Barentsin hyvä henki kantaa

Barentsin alueen neljän maan opetus- ja tutkimussektorin hallinnon alan edustajista koostuva työryhmä (THE BARENTS PROGRAMME BOARD FOR EXCHANGES IN HIGHER EDUCATION AND RESEARCH ) järjesti juhlaseminaarin Barentsin Euro-Arktisen neuvoston 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toukokuussa 2003 Lövångerissa, Pohjois-Ruotsissa. Seminaarin ilmapiiri oli avoin ja innostunut, mistä suuri kiitos lankeaa isäntäväen eli Svenska Institutetin huolellisille valmisteluille.

Seminaariin osallistui noin 70 henkeä, joista suurin osa oli kotoisin Barents-alueelta, muut sitten muutoin vahvasti sitoutuneita BEAR-alueen yhteistyöhön. Ensimmäinen päivä keskittyi Barents-alueen yhteistyön kokemuksiin. Puheenvuoroissa kuultiin esimerkkejä sekä onnistuneista että vähemmän kannustavista yhteistyökokemuksista, mm. Luulajan teknillisen yliopiston rehtori professori Ingegerd Palmér kertoi vuosisatoja kestäneestä tuloksekkaasta vuoriteollisuuden yhteistyöstä Venäjän pohjoisten alueiden kanssa

Toisen päivän mottona oli tulevaisuus ja sen haasteet, ja silloin esiteltiin eri maiden tutkimuksen ja opiskelun, erityisesti liikkuvuuden rahoitusmahdollisuuksia. Tohtori Lars Wikman Luulajan teknillisestä yliopistosta esitteli EU:n 6. puiteohjelman yhteisrahoitusmahdollisuuksia ja johtaja Peter Jörgensen puolestaan kertoi INTERREG- ja TACIS-ohjelmien mahdollisuuksista. Tohtori Elena Kudriashova Arkangelin aluehallinnosta pohti Barentsin alueen yhteistyön tulevaisuuden haasteita uskoen ja toivoen myös Venäjän hallinnon panostavan pohjoisten alueiden kehittämiseen.

Lopuksi neljän maan panelistit miettivät tulevaisuudennäkymiä. Keskustelussa syntyikin monia konkreettisia ehdotuksia ja kehittelyä vaativia ideoita BEAR-tutkimus- ja koulutusyhteistyöstä

Kansainvälistyminen ja liikkuvuus esillä paneeli- ja yleisökeskusteluissa

Professori Ingegerd Palmér puhui mahdollisuudesta syventää Barentsin alueella tehtävää yhteistyötä mm. Sandwich-tutkintoihin johtavien ohjelmien avulla. Yhteistyötä halutaan kehittää entistä multilateraalisemmaksi ja panostaa vaihto-opintojen hyväksilukemiseen ja tutkintojen vastaavuuteen. Neuvotteleva virkamies Lena Oftedal Norjan opetusministeriöstä painotti alueen yliopistojen pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä. Hän piti tärkeänä Barentsin akateemista liikkuvuutta ja näki huolestuttavana pohjoismaiden opiskelijoiden toistaiseksi vähäisen liikkuvuuden Pohjois-Venäjän yliopistoihin. Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro Suomen opetusministeriöstä totesi suomalaisista yliopistoista kertyneeseen liikkuvuuskokemukseen nojaten, että Suomesta löytyy paljon opiskelijoita, jotka lähtisivät vaihto-opiskelijoiksi Venäjälle. Kun lähdön edellytyksenä on useimmiten suunnitelma oman pääaineen opiskelusta, tulisikin venäläisten kansainvälistyvien yliopistojen panostaa korkeatasoisiin englanninkielisiin opintokokonaisuuksiin. Englanninkielinen opetus on kynnyskysymys ennen kaikkea perustutkintovaiheen opiskelijoille, jotka suunnittelevat vaihto-opintoja ulkomailla, tutkijoiden kielitaito ei sen sijaan juuri koskaan ole este yhteistyölle. Samanlainen tilanne on ollut - ja on - varmasti tuttu monen muunkin Euroopan maan yliopistoissa. Jotta pohjoisvenäläiset yliopistot voisivat kilpailla Keski-Euroopan yliopistojen kanssa, olisi sinne haluaville pystyttävä maksamaan kohtuullista stipendiä, joka kattaa elinkustannukset ja toimii samalla ”karunpaikanlisänä”.

