Virkamiesvaihtoa Chilestä Suomeen

Chileläinen Luis Valenzuela vietti viime keväänä Suomessa 3 viikon mittaisen virkamiesvaihtoperiodin. Tutustumisen kohteena oli CIMO, josta Valenzuela uskoo saaneensa mm. hyödyllistä kokemusta siitä, miten tehokkaalta vaikuttava suomalainen hallinto toimii. Hän vieraili virkamiesvaihtoperiodinsa aikana myös useissa suomalaisissa metsäalan organsaatioissa ja yrityksissä. Jaana Mutanen jututti Valenzuelaa nykypäivän Chilestä ja suomalais-chileläisen yhteistyön mahdollisuuksista.

JM: Miksi 22 henkilön ryhmä Chilen metsäorganisaatiosta CONAFista (Corporación Nacional Forestal) on saapunut Suomeen?

LV: Chilessä on muodostunut perinteeksi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla järjestää lyhyitä työskentelyjaksoja maissa, joissa saattaisi olla kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen edustusto Chilessä järjesti viime vuonna tapahtuman, jossa kerrottiin Suomen tarjoamista mahdollisuuksista ja myös suomalaisten mielenkiinnon kohteista Chilessä. Samalla nousi esille oman organisaationi halu lähettää Suomeen alan ammattilaisia lyhyille tutustumis- ja harjoittelujaksoille. Suomihan on hyvin tunnettu Chilessä, kun puhutaan metsä- ja kaivosalasta. Tavoitteenamme oli myös tutustua suomalaiseen ja pohjoismaiseen hallintoon. Toivoimme saavamme hyödyllisiä ideoita ja vinkkejä oman hallinnonalamme tehostamiseksi.

JM: Ketkä projektin toteuttivat ja miten Suomeen lähtijät valittiin?

LV: Projekti toteutettiin yhteistyössä Chilen Kansainvälisen yhteistyön keskuksen kanssa (la Agencia de Cooperación Internacional AGCI). Suomen Chilen lähetystö toimi merkittävänä linkkinä ja toimintojen koordinoijana oman organisaationi ja Suomen hallinnon välillä eli auttoi mm. siinä, että Suomesta löydettiin sopivia tutustumiskohteita. CONAFin lähtijät valittiin kilpailulla: siihen osallistui yhteensä 56 henkilöä, joista lähtijöiksi valittiin 22.

Chileläisiä motivoidaan opiskelemaan englantia

JM: Millainen Chile mielestäsi on verrattuna muihin Latinalaisen Amerikan maihin? Mitkä ovat Chilelle tärkeitä yhteistyömaita?

LV: Meillä latinalaisamerikkalaisillahan on yhteinen historia ja suurella osalla myös yhteinen kieli, mutta toisaalta on paljon erojakin - esimerkiksi työskentelykulttuureissa, taloudessa, koulutuksessa, politiikassa ja oikeuslaitoksessa. Mielestäni Latinalaisen Ameritan maista Chile, Argentiina ja Uruguay ovat lähimpänä eurooppalaista kulttuuria. On kuitenkin yksi asia, jossa Chile eroaa merkittävästi ja positiivisessa mielessä monista muista alueen maista ja se on korruption määrä.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Latinalaisen Amerikan ulkopuolella ovat USA ja Kanada, niiden lisäksi muutamat euroooppalaiset maat.

JM: Mikä Chilessä puhututtaa tällä hetkellä erityisesti?

LV: Suurta osaa chileläisistä huolestuttaa kehityksen hurja vauhti. Monet ovat sitä mieltä, että Chilen talous ei käytä riittävän hyvin hyväksi maan kaikkia voimavaroja. Paljon keskustellaan siitäkin, että varoja tulisi käyttää tehokkaammin myös syrjäytyneessä asemassa olevien elinolojen parantamiseen.

JM: Millainen asema englannin kielellä on Chilessä, erityisesti työelämässä?

LV: Englantia on opetettu 70-luvulta alkaen kouluissa lapsille, jotka ovat täyttäneet 10 vuotta. Kielenopetuksen merkitys maan strategisille kehittymismahdollisuuksille on ymmärretty vasta hiljattain. Opetuksen taso ei ole sitä, mitä se voisi parhaimmillaan olla. Tämän takia monella kirjoitetun kielen taito on parempi kuin puhutun. Chilessä on nyt määritelty valtiollisella tasolla englannin oppiminen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, myös työelämässä.




