Suomalais-venäläinen korkeakouluseminaari Pietarissa

Pietarissa järjestettiin lokakuussa järjestyksessä neljäs Suomen ja Venäjän korkeakoulujen yhteistyötä käsittelevä seminaari. Vastaavia tapahtumia on järjestetty vuodesta 1996 lähtien vuorovuosin molemmissa maissa CIMOn toimiessa koordinaattorina Suomen puolella ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen ollessa vastuutahona Venäjän päässä. Seminaaripaikkana oli Pietarin toiseksi vanhin yliopisto, 1700-luvun lopulla perustettu Herzenin kasvatustieteellinen yliopisto, joka oli saanut kaupungin 300-vuotisjuhlan kunniaksi varoja tilojensa kunnostamiseen. Seminaarin avattiin yliopiston vanhassa kunnianarvoisassa juhlasalissa (kuva)ja varsinainen työskentely tapahtui uutuuttaan hohtavassa, tyylikkäässä ja nykytekniikalla varustetussa auditoriossa. Työskentelyä helpotti myös korkeatasoinen simultaanitulkkaus. Osanottajia oli yhteensä lähes sata, joista noin 40 suomalaisen yliopistosektorin ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöitä ja loput lähinnä pietarilaisten yliopistojen kansainvälisten asioiden rehtoreita ja muita vastuuhenkilöitä. Kaukaisimmat vieraat olivat Arkangelista ja Petroskoista.

Seminaarin teemoja oli kartoitettu sekä Suomessa että Venäjällä etukäteen. Ohjelman rungon muodostivat ajankohtaiset maiden väliseen korkeakouluyhteistyöhön liittyvät kysymykset: ”Bolognan prosessin vaikutukset tutkintorakenteisiin Suomessa ja Venäjällä sekä ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen”, alustajina Carita Blomqvist opetushallituksesta ja Yevgeny Shevchenko Pietarin teknillisestä yliopistosta, ”Opintokokonaisuuksien kehittäminen ja englanninkielinen opetus”, johon CIMO oli kutsunut alustajaksi Alex von Balluseckin Nufficista, venäläisenä puhujana Sergey Shaposhnikov Pietarin sähköteknillisestä yliopistosta, ”FIRST-ohjelman kokemuksia ja tulevaisuudennäkymiä”, Harri Malinen Lapin yliopistosta ja Nikolay Rozhkov Pietarin teknologian ja designin yliopistosta. Esitysten jälkiin käytiin vilkasta, paikoin kiihkeätäkin keskustelua.

Paikalle oli kutsuttu myös opiskelijanäkökulmaa edustamaan FIRST-stipendiaattina Turussa ollut venäläinen sekä parhaillaan Pietarissa opiskeleva suomalainen FIRST-stipendiaatti. Molemmat kertoivat reippaasti ja avoimesti kokemuksistaan, mikä antoi huomattavaa lisäpotkua keskustelulle. Venäläinen opiskelijatyttö kertoi saaneensa Turussa juuri sellaista oppia jota oli lähtenyt hakemaankin ja jota ei hänen omassa yliopistossaan ole tarjolla eli kansainvälistä ympäristöoikeutta. Muutenkin opiskelu Turussa oli sujunut mallikkaasti, ja Turun yliopiston kv-yksikkö sai runsaasti kehuja hyvästä koordinoinnista ja tuesta. Oma kotiyliopisto Venäjällä ei toisaalta ollut juurikaan lukenut hyväksi Suomessa suoritettuja opintoja. Suomalainen opiskelija puolestaan ei voinut antaa samanlaisia kehuja omasta kohtelustaan varsinkaan opintojen alkuvaiheessa, jolloin hän ei ollut saanut minkäänlaista opastusta käytännön asioissa. Kuulijakunta osallistui kiitettävästi keskusteluun, ja asiaintilan parantamiseksi esitettiin mm. tulijan oppaita myös Venäjän puolella ja tutor-toimintaa.

Keskustelun aikana tulivat selvästi esille ECTS:n käytön hankaluudet Venäjällä opetusministeriön määräysten puristuksessa, mutta toisaalta kuitenkin myös se, että yliopistoilla itselläänkin on joustomahdollisuuksia tässä suhteessa - tämä ehkä ei ole yleisesti tiedossa. Molemmilla jota parantamaan ehdotettiin esimerkiksi kommunikaation lisäämistä suomalaisten ja venäläisten professoreiden ja opetushenkilöstön välillä.


Runsaslukuinen ja innostunut kuulijakunta seuraamassa seminaarin avauspuheenvuoroja vanhassa juhlasalissa.

Englanninkielinen opetus herätti myös kiihkeää mielipiteiden vaihtoa. CIMO korosti, että FIRST-ohjelmassa pyritään noudattamaan Erasmus-ohjelman periaatteita myös opetuskielen suhteen. Verkoston jäsenten on siis etukäteen varmistettava, että lähtijällä on riittävä taito siinä kielessä, jolla opetusta kohdemaassa annetaan. Suomssan venäläiset FIRSt-opiskelijat osallistuvat yleensä englanninkielisille kursseille eikä suurempia ongelmia ole tiettävästi esiintynyt. Myös suomalaiset Venäjälle lähtevät FIRST-opiskelijat toivoisivat myös Venäjällä englanninkielistä opetusta, mutta sitä ei suuremmassa mittakaavassa ole saatu ainakaan toistaiseksi aikaiseksi. Vanheneva opetushenkilökunta ei välttämättä edes osaa englantia riittävästi ja muutosvastarintaakin saattaa ilmetä. Tämä vaikuttanee omalta osaltaan suomalaisopiskelijoiden lähtöhalukkuuteen, sillä venäjäntaitoisia opiskelijoita ei meillä mainittavasti ole eikä ohjelmaan hyväksytä venäjän pääaineopiskelijoita. FIRST-kaudella Venäjällä voi tietysti oppia venäjää melko nopeastikin, mutta silloin ei useinkaan pysty saavuttamaan sellaista tasoa, että pystyisi suorittamaan kursseja omassa pääaineessaan. semminkin kun stipendikausi voi olla lyhimmillään 3 kuukautta.

Joissakin puheenvuoroissa tuotiin esille opettajavierailujen merkitys. Niiden katsottiin voivan parantaa verkostojen toimivuutta ja vaihdon tasapainoa mm. laitosten välisten suhteiden ja opetussisältöjen kehittämisen sekä paikallisiin olosuhteisiin, opettajiin ja opiskelijoihin tutustumisen kautta. CIMO pyrkiikin jo parhaillaan meneillään olevalla FIRST-hakukierroksella lisäämään tukea opettajavierailujen järjestämiseen.

Seminaarin katsottiin osanottajilta välittömästi saadun palautteen mukaan onnistuneen erittäin hyvin. Käsiteltyjä aiheita pidettiin yleisesti mielenkiintoisina ja puhujia arvostettiin oman aihepiirinsä hyvin tuntevina asiantuntijoina, joiden alustukset onnistuivat aktivoimaan osanottajia vilkkaaseen keskusteluun. Asioista puhuttiin todella suoraan ja tämä koettiin erittäin hedelmälliseksi yhteistyön aivan konkreettisen kehittämisen kannalta. Seminaarien sarjaa pyritään tältä pohjalta jatkamaan mahdollisesti jo vuonna 2004 Suomessa järjestettävän tapahtuman muodossa. Kaavailut seminaarin järjestämisestä jossain sopivassa paikassa mahdollisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella on CIMOssa jo aloitettu.

FIRST-ohjelman hakuaika lukuvuodelle 2004-2005 päättyy 31.1.2004. Hakutiedot löytyvät >> CIMOn www-palvelusta.