Hyvää sanomaa kertomassa

Sivistystoimentarkastaja, Lapin Comenius-tiedottaja Kari Torikka reissaa ympäri lääniä levittämässä omien sanojensa mukaan ”hyvää sanomaa EU:n vaihto-ohjelmista” lappilaisiin kouluihin. Varsinainen toimipaikka on Inarissa, pari kertaa kuussa Torikka työskentelee Rovaniemellä Lapin lääninhallituksessa.

Comeniuksesta tiedottaminen on vain osa Kari Torikan työtä; tärkeä osa työnkuvaa on saamenkielisen opetuksen kehittäminen. Lapin luonnossa viihtyvänä hän harrastaa vapaa-aikanaan hiihtämistä ja vaeltamista.

Norjan rajalta syntyisin oleva Torikka kokee Lapin kansainvälistymisen edistämisen asiakseen. Työssään hän tekee yhteistyötä sekä Ruotsin että Norjan kanssa, eikä innostus asiaan jää työpaikalle. Torikan perheessä asui viime vuonna japanilainen vaihto-oppilas, joka kävi koulua Ivalon lukiossa. ”Lappihan on Suomen tunnetuin matkailukohde ja varsin kansainvälinen paikka; esimerkiksi joulun aikaan Lapissa käy valtava määrä matkailijoita. Väittäisin, ettei Lapissa ole semmoista koulua, jossa ei olisi ollut jonkinlaista kansainvälistä yhteistyötä tai käynyt kansainvälisiä vieraita.” Mutta merkittävää on, että Comenius-ohjelma mahdollistaa kansainvälistymisen myös monille sellaisille kouluille, joiden oma rahoitus ei riittäisi tällaiseen toimintaan. ”Onhan esimerkiksi Nuorgamin koululle mielenkiintoista olla vaihdossa jonkun espanjalaisen tai irlantilaisen koulun kanssa.”

Pohjoisin Comenius-koulu on juuri Nuorgamissa, kaikkiaan ohjelmaan osallistuu Lapissa tällä hetkellä kymmenkunta koulua. Torikan haaveena on, että kaikki pohjoisen alueen koulut tulisivat mukaan Comeniukseen. Tämä edellyttäisi sitä, että rahoitusta pitäisi saada lisää. Hankkeiden jatkuvuuden turvaaminen alkuun päästyä olisi myös tärkeää. ”Esimerkiksi 2-3 -vuotisen hankkeen toteuttamiselle joudutaan nyt sanomaan Suomessa ei.” Torikka toivoo myös, että kouluissa huomattaisiin mahdollisuus palkata Comenius-apuopettajia. ”Minun mielestäni se on rikkaus ja antaisi kouluille mahdollisuuksia tutustua toiseen maahan ja kulttuuriin aika kivuttomasti. Samalla se voisi madaltaa kynnystä toteuttaa Comenius-hanke.” Myös kieliohjelmia on toteutettu Lapissa yllättävän vähän.

Miten kiinnostuneita lappilaiset koulut sitten ovat olleet Comenius-hankkeista? ”Asialla on puolensa: on niitä, jotka innostuvat saman tien; toiset taas pitävät hakuprosessia työläänä suhteessa saatavaan rahamäärään”, Kari Torikka kertoo. Hankalimpana koetaan kirjanpito. Tämä mielikuva ei täysin pidä paikkaansa, sillä kun tietää mitä edellytetään - esimerkiksi säilyttää kaikki kuitit ja ottaa tarvittavat kopiot alusta alkaen - niin taloudenpito on selkeä juttu. Tärkeä osa Comenius-tiedottajien toimenkuvaa onkin kertoa aloittaville Comenius-kouluille näistä asioista.

Comenius-ohjelman haasteina Torikka näkee mm. eri Euroopan maiden erilaiset koulukulttuurit ja tietotekniikan tason kirjavuuden. ”Esimerkiksi Italiassa on paljon kovempi kuri kuin meillä, ja tietokoneita saattaa olla vain yksi koko koulussa.”