Eurooppalainen korkeakoulutusalue
laajenee Länsi-Balkanille

Miksi kannattaa matkata edistämään korkeakouluyhteistyötä juuri Länsi-Balkanille? Tätä kysymystä ehdin pohtia kerran jos toisenkin matkalla Helsingistä Frankfurtin kautta Belgradiin ja sieltä edelleen Novi Sadiin, Tonavan rannalle, lähelle Unkarin rajaa. Länsi-Balkan ei välttämättä herätä akateemiseen maailmaan liittyviä mielleyhtymiä, vaan ajatuksiin nousevat enneminkin kansainväliset rauhanturvaoperaatiot, sotarikollisoikeudenkäynnit, pakolaisvirrat – toki jotain myönteisempääkin: Adrianmeren rannikko, talviurheilu, euroviisut…

Minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua tarkemmin Länsi-Balkaniin ja alueen korkeakoulutukseen kuluneen reilun vuoden aikana osallistuessamme West Balkan Bologna Promoters Network -hankkeeseen. Tätä Euroopan unionin Tempus-ohjelmasta rahoitusta saanutta hanketta koordinoi CIMOn slovakialainen sisarorganisaatio SAAIC ja siihen osallistui korkeakoulujen ja kansallisten korkeakouluviranomaisten edustajia Albaniasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Kosovosta, Makedoniasta, Montenegrosta ja Serbiasta sekä Slovakiasta, Tšekistä, Itävallasta, Puolasta, Irlannista ja Suomesta.

Länsi-Balkanin alueella ehti kuluneen vuoden aikana tapahtua paljon. Yhteistyön reunaehdot olivat poikkeukselliset johtuen erityisesti Kosovon itsenäistymisestä ja yhteistyön koordinointi onkin ollut käytännön diplomatian huippusuoritus.

Hankkeessa tuettiin Bologna-asiantuntijaverkoston luomista Länsi-Balkanille ja jaettiin kokemuksia Bologna-uudistusten toimenpanosta sekä levitettiin hyviksi havaittuja toimintamalleja. Erityisesti esillä olivat korkeakoulutuksen laadunvarmistus ja arviointi, ECTS-järjestelmä sekä 3. syklin eli tutkijakoulutuksen kehittäminen. CIMO ja Suomen kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän jäsenet osallistuivat asiantuntijoina Länsi-Balkanilla järjestettyihin koulutuksiin. Lisäksi järjestimme Suomessa yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa opintovierailun Länsi-Balkanin Bologna-asiantuntijoille.

Länsi-Balkanin korkeakoulut muutosten paineessa

Albaniaa lukuun ottamatta Länsi-Balkanin valtiot ovat nuoria eikä tilanne valtio- tai liittovaltiotasolla välttämättä ole korkeakoulutusta ohjaavien rakenteiden osalta stabiili. Selkeiden ohjausrakenteiden puuttuessa ei valtakunnallisia uudistuksia kuten Bolognan prosessin mukaista tutkintorakenneuudistusta ole yksinkertaista panna toimeen. Alueen yliopistot rakentuvat tiedekuntien vahvan autonomian varaan. Tiedekunnat ovat juridisia henkilöitä, jolloin uudistusten läpivienti yliopistotasolla edellyttää yhteisymmärrystä ja yhtenäisiä linjauksia kaikilta tiedekunnilta.

Samaan aikaan kun Länsi-Balkanin maat ovat liittyneet Bolognan prosessiin ja ryhtyneet uudistamaan korkeakoulutustaan, eletään myös monen muun uudistuksen alla. Oma vaikutelmani on, että Balkanilla yhteiskuntien ”järjestäminen” on vielä kesken.