Liikkuvuusongelmien ratkaiseminen asettaa niin venäläisten, suomalaisten kuin eurooppalaistenkin toimijoiden ratkaistavaksi monia haasteita. Seminaarin keskusteluissa palattiin tuon tuostakin siihen, että englanninkielisten opetusohjelmien luominen Barentsin alueen venäläisissä yliopistoissa on välttämätöntä. Nämä opetusohjelmat avaisivat portin sinne haluaville pohjoismaisille opiskelijoille. Galina Arkadievna kertoi, että Arkangelin tekninen yliopisto on jo alkanut panostaa kansainvälistymiseen. Yliopiston ensimmäiset englanninkieliset metsätieteen kurssit tulevat osaksi yliopiston opetusohjelmaa kahden vuoden kuluttua. Projektikoordinaattori Markku Kangaspuro Suomen Akatemiasta korosti verkottumisen ja virtuaaliopetuksen tärkeää roolia yliopistojen kansainvälistymiskehityksessä.

Suomalaisten ja eurooppalaisten tulisi kehittää ja hyödyntää tehokkaammin jo toimivia tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusohjelmia. Ohjelmien tehtävä olisi taata tutkijoille ja opiskelijalle riittävä toimeentulo vieraassa maassa sekä mahdollistaa opinnot hyvätasoisissa venäläisissä yliopistoissa tarvitsematta maksaa korkeita lukukausimaksuja.

Riittävän houkuttelevien opiskelumahdollisuuksien ja -edellytysten luonti takaa tasaisen opiskelijavirran niin Venäjän tiedekeskuksiin kuin perifeerisemmillekin alueille - myös Pohjois-Venäjälle. Suomelle ja EU:lle laajemminkin panostus Venäjä-osaamiseen on tärkeää ja maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin!

Mediaseksikkyys on myös Barentsin alueen koetinkivi

Ruotsilla on Brysselissä INTERREG- JA TACIS -ohjelmiin erikoistunut North Sweden European Office ja EU-rahoitteista tiedotustoimintaa Norrbottenin ja Västerbottenin alueella, ja silti yleisön joukosta löytyi media-alan ammattilainen, joka piti Barentsin alueen näkyvyyttä mediassa huolestuttavan vähäisenä ja oli sitä mieltä että suuren yleisön kiinnostus Barentsin aluetta kohtaan on laskusuunnassa. Luulajan teknillinen korkeakoulukaan ei ole tuttu suurelle yleisölle, vaikka sen merkitys alueensa kehitykselle on ensiarvoisen tärkeä.

Barentsin alueella on yllin kyllin omaleimaisuutta oman ”brändin” tuotteistamiseksi. Tavoitteena on tehdä alue suurelle yleisölle tutuksi ja houkuttelevaksi, mutta samalla pitää kiinni sen uniikista luonteesta ja opastaa esim. teollisuussektoria vaalimaan ja kehittämään aluetta sen omilla ehdoilla. Yksi väylä vaikuttaa tähän on - www.barents.no - kokeile itse!

Seminaarin saapui parikymmentä edustajaa Venäjältä, mm. Arkangelin Pomorin valtionyliopistosta, Arkangelin teknillisestä yliopistosta, Arkangelin aluehallinnosta, Venäjän tiedeakatemian Karjalan ja Kuolan tiedekeskuksista, Murmanskin humanistisesta, pedagogisesta ja teknillisestä yliopistosta. Norjaa edustivat Harstadin, Narvikin, Tromsan ja Saami-yliopistot sekä opetusministeriö. Ruotsista seminaariin osallistui pohjoisten maakuntien virkamiehiä, Luulajan teknillinen yliopisto, Uumajan yliopisto, Svenska Institutet sekä Pohjois-Ruotsin Eurooppa-toimisto Brysselistä. Suomesta edustettuina olivat Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Suomen Akatemia, opetusministeriö ja Lapin yliopisto.