Chileläinen ja suomalainen työkulttuuri ovat yllättävän lähellä toisiaan

JM: Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näet Chilen ja Suomen välillä?

LV: Havaintojeni mukaan Chile ja Suomi ovat lähempänä toisiaan kuin alunperin saattaisi luulla. Toki erojakin on – Chilessä nuoret esimerkiksi yleensä asuvat vanhempiensa luona siihen saakka, kunnes menevät töihin tai avioituvat eli noin 30-vuotiaiksi. Monissa henkilökohtaisissakin päätöksissä on tärkeää kuulla myös perheen mielipidettä. Chilessä ei mielestäni myöskään näe samassa määrin eri ikäisiä ja eri sukupuolta edustavia ihmisiä yömyöhään kaduilla kuin täällä näkee. Korkeintaan viikonloppuisin nuoria, mutta silloinkin vähemmän kuin täällä.

JM: Miten suomalainen työelämä mielestäsi eroaa chileläisestä, kolmen viikon kokemuksesi jälkeen?

LV: Sanoisin, että eroja ei ole kovin paljon; ehkä kuitenkin työajan joustavuudessa ja työntekijöiden suuremmassa itseohjautuvuudessa niitä näkee. Sen sijaan tekonologian käyttö, perustyöympäristö ja työntekoon liittyvät säännöt sekä hallinnollisten säännösten seuraaminen on pitkälti samansuuntaista.

Suurimmat erot löytyvät mielestäni tavoista suunnitella ja tehdä asioita. Olen huomannut, että Suomessa jo vuosisuunnittelun tasolla pyritään niveltämään käytettävissä olevat rahavarat tulevaan toimintaan. Chilessä näin ei aina ole, ja tässä asiassa meillä siis olisi mielestäni parannettavaa.

Yhteistyömahdollisuuksia olisi erityisesti koulutuksen saralla

JM: Mikä Chilessä saattaisi kiinnostaa suomalaisia?

LV: Chile tarjoaa yrityselämälle ja investoijille valtavasti mahdollisuuksia, mutta mielestäni myös koulutussektorilla olisi tarjottavana aiempaa enemmän yhteistyömahdollisuuksia suomalaisillekin. Onhan Chilessä erityisesti viime vuosina ymmärretty koulutuksen tärkeys ja siihen on alettu investoida entistä enemmän. Sen myötä koulutusektorimme on luonnollisesti uudistunut ja jatkaa uudistumistaan edelleen. Tämä kaikki tarjoaakin monille julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia Chilessä. Yhteistyötä on jo käynnistetty erityisesti Pohjois-Amerikkaan, Espanjaan, Ranskaan ja Saksaan päin.

JM: Miten CIMO ja muut suomalaiset organisaatiot voisivat mielestäsi edesauttaa Suomen ja Chilen välistä yhteistyötä?

LV: CIMO seuraa toiminnassaan luonnollisesti Suomen hallituksen ja opetusministeriön ja toisaalta Euroopan unionin määrittelemiä suuntaviivoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Etelä-Amerikka ei ylipäätään näyttele kovin suurta roolia yhteistyössä verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin, EU-valtioihin ja Aasiaan (Kiina, Intia ja Japani). Tässä valossa toivon luonnollisesti, että Chilen presidentin Michele Bacheletin vierailu Suomeen avaisi uusia ovia ja vahvistaisi jo olemassaolevaa yhteistyötä maittemme välillä koulutuksen, teknologian ja yritysmaailman kentällä.

JM: Mitä sait mukaanvietäväksi Suomesta Chileen?

LV: Uskon, että organisaationi kannalta hyödyllisiä tuomisia ovat kokemukseni siitä, miten suomalainen hallinto toimii; samoin on ollut kiinnostavaa tutustua edellä luettelemiini positiivisiin asioihin suomalaisessa työelämässä. Tärkeää oli myös saada tietoa erilaisista vaihtomahdollisuuksista, erityisesti niistä jotka liittyvät vastavalmistuneiden, jatko-opiskelijoiden ja asiantuntijoiden vaihtoon.