|
>> Takaisin etusivulle

Yli esteiden - mikä kaikki meitä estääkään ja miksi?
Teksti: Teksti: Tiina Siivonen, liikuntaneuvoja / Suomen Invalidien Urheiluliitto
Kuvat: Jenny Honkaheimo-Antonen, tiedotustoimittaja / CIMO
  Vapaaehtoispalvelua käsitelleen seminaarin pohjoismaiset osallistujat saivat kokeilla millaisia
"esteitä" erilaiset vammat käytännössä aiheuttavat (seminaarista tarkemmin Makasiinissa)
ESTE... voi olla fyysinen tai asenteellinen juttu. Esteeseen liittyy mielikuvana ylittäminen. Puhutaan sitten fyysisten tai vaikkapa asenteiden mukanaan tuomien esteiden ylittämisestä, esteeksi voi nousta jotain tunteisiin liittyvää, esimerkiksi pelko. Ratsastuksessa esteen ylittäminen vaatii yhteistyötä niin ratsastajalta kuin kauramoottoriltakin. Ohjaksissa on kuitenkin ihminen, joka loppupelissä hallitsee hevosta ja sen liikkeitä. Golfissa esteeksi saattaa muodostua hiekka- tai vesialue. Toisaalta voimankäyttö riippuu pelaajasta.
Esteiksi voivat muodostua monenlaiset asiat. Autoilija voi kohdata esteen tiellä. Mikä se sitten onkin – hirvi, puu tai muu tientukkija – vaikea on mennä yli ellei pääse ohi. Pienelle lapselle esteeksi voi muodostua liian korkea tuoli tai sänky, johon hän ei pääse ilman apua. Kielestä tulee este henkilölle, joka ei osaa puhua tai ymmärrä maan kieltä. Uskonto saattaa olla este lihan syömiselle. Kulttuuri voi olla este naimisiin menolle. Pelko voi olla este uimahypylle tai korkealle kiipeämiselle. Ammattilaiselle este omassa työssä voi olla urautuminen tai asian tarkastelu vain yhdestä näkökulmasta. Pyörätuolia käyttävälle henkilölle esteeksi voivat muodostua portaat tai liian korkeat kynnykset.
* * * * *
Esteiden tunnistaminen on tärkeää, mutta olemmeko koskaan ajatelleet mikä ei olisi este? Kuinka helppo olisi sanoa: ”KYLLÄ, pystyn siihen ja tähän ja tuohon!” Paljon helpommin sanomme sen sijaan: ”Ei, en voi tehdä sitä tai tätä, koska…” Kuka lopulta päättää esteestä? Pitäisikö katsoa peiliin ja miettiä, että kuka sieltä katsoo? Estekö?
Sokaistummeko omille esteillemme ja niiden ylittämiselle. Sanommeko asioista liian helposti, ettemme uskalla, koska se näyttää pelottavalta, ikävältä tms. Mistä esteet tulevat? Koulusta, kotoa vai mistä? Koulukokemus: rohkaisiko opettajasi englannintunnilla puhumaan siitä huolimatta, vaikka sanoisitkin jotakin väärin? Ehei – ainakin oma opettajani sai suurin piirtein raivarin, jos joku ei osannut taivuttaa sanaa oikein. Kotikokemus: kielsivätkö vanhemmat hyppäämästä veteen? Kyllä, koska he eivät itse uskaltaneet hypätä. Kuinka paljon vanhemmat kasvattavatkaan omia esteitään omille lapsilleen. Esimerkiksi veden pelko, urheilun inho, ruoan pahuus, rasismi. Usein kotoa omaksuttuja esteitään, asenteitaan, ei edes huomaa, saati että niitä onnistuisi ylittämään.
Millaisessa yhteiskunnassa elämme? Esteitä täynnä olevassa vai mahdollisuuksien maailmassa? Este on negatiivinen sana jota itse yritän välttää. Jos näen vain esteitä tielläni, niin lopputulos ei mieltä ylennä. Voisin silloin kuvailla itseäni sanahirviöllä: eisanaayleisimminkäyttävänegatiivineninhoihminenpelonsekaisinetunteineen. Kääk!
* * * * *
Mietipä asiaa seuraavan kerran, kun joku houkuttelee sinua johonkin ja olet juuri vastaamassa, että et varmaankaan pysty, kykene, uskalla. Että olet estynyt. Mitä jos vastaisitkin, että haastanpa itseni ja lähden kanssanne, koska en ole aikaisemmin kokenut tai tehnyt jotakin. Kokeilla voi useimpia asioita ainakin kerran. Eikö vain?
Lopuksi, tee itsellesi testi:
- Etsi lähiympäristöstäsi muutamia fyysisiä ja asenteellisia esteitä. Montako löydät yhden päivän aikana?
- Kuinka monet löytämäsi esteet pystyt ylittämään seuraavan viikon aikana?
- Mieti, kuinka monissa tilanteissa luettelet mihin et pysty. Yritä seuraavan kerran luetella mihin kaikkeen pystyt.
- Huomioi, kuinka usein vastaat ”En osaa/ pysty”.
Tulosten perusteella voit päätellä, oletko kehityskelpoinen vai fakkiutuneesti vihkiytynyt sanalle ei, mikä estää sinua tekemästä ihania asioita. Asioita joita ilman et voi elää, mutta et vain tiedä sitä vielä...
 Tulosta
|
|