Mitä eurooppalaisella koulutusyhteistyöllä saavutetaan?

Arvioita Leonardo-ohjelman opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden vaikutuksista

Tämä artikkeli pohjautuu Leonardo-ohjelman toisesta vaiheesta tehdyn väliarvioinnin havaintoihin. Tuore ohjelma-arviointi vahvistaa aiempia käsityksiä Leonardo-liikkuvuushankkeiden ja niiden puitteissa toteutettujen vaihtojen tuloksista ja vaikutuksista.

Leonardo-ohjelman liikkuvuus on leimallisesti ammatillisen 2. asteen opiskelijavaihtoa, noin kuukauden mittaisia työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Painopiste on Suomessa viime vuosina siirtynyt aiempaa enemmän juuri 2. asteelle.

Osallistuminen ohjelmaan on maantieteellisesti kattavaa ja väestömääriin suhteutettuna Leonardo-hankkeita on melko tasapuolisesti eri alueilla. Ohjelman alkuvuosiin verrattuna kehitys on ollut myönteistä. Myös erot eri koulutusalojen osallistumisaktiivisuudessa ovat tasoittuneet.

Opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihdot suuntautuvat väliarvioinnin mukaan kohtuullisen monipuolisesti eri puolille Eurooppaa. Vaihtovirrat ovat tasoittuneet ohjelman alkuvuosista: Britannia ei enää ole ehdoton ykkössuosikki ja toisaalta myös EU:n tulevat jäsenmaat, esimerkiksi Puola, ovat yhä useamman suomalaisopiskelijan- ja asiantuntijan vaihtokohteena. Parhaimmillaan yhteistyö on vastavuoroista, jolloin myös kotimaassa opiskelevat ja työskentelevät saavat mahdollisuuden kansainväliseen vuorovaikutukseen. Toistaiseksi Suomeen onkin tullut enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, harjoittelijoita ja asiantuntijoita, kuin mitä täältä on voitu Leonardo-rahoituksen turvin lähettää.

Vaikka eurooppalainen yhteistyö kohdemaita tarkasteltaessa näyttäytyy monipuolisena, on eurooppalaisen yhteistyön vallitseva kieli kuitenkin englanti. Myös kielten opetustarjonta etenkin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on arvioinnin mukaan melko yksipuolista. Väliarviointi rohkaisee korostamaan Euroopan kielellistä ja kulttuurista monipuolisuutta. Onkin pohdittava, miten ohjelmasta tuettavia hankkeita voisi jatkossa paremmin kohdentaa tähän tarkoitukseen.

Haasteena vaihtojaksojen laadunvarmistus

Arvioinnin mukaan ulkomaanjaksojen järjestelyt toimivat hyvin eikä laadun suhteen ole suurempia ongelmia. Sama koskee ulkomailla suoritettujen opintojaksojen hyväksilukua. Näiltä osin on tapahtunut edistystä ohjelman 1. vaiheeseen verrattuna.

Koulutusjärjestelmän viimeaikaiset uudistukset ovat tukeneet tätä myönteistä kehitystä. Työssäoppiminen on sisällytetty osaksi kaikkia ammatillisen 2. asteen tutkintoja. Ammattikorkeakoulutus on vakiintunut, mikä varmasti heijastuu myönteisesti toiminnan laatuun.

Tuoreen väliarvioinnin mukaan ulkomaanharjoittelun hyväksilukuun liittyviä ongelmia esiintyy lähinnä perinteisissä yliopistoissa. Harjoittelun asema ja merkitys yliopistotutkinnoissa ei ole niin selkeä kuin muilla koulutusasteilla.

Kiitettävästä yleisarvosanasta huolimatta ulkomaisten jaksojen laadunvarmistus ja opintosuoritusten hyväksilukeminen tarjoavat jatkuvasti haasteita yhteistyökumppanuuksille. Esimerkiksi 2. asteella näyttöjen suorittaminen ulkomaanjaksojen aikana vaatii huolellisia järjestelyjä.

Työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen tueksi on Leonardo-hankkeissa kehitetty erilaisia laadunvarmistuksen työkaluja ja yhteisenä haasteena onkin jakaa tätä osaamista.

Vaikuttava vaihtokokemus?

Liikkuvuushankkeita arvioitaessa on luontevaa pohtia yksilötason vaikutuksia ja tarkastella vaihdossa olleiden kokemuksia - jaetaanhan valtaosa rahoituksesta apurahoina suoraan lähtijöille.

Leonardo-hankkeita vetäneet henkilöt arvioivat 2. asteen opiskelijoiden kohdalla suurimpien vaikutusten kohdistuvan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Lähes yhtä merkittävä vaikutus ulkomaanjaksoilla on osallistujien kielitaidon kehittymiseen. Vaikutuksia opiskelijoiden ammatilliseen osaamiseen ei arvioitu aivan yhtä suuriksi.

Korkeakouluopiskelijoiden osalta vaikutukset näkyvät selkeimmin kielitaidon ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittymisessä. Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ovat yleensä 2. asteen vaihtoja selvästi pidempiä, mikä saattaa olla osittain syynä siihen, että ammatilliseen osaamiseen kohdistuneiden vaikutusten arvioitiin olleen suurempia.

Nuorten työntekijöiden ja työttömien osalta hankkeiden vetäjät arvioivat, että vaihdot tukevat hyvin nuorten siirtymistä työmarkkinoille.

Väliarviointia edeltäneissä selvityksissä on noussut esille ulkomaanjaksojen vaikutus osallistujien opiskelumotivaation ja jatkokoulutushalujen lisääjänä. Aiemman Leonardo-vaihtojen vaikuttavuutta arvioineen selvityksen mukaan myös nimenomaan pidemmillä vaihtojaksoilla olisi suorempi vaikutus osallistujien työllistymiseen.

Vaikuttavuutta pohdittaessa olennainen kysymys on, ketkä valikoituvat osallistujiksi kansainväliseen vaihtoon. Jo aiempien selvitysten perusteella tiedetään, että naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin. Varsinkin ammatillisen 2. asteen osalta väliarviointi herättää keskustelua siitä, valikoituuko osallistujiksi vain opinnoissaan paremmin pärjääviä. Opintomenestys on usein valintakriteerinä, mutta toisaalta ohjelmassa on tuettu, ikään kuin vastapainoksi, erillisiä hankkeita, joiden puitteissa erityisopiskelijat voivat osallistua vaihtoon.

EU-tuki ei valu hukkaan….

Suomessa Leonardo-ohjelmasta myönnettyjen apurahojen lukumäärä on vaikkapa verrattuna kokonaisopiskelijamääriin melko vaatimaton. Ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella vaikuttaa kuitenkin selvältä, etteivät vaikutukset jää ainoastaan yksilötasolle. Leonardo-liikkuvuushankkeet toimivat usein katalysaattoreina. Tästä esimerkkinä on ulkomaisten työssäoppimisjaksojen toteutukseen ja laadunvarmistukseen liittyvä kehittäminen, jota on tehty monissa hankkeissa.

Huomionarvoista on, että kehittämistyöhön ei liikkuvuushankkeissa saa rahallista tukea. Kilpailu Leonardo-apurahoista, erityisesti ammatillisen 2. asteen opiskelijaliikkuvuuteen, on toistaiseksi ollut kovaa. Siksi rahoitusta jaettaessa on voitu pitää suhteellisen korkeaa vaatimustasoa ja odottaa hankkeilta monipuolisia tuloksia.

Dosentti Seija Mahlamäki-Kultasen tekemä väliarviointi on julkaistu opetusministeriön julkaisusarjassa ja sitä voi tilata mm. CIMOsta ja Opetushallituksen Leonardo-keskuksesta.