuden huomioiminen koulutuksessa ja työelämässä koettiin vaikeaksi: moni ei tiennyt, miten siihen pitäisi suhtautua.

Koulutuksessa ja työelämässä koetaan haasteiksi myös etnisen ja kansallisen alkuperän sekä iän ja terveyden huomioiminen osana arkikäytäntöjä. TforD-pilottikoulutuksiin osallistuvat yrityselämän edustajat ovat pohtineet mm. sitä, miten maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä voidaan paremmin integroida organisaatioon, mitkä ovat kielitaidon merkitys ja kehittämismahdollisuudet työelämässä tai miten kulttuurieroihin tulisi suhtautua rekrytoinnissa ja työsuhteen aikana. Oppilaitosten osallistujat ovat puolestaan pitäneet haasteena sitä, miten monikulttuurisuus huomioidaan mm. aikuiskoulutusta säätelevissä periaatteissa (henkilökohtainen näyttö- ja oppimissuunnitelma), työnopastajien koulutuksessa ja vajaakuntoisten maahanmuuttajien työllistymiskysymyksissä.

Yhteenvetona hankkeen tähänastisista tuloksista voidaan sanoa, että monimuotoisuusosaamisen kehittämiselle ja työkaluille on kentällä huutava tarve.