|
>> Takaisin etusivulle
Koko koulun Comenius-hanke
Teksti ja kuva: Tiina Lehmusvaara, tiedotustoimittaja / CIMO

CIMO palkitsi Vanamon koulun Flat Friends -hankkeen parhaana Comenius-hankkeena erityis- ja vammaisopetuksen alalla. Palkinto luovutettiin Suomen rehtoreiden syyspäivillä Helsingissä. Palkintoa oli vastaanottamassa iloinen joukko oppilaita ja opettajia, vasemmalta oikealle Anne Korhonen, Jani Kittilä, Tuula Karvo, Jesse Suikki, Sari Rantalainen, Marjut Halonen, Johanna Autio ja Vesa Raasumaa. Kuvassa pilkistää myös CIMOn Nina Rekola.
Leevi on poika, jolle kävi vähän hullusti: lumiluolan katto sortui ja litisti hänet lättänäksi. Tapahtuneesta seurasi monenlaista harmia, esimerkiksi käveleminen oli vaikeaa. Hauskojakin seurauksia oli, sillä Leevi pääsi Vanamon erityiskouluun ja tekemään eurooppalaista koulutusyhteistyötä Comenius-hankkeessa. Leevi on reissannut jo kolmen vuoden ajan kumppanikouluissa perehdyttämässä oppilaita Suomen historiaan, perinteisiin ja nykypäivään. Leevin litteät ystävät Ringo Starr Britanniasta, Paco Flaco Espanjasta ja Karolinka Puolasta ovat vastaavasti tuoneet Vanamon kouluun terveisiä omista maistaan.
Mikkeliläisen Vanamon erityiskoulun oppilaat ja opettajat kehittivät Litteän Leevin tarinan taustaksi paperinukkehahmolle, joka edustaa suomalaiskoulua EU:n Sokrates/Comenius -ohjelmasta tukea saaneessa yhteistyöhankkeessa. Flat Friends Travel Around Europe -hankkeen ideana on tutustuttaa oppilaita yhteistyömaiden perinteisiin, historiaan ja nykypäivään. Tietoa liikkuu paketeissa, joita kumppanikoulut lähettävät ja vastaanottavat: sisältönä on ennalta sovittuun teemaan liittyvää, eri aineiden oppitunneilla valmistettua materiaalia - piirroksia, askarteluja, käsitöitä, käännöstekstejä, videoita ja cd-levyjä. Tähän mennessä on käsitelty mm. pääsiäisen viettoa hankemaissa, kansansatuja, asumista ja rakentamista, oppilaiden koteja ja harrastuksia sekä kieliä.
Vanamon koulun rehtorin Vesa Raasumaan mielestä pelkkä kansainvälinen toiminta ei sinällään palkitse, vaan sen täytyy oikeasti koskettaa osallistujien elämää. Comenius-hanke onkin kytketty luontevaksi osaksi 160-oppilaisen koulun arkea. Aiheita käsitellään eri oppiaineissa siten, kuin se kullekin ikätasolle, opetusryhmälle, opetettaviin asioihin ja aihekokonaisuuksiin sopii. Kaikki oppilaat esikoulusta kymppiluokalle ovat mukana omien taitojensa ja voimavarojensa mukaan.
Kansainvälisyys on tuotu myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ulottuville
Oppilaat saavat kosketuksia kumppanimaiden ihmisiin hankkeeseen sisältyvien vierailujen ja opettajavaihdon ansiosta. Lapset ovat olleet aktiivisesti tekemisissä ulkomaisten kokousvieraiden kanssa ja ottaneet luokissa vierailevat opettajat hyvin vastaan.
Erityisluokanopettajat Anne Korhonen ja Sari Rantalainen uskovat, että kansainvälisyys on Comeniuksen myötä tullut monelle koulun oppilaalle entistä konkreettisemmaksi asiaksi. Suvaitsevaisuuden siemenet itävät, kun on oikeasti tavattu ulkomaalaisia ja juteltu heidän kanssaan. Motivaatio vieraiden kielten opiskeluun on kasvanut ja uutistapahtumien seuraaminen lisääntynyt: maailma on tullut lähemmäksi.
”Kun tällaista toimintaa katsotaan ns. erilaisen oppijan näkökulmasta, se saa uusia merkityksiä”, sanoo Sari Rantalainen. ”Osa koulumme oppilaista ei koskaan tule itse matkustelemaan ja heillä on siinäkin mielessä vähemmän mahdollisuuksia kohdata muista kulttuureista tulevia ihmisiä.”
Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyttä
Kansainväliseen hankkeeseen osallistuminen on tuonut mukanaan valtavasti työtä, mutta myös huikeita onnistumisen kokemuksia. Sari Rantalainen kiittelee koulunsa positiivista henkeä: ”Meillä on hyvä tekemisen meininki, mikä koskee sekä oppilaita että henkilökuntaa. Kaikki tarttuvat vastuuseen ja hoitavat oman osuutensa.”
Rehtorin näkökulmasta hanke on merkinnyt valtavasti työyhteisön toimivuudelle:”Kun ihmiset sitoutuvat tekemään yhdessä jotakin, he oppivat samalla tuntemaan toisensa paremmin”, sanoo Vesa Raasumaa.
Opettajan arkinen työ on saanut uusia värisävyjä: oppilaiden into ja tekemisen riemu on tarttuvaa lajia. Anne Korhonen toteaa hankkeen antaneen paljon myös ammatillisesti. ”Kielitaito on harjaantunut, kun asiat on hoidettava englanniksi. Kumppanimaiden koulusysteemeihin tutustuminen ja kollegoiden tapaaminen on ollut avartavaa myös pedagogisessa mielessä, kun on ollut mahdollisuus nähdä, miten muissa maissa asioita opetetaan.”
Vesa Raasumaa kiittelee työnantajan joustavaa suhtautumista henkilökunnan irrottamiseen vierailuihin ja opettajavaihtoihin. EU:sta tullut tuki on kuitenkin ollut hankkeelle elinehto. ”Ilman sitä kaikki olisi jäänyt perinteisen ystävyyskoulutoiminnan tasolle eikä oppilaita olisi voitu ottaa mukaan samalla tavalla kuin nyt on otettu.” Comenius-ohjelma antaa toiminnalle turvalliset puitteet, koska hankkeiden laatuun voi luottaa; ovathan ne tietyn hakuprosessin läpäisseitä.
Litteän Leevin seikkailuihin voi tutustua osoitteessa www.mikkeli.fi/opetus/vanamo
 Tulosta
|
|