Työministeriö kehittää palveluja Suomeen muuttaville

Työministeriö on valmistellut vuosiksi 2007–2013 valtakunnallisen kehittämisohjelman, jolla edistetään työperusteista maahanmuuttoa ja luodaan sitä tukevia menettelyjä. Tarkoituksena on mm. suunnitella parempia kotouttamis- ja opastamispalveluita työn perässä maahan tuleville. Alueellisina projekteina toteutettavalla ohjelmalla rakennetaan myös verkostoja niihin EU-maihin, joista työvoimaa halutaan houkutella, sekä kasvatetaan Suomen vetovoimaa työnhakijoiden silmissä. Kehittämisohjelmaan on varattu valtion ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta (ESR) lähes 35 miljoonaa euroa.

Linjaukset kehittämisohjelmalle perustuvat hallituksen syksyllä 2006 hyväksymään maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Siinä todettiin tarve lisätä työvoiman liikkumista koskevaa yhteistyötä erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Nykyinen hallitus on sitoutunut jatkamaan ohjelmaan kirjattuja toimia ja edistämään työperusteista maahanmuuttoa, missä hallitusohjelman mukaan tulee ottaa huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoiman tarve. Kotouttamista tullaan edistämään mm. lisäämällä kielikoulutusta sekä luomalla työperäisten maahanmuuttajien opastusjärjestelmä.

Projekteista saadut kokemukset suuntaavat tulevaa maahanmuuttopolitiikkaa

Työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelma on maahanmuuttopolitiikan menettelyjä pilotoiva kokonaisuus. Hankekokonaisuuksissa kehitetään kotouttavia ja opastavia palveluita työn vuoksi maahan tulleiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. Maahanmuuttajille tarjotaan ohjausta, neuvontaa ja koulutusta yksilöllisten ja työpaikan tarpeiden mukaisesti. Näiden palveluiden avulla parannetaan samalla jo Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten kotoutumista ja työllistyvyyttä.

Kehittämisohjelmaa toteutetaan pääasiassa alueellisina TE-keskusten projekteina. Projekteista saaduilla kokemuksilla voidaan kehittää sekä maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa että hallitusohjelmassa mainittuja työperusteisen maahanmuuton kokonaisuuteen kuuluvia toimenpiteitä. ESR-rahoituksen keskeiset periaatteet, kuten projektiluontoisuus, innovatiivisuus, kumppanuus sekä verkostojen luominen ovat erinomainen lähtökohta kansallisten käytäntöjen kokeilemiseen.

Kehittämisohjelma on jaettu laajempiin, vuosina 2007–13 toteutettaviin hankekokonaisuuksiin, joita ovat:

• opastusjärjestelmän kehittäminen
• yhteistyöverkoston rakentaminen Suomen ja niiden EU-maiden kanssa, joista työntekijöitä on tarkoitus rekrytoida
• Suomen vetovoimastrategian kehittäminen
• työnantajien tukeminen rekrytoinneissa
• pilottiprojektien kehittäminen ja tukeminen

Uusista EU-maista apua metalli-, rakennus- ja hoiva-alojen työvoimapulaan?

Kehittämisohjelman toimenpiteillä helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta Suomessa. Yhteistyö työntekijöiden lähtömaiden viranomaisten kanssa on tässä keskeinen toimintaperiaate. EU-alueen laajuisella, työvoiman liikkuvuutta edistävällä Eures-verkostolla on asiantuntemusta, jota tullaan hyödyntämään projekteissa. Myös muiden verkostojen ja toimijoiden kokemukset otetaan käyttöön.

Työperäisen maahanmuuton kasvattamisen tavoite on haasteellinen, koska useat maat kilpailevat samasta työvoimasta. Projektien suunnitteluun ja alkukartoituksiin onkin alkuvuosina panostettava, jotta löydetään yhteiskunnan ja työmarkkinoiden rakenteiden näkökulmasta sopivimmat kumppanimaat sekä luotettavat toimijatahot. Sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajien mukana olo projektien varhaisista vaiheista lähtien on tärkeää. Näin varmistetaan, että työnantajien ja työntekijöiden tarpeet kohtaavat.

Myös kuntien osallistuminen ulkomaisen työvoiman muuttoa edistäviin projekteihin on tärkeää. Kuntien rahoitusta arvioidaan hankkeelle kertyvän noin 6 miljoonaa euroa, valtion ja ESR-rahoituksen lisäksi. Projektien suunnittelutyö on lähtenyt liikkeelle ja alustavia aluekohtaisia resurssitarpeita on jo esitetty. Kaikki TE-keskukset ovat kiinnostuneita käynnistämään työvoiman maahanmuuttoa edistäviä projekteja. Eniten kiinnostivat metalli-, rakennus- sekä hoiva-alat, joiden työvoiman saantia voitaisiin ulkomaisilla rekrytoinneilla helpottaa. Potentiaalisista työvoiman lähtömaista ovat tapetilla olleet erityisesti uudet EU-jäsenmaat.

Aiempien ESR-projektien kokemuksista otetaan opiksi

Kehittämisohjelman toimeenpanon tueksi ministeriössä on ollut käynnissä erillinen esiselvitys. Esiselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita on saatu maahanmuuttajien ESR-rahoitteisista työllisyys- ja koulutusprojekteista sekä työperusteisesta maahanmuutosta. Aiempia projektiesimerkkejä, sekä onnistumisia että epäonnistumisia, tulee hyödyntää uusien projektien suunnittelussa.

Yleisesti ESR-projekteista on opittu, että toiminnan siirrettävyyttä kansalliseen politiikkaan ei ole varmistettu. Myös projektien välinen vuorovaikutus ja kokemusten vaihto ei ole ollut riittävää. Tämän vuoksi kehittämisohjelmaan tullaan perustamaan erityinen tukirakenne, jotta kehitetyt toimintamallit ja kokemukset voidaan levittää tehokkaammin.

Tukirakenne palvelee kehittämisohjelman projekteja sekä kansallisia viranomaisia ja toimijoita. Sen tarkoituksena on kartoittaa hyviä käytäntöjä, edistää projektien verkostomaista yhteistyötä sekä seurata projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tukirakenteen tehtävänä on varmistaa, että projektit toteuttavat kehittämisohjelman tavoitteita ja että projekteista muodostuu strateginen ja tavoitteiden näkökulmasta tasapainoinen kehittämiskokonaisuus. Esiselvityksen perusteella arvioidaan tukirakenteen tehtävät, resurssit sekä sen fyysinen sijainti (ministeriö/aluetaso/asiantuntijaorganisaatio).

Työministeriössä kehittämisohjelmaa ja sen sisältöjä on valmisteltu työministeriön maahanmuuttopolitiikka-tiimissä, joka toimii samalla kehittämisohjelman kansallisena kotipesänä. Maahanmuuttohallinnon muutosten vuoksi koordinaatio siirtyy 1.1.2008 alkaen sisäasiainministeriöön uudelle maahanmuutto-osastolle. Ohjelmalle tullaan asettamaan erillinen poikkihallinnollinen työryhmä ohjaamaan ja arvioimaan projekteissa aikaansaatujen tulosten hyödynnettävyyttä maahanmuuttopolitiikassa.