KISU-hankkeen tavoitteena on kielitaitoinen Suomi

Kielitaitoinen Suomi KISU on kolmivuotinen hanke, jolla tuodaan esiin kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä. KISU kannustaa jokaista opettelemaan vähintään kolmea kieltä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, olisi koulutusjärjestelmään luotava puitteet kielten pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun. KISU-hankkeen päätoimijana on Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL.

Kielitaidon tarve lisääntyy

Suomalaiset elävät yhä monikielisemmässä ja kansainvälisemmässä yhteiskunnassa. Työelämä edellyttää suomalaisilta monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Teoreettiset taidot eivät riitä, vaan tarvitaan kykyä syvälliseen vuorovaikutukseen vieraalla kielellä. Englannin lisäksi tarvitaan muun muassa ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän taitajia.

Kielikoulutuksen nykytila

Kielikoulutus laajeni vuoden 1994 opetussuunnitelman myötä, jolloin tuli mahdolliseksi aloittaa ala-asteella vapaaehtoinen A-kieli. Kielistä suosituimmat olivat saksa, ruotsi, englanti ja ranska. Alkuinnostuksen jälkeen toisen A-kielen opiskelijamäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Seitsemän vuotta sitten 37 prosenttia oppilaista opiskeli kahta A-kieltä, mutta nyt luku on painumassa alle 30 prosentin.

Opetuksen järjestämistä haittaa kuntien huonontunut taloudellinen tilanne. Säästötoimien vuoksi ryhmien aloituskokoja on suurennettu. Tämä on johtanut siihen, että kieliryhmiä ei synny ja yhä useampi oppilas opiskelee alakoulussa vain englantia. Useissa kunnissa vapaaehtoisen A-kielen sijoittaminen lukujärjestykseen on koettu hankalaksi muun muassa koulukuljetusten takia. Oppilaiden kielenopiskelun motivaatioon vaikuttaa myös se, että vapaaehtoisen A-kielen tunnit sijoitetaan usein kaksoistunneiksi koulupäivän päätteeksi.

Vapaaehtoinen A-kieli on vähentänyt voimakkaasti yleensä 8. vuosiluokalta alkavan valinnaisen B-kielen opiskelijamääriä. Vuoden 1994 uudistuksen tavoitteena oli, että vapaaehtoisen A-kielen opiskelun myötä oppilaat saavat B-kieltä laajemman kielitaidon. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Vapaaehtoista A-kieltä opiskelevien suhteellinen osuus vähenee vuosi vuodelta. Samanaikaisesti valinnaista B-kieltä opiskelevien osuus oppilasmäärästä on romahtanut alle viidennekseen.

Kunnat ja vanhemmat päättävät

Kunnat ovat koulutuksen järjestäjinä avainasemassa, kun päätetään siitä millaista kieltenopetusta tarjotaan. Kuntien talous on toki heikentynyt, mutta useimmissa tapauksissa kyse on arvovalinnoista: siitä, mitä kussakin kunnassa pidetään tärkeänä.

Vanhemmat päättävät lastensa kielivalinnoista. Kielitaidon saavuttaminen on monin verroin helpompaa ja edullisempaa koulussa kuin myöhemmin työelämässä. Kielikoulutus tulisikin nähdä mahdollisuutena – sijoituksena lapsen tulevaisuuteen.

Kieltenopiskelu vaatii työtä ja pitkäjänteisyyttä. Pitkäjänteisyyden puute vaivaa yhä useampaa opiskelijaa, mikä näkyy kieliopintojen keskeyttämisinä ja suoritettujen kurssimäärien vähenemisenä. Vähäisempikin kielitaito rikastuttaa elämää, mutta valitettavasti työelämän kielitaitovaatimuksiin ei puutteellisella kielitaidolla vastata.

Kieliä iloisesti ja uutterasti

Suomen kieltenopettajien liitto käynnisti tammikuussa 2005 Kielitaitoinen Suomi KISU -hankkeen, jonka tavoitteena on herättää keskustelua kielitaidon ja kieltenopiskelun tilanteesta. KISU-hankkeessa halutaan vaikuttaa viranomaisten päätöksiin, jotta opetukseen liittyvät päätökset ja järjestelyt edistäisivät monipuolista kieltenopiskelua



KISU on lähtenyt liikkeelle

KISU-hanke avattiin opetusalan Educa-messuilla vuoden 2005 tammikuussa. SUKOLin kissat kiersivät messuväen keskuudessa, keskustelivat aiheesta ja jakoivat tietoa ja materiaalia. Hanketta esiteltiin myös Euroopan kielten teemapäivänä 26.9. Helsingin rautatieasemalla pidetyssä tilaisuudessa.

Samana päivänä 26.9. avattiin hankkeen WWW-sivusto osoitteessa www.kisu.fi. Sivustolla annetaan tietoa kieltenopiskelusta ja kielivalinnoista. Lisäksi sen tavoitteena on kannustaa eri-ikäisiä opiskelijoita kieliopintoihin. Oppilaat-osiossa on peruskouluikäisille tarkoitettuja tietoiskuja ja pelejä. Vanhemmat-osiossa tarjotaan oppilaiden vanhemmille ja aikuisille kieltenopiskelijoille suunnattua tietoa. Opettajat-osiosta luokan- ja kieltenopettajat sekä rehtorit saavat vinkkejä koulun arkeen. Myös tiedotusvälineille on varattu oma osionsa.

Syksyn 2005 aikana on tarkoitus tehdä KISU-sivustoa tunnetuksi sekä valmistautua kevään 2006 kielivalintoihin. Hanke on esillä tammikuussa 2006 pidettävässä Educa-tapahtumassa. Yhteistyökumppaneina on kieltenopetuksesta kiinnostuneita tahoja.



KISU-hankkeen verkkosivut