Sveitsi suomalaisin silmin – ja päinvastoin

Alhaalta ylös, ylhäältä alas, pystyyn, poikki ja pinoon. Vaeltaminen, extreme-lajit, suunnistus, maastopyöräily ja rullaluistelu. Salibandy, rantalentopallo, jalkapallo, jääkiekko, curling. Köysiradat, postiautot, vuoristojunat tunneleissa. Osa tuttuja ja tavallisia Sveitsiin liitettäviä asioita. Mutta veikkaan, että joukossa oli myös jokunen uusi. Ainakin minulle kävi näin. Mistään ei voi olla varma, ennekuin itse tutkii ja tunnustelee. Minulla on sellainen tuntuma, että saksankielisistä maista Saksa ja Itävalta tunnetaan Suomessa Sveitsiä paremmin. Mennäänpä vaihteeksi sveitsiläis-suomalaisille vierailulle. Nyt kun Sveitsin ja EU:n välillä kokeillaan vielä asteittain vapautuvaa liikkuvuuttakin.

Vapaa liikkuvuus, päivän sana. Mitä se merkitsee Sveitsin kohdalla? Ylimenokausi lupakiintiöineen jatkuu vielä, mutta vuoden 2005 alusta aloitetaan vapaan liikkuvuuden kokeilukausi. Lupakiintiöt putoavat pois, mutta ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön, mikäli liikkuvuus kasvaa yli 10 % viimeisen 3 vuoden lukuihin verrattuna. Vuonna 2007 sopimusosapuolet päättävät jatkosta ja Sveitsissä järjestetään kansanäänestys. Mikäli tulokset ovat positiivisia, astuu vapaa liikkuvuus voimaan Sveitsin ja EU:n välillä vuoden 2012 alusta alkaen.

Suomen ja Sveitsin välinen harjoittelijavaihto alkaa olla kunnioitettavassa keski-iässä, viisissäkymmenissä. Sveitsiin pääsee harjoittelemaan esimerkiksi CIMOn kautta: harjoittelumahdollisuuksia on sekä saksan- että ranskankielisellä alueella. Mielenkiintoisia paikkoja tarjoavat mm. koulut kielenopetusharjoittelusta kiinnostuneille. Sveitsissä on myös suuri määrä kansainvälisiä organisaatioita, joissa on vuosien mittaan harjoitellut lukuisia suomalaisia.

Sveitsin ystävät Suomessa (SYS) myöntää yhdessä sveitsiläisen sisarorganisaationsa (SVFF) kanssa vuosittain muutamia lyhytaikaisia stipendejä henkilöille, jotka ammatillisten haasteiden lisäksi lämpenevät myös ystävyysseuratoimintaan.

Sveitsin ja Suomen yhtäläisyyksiä ja eroja

Millaisia ovat sveitsiläiset suomalaisiin verrattuna? Mikä on yhteistä, mikä erilaista? Kysyin asiaa Suomea tuntevalta sveitsiläiseltä ja parilta Sveitsiä tuntevalta suomalaiselta.

Annegret Ruoff-Merz työskentelee Suomen ystävät Sveitsissä (SVFF) –järjestön kulttuurivastaavana ja näkee monia yhtäläisyyksiä suomalaisten ja sveitsiläisten välillä: ”Pieni kansa, jolla on oma vaikeasti opittava kieli ja vahva vapaudenkaipuu. Ihmiset ovat pikemmin ujoja kuin puheliaita ja suhtautuvat asioihin käytännönläheisesti. Luonto on kaunista ja siellä kuljeskellaan mielellään.”

Erojakin on: ”Sveitsiläiset ovat perhekeskeisempiä ja uskovat vähemmän auktoriteetteja kuin suomalaiset. Sveitsissä keskustellaan asioista enemmän. Suomalaiset ovat kansallismielisempiä, mikä johtunee kansallisvaltion lyhyemmästä historiasta. Suomessa vaalitaan periaatetta yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Sveitsissä on mielestäni monisyisempi yritysympäristö kuin Suomessa: pieniä ja innovatiivisia yrityksiä suositaan ja tuetaan enemmän. Suomessa on hyvin vähän osa-aikatöitä tarjolla.”

Viivi Handolin harjoitteli v. 2003 Zürichin teknillisen korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimistossa. Hänen mielestään sveitsiläiset pitävät tiukasti kiinni itsenäisestä asemastaan ja ovat siitä ylpeitä. ”Kantonien määräysvalta on suuri, mm. lait saattavat vaihdella kantonista riippuen. Kotikantoni merkitsee ihmisille paljon. Sveitsiläiset ovat suomalaisia sosiaalisempia; he kyläilevät paljon, viettävät aikaa kahviloissa ja syövät ulkona. Kulttuuri ei ole niin Amerikka-keskeistä kuin Suomessa. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa on paljon enemmän ulkomaalaisia kuin Suomessa ja kielten sekamelska tekee pienestä maasta todella kansainvälisen tuntuisen.”

Appenzelliläisissä kouluissa keväällä 2004 harjoitelleen Raita Merivirran mieleen jäi erityisen positiivisena asiana sveitsiläisten kotiseuturakkaus: ”Oikeastaan kaikki tapaamani sveitsiläiset olivat aidosti ylpeitä maastaan ja puhuivat arvostaen mm. sveitsiläisestä laadusta sekä sveitsiläisten ahkeruudesta. Kaikkea esiteltiin ylpeänä. Tässä näen suuren eron suomalaisiin, jotka vähättelevät ja suorastaan pyytelevät anteeksi kulttuuriaan ja tapojaan. Meilläkin olisi paljon syitä olla ylpeitä.”

Merivirta näkee yhteistä sveitsiläisten ja länsisuomalaisten välillä: molemmat ovat rauhallisia ja vierastavat small talk –tyyppistä rupattelua. ”Tätä ei pidä käsittää väärin: sveitsiläiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja keskustelevia, mutta esimerkiksi anglosaksiseen kulttuuriin liittyvää ylenpalttista jutustelua ja ”turhan” puhumista ei juuri esiintynyt. Sveitsiläiset kommunikoivat hyvin suomalaiseen tapaan, asioista puhutaan suoraan ja sanotaan sitä mitä tarkoitetaan turhia kiertelemättä, mutta kohteliaisuutta unohtamatta.”

Koulu- ja yliopistomaailma

Yleisesti tunnettua on se, että Suomessa opiskelu on käytännössä maksutonta, Sveitsissä maksullista. Mutta mitä muita eroja koulutusasioissa löytyy?

Annegrett Ruoff-Merz on opiskellut kummassakin maassa, ja näkee eroa mm. kulttuurisessa monimuotoisuudessa, jota suomalaiskorkeakouluissa esiintyy vähemmän. ”Suomalaisessa korkeakoulumaailmassa käydään myös vähemmän kriittisiä keskusteluja kuin Sveitsissä. Toisaalta suomalaiset saavat opintoihinsa enemmän tukea valtiolta ja opiskelija-alennuksia on tarjolla enemmän. Suomalaisten opinnot ovat paremmin strukturoituja, Sveitsissä opintojen vastaavuusjärjestelmää ollaan vasta tuomassa korkeakouluihin.”

Raita Merivirta kertoo ihmetyksestä, jota suomalainen yhdeksänvuotinen peruskoulu ja tasoryhmätön opetus herätti sveitsiläisen harjoittelukoulun opettajissa. ”Opetuksessa tai opetusmenetelmissä ei sen sijaan ollut suuria eroja, paitsi ehkä etenemistahdissa: Sveitsissä aikaa tuntui olevan enemmän, kun taas Suomessa on aina hoppu eteenpäin. Tämä saattaa tietysti olla myös opettajakohtaista. Sanoisin silti näppituntumalta, että Sveitsissä edetään rauhallisemmin.”

Sveitsin saksaa ja supisuomea

Henkilökohtaisesti minua Sveitsissä viehättävät sen kielitieteilijälle tarjoamat haasteet: Sveitsin saksan kulkua ja kaikua on mukava kuunnella ja on haastavan hauskaa yrittää ymmärtää sitä.

Viivi Handolinin mukaan Sveitsin saksaa on vaikea ymmärtää saksan pohjalta. ”Se on hurmaavan poukkoileva kieli, jonka rytmiä on ilo kuunnella. Sveitsiläiset ovat auliita selittämään sanojaan ja oman kokemukseni mukaan vaihtavat mielellään ’hochdeutschiin’, jos huomaavat ettei toinen ymmärrä. Kukaan ei oleta, että ulkomaalainen ymmärtäisi kieltä, mutta ovat iloisia jos tietää sanan tai pari. Täysin erilainen kieli kuin saksa, jotenkin paljon hassumpi ja rennompi, elävämpi.”

Raita Merivirta on törmännyt puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin. ”Minulle kerrottiin, että murteita on monia ja mitään varsinaista Sveitsin saksan standardia ei ole, siksi sitä ei ehkä juurikaan ole kirjoitettuna kielenä. Kahden eri murteen puhujilla voi olla vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä. Kirjoitetussa kielessä – esimerkiksi sanomalehdissä – käytetään yläsaksaa, jossa näkyy Sveitsin saksan vaikutus mm. osittain erilaisena sanastona.” Merivirta uskoo kuitenkin, että Sveitsin saksaa voi oppia ymmärtämään ja puhumaan: ”Aktiivisuutta ja vaivannäköä tietysti tarvitaan, mutta sveitsiläiset ovat avuliaita ja mielissään siitä, jos joku yrittää kommunikoida heidän kielellään.”

Sveitsi on otollinen paikka kiireiselle kieliharjoittelijalle: monessako maassa voi halutessaan tutustua neljään kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin? Todella kiireinen voi ottaa tuntumaa Sveitsin monikielisyyteen ja –kulttuurisuuteen matkustamalla maan halki vaikkapa junalla tai autolla. Päivässäkin ehtii, tarvittaessa. Sveitsin hyvä sijainti mahdollistaa saksan, ranskan ja italian taidon vahvistamista myös naapurimaihin suuntautuvilla reissuilla.

Meitä suomalaisia tietysti kiinnostaa, mitä sveitsiläiset ajattelevat suomen kielestä. Eräs kuulemani kommentti oli, että suomea keskenään puhuvat kuulostavat vihaisilta. Kysyin asiaa suomea opiskelleelta Annegret Ruoff-Merziltä: ”Suomen kieli kuulostaa korvissani alkuvoimaiselta (hart und urchig) ja sen erilaisuus ihastuttaa. Suomalaiset puhuvat jotenkin ’syvemmältä’ ja samalla paljon ’coolimmin’. Asioiden ilmaisemiseen tarvitaan paljon vähemmän sanoja. Sveitsiläiset pyrkivät jokapäiväisessä kielenkäytössä käyttämään vieras- ja lainasanoja niiden alkuperäisessä muodossa, mihin jo kotimainen monikulttuurisuuskin ohjaa. Suomalaiset yksinkertaisesti fennisoivat vierasperäiset sanat oman äännejärjestelmänsä sääntöjen mukaisiksi.”

Loppuun vielä klisee

Epävarmuuden välttämiseksi vielä yksi klisee: Sveitsin hintataso. Mutta kaikkihan on aina suhteellista – eikö Japanissa tai Islannissa ole vielä kalliimpaa? Ja ainakin minä olen näistä kaikista maista palannut Suomeen elävien kirjoissa. Kukkaro keveämpänä, mutta kokemuksista rikastuneena.