Talousvaikeudet ja aivovuoto länteen tekevät korkeakoulujen toimintaympäristöstä haasteellisen. Koulutuksen työmarkkinarelevanssissa nähdään paljon parantamisen varaa ja ylipäätään työllisyystilanne alueella on osin vaikea. Korruptio vaivaa koko yhteiskuntaa eivätkä korkeakoulut tee tästä poikkeusta. Legalistiseen traditioon nojaava yhteiskunta rajoittaa ja säätelee myös korkeakoulujen toimintaa monilla eri tasoilla, mikä tekee kaikkinaisten uudistusten läpiviennistä byrokraattista. Kuitenkin korkeakoulureformi ja alueen oman korkeakoulujärjestelmän vahvistaminen on välttämätöntä koko yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

Korkeakoulutuksen osalta eletään siirtymävaihetta. Pääosin voimassa on kaksi rinnakkaista tutkintorakennetta – uusi Bolognan mukainen sekä vanha, entisen Jugoslavian ajalta periytyvät järjestelmä. Myös korkeakoulutuksen kenttä on toimijoiden osalta hahmottumassa, sillä perinteisten julkisten korkeakoulujen rinnalle on syntynyt moninainen ja muuttuva yksityisten korkeakoulujen verkosto.

Akateeminen yhteisö suhtautuu myönteisesti kansainvälisyyteen

Pohja korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle on vankka, sillä nykyinen opiskelijasukupolvi näyttää olevan avointa, kansainvälisesti orientoitunutta ja kielitaitoista. Kroatiassa, Zagrebin opiskelijamessuilla meidät yllätti opiskelijoiden erittäin hyvä englannin kielen taito, Bolognan prosessin tuntemus sekä myös Suomi-tietous.

Oman kokemukseni perusteella alueen akateeminen yhteisö on ”terveen” itsekriittinen, tunnistaa oman korkeakoulujärjestelmän haasteet ja on kiinnostunut hyödyntämään EU-maiden kokemuksia korkeakoulu-uudistusten läpiviennistä. Suhtautuminen kansainvälisyyteen on avointa ja myös Eurooppa-myönteistä. Realismia on toki myöntää, että tähän orientaatioon vaikuttavat Euroopan unionin alueen korkeakouluille tarjoamat korkeakouluyhteistyön rahoitusmahdollisuudet.

Yhteistyö sitoo Länsi-Balkania osaksi Eurooppaa

Huolimatta siitä, että sana Länsi-Balkan saattaa tuoda mieleen äärimmäisen kansallismielisyyden, löytyy alueelta myös esimerkkejä elävästä monikulttuurisuudesta. Vojvodinan maakunnassa Serbiassa sijaitsevan Novi Sadin yliopiston rehtoraatin ovikyltti ilmoittaa yliopiston nimen seitsemällä eri kielellä. Yliopisto on 40 000 opiskelijallaan Serbian toiseksi suurin yliopisto ja sitä ympäröivällä alueella puhutaan seitsemää eri kieltä (kroatia, romaani, romania, ruteeni, serbia, slovakia ja unkari). Yliopiston vararehtorin professori Plancakin mukaan kielipolitiikka näkyy paitsi yliopistolla myös maakunnan parlamentissa, missä istunnot tulkataan viidelle eri kielelle.

Monet Länsi-Balkanin valtioista ovat Suomen kokoisia. Suomen historia ja yhteiskunnallinen kehitys nähdään kiinnostavana esimerkkinä, vaikkakin alueen yhteydet Suomeen ovat huomattavasti vähäisemmät kuin niihin EU-maihin, jotka Balkanin sodan aikana vastaanottivat pakolaisina sotaa paenneita perheitä.

Siis miksi ei Länsi-Balkan? Minun ei ole vaikea löytää perusteluja yhteistyölle. Länsi-Balkanin valtiot on tärkeä sitoa tiiviisti osaksi Eurooppaa – huolimatta siitä, ovatko edellytykset varsinaiselle EU-jäsenyydelle olemassa nyt tai 10 vuoden kuluttua. Liittyminen Bolognan prosessiin on EU-jäsenyysneuvottelujen etenemisestä riippumatta jo sitonut alueen korkeakoulut osